Mitä ihmettä normaalit (=ei alkoholistit) ihmiset tekevät elämässään!?
Olen raitistumaan pyrkivä alkoholisti. Nyt on tullut oltua muutama päivä selvänä, ja tiukkaa tekee jo, koska ei ole kertakaikkiaan mitään tekemistä!! En käy töissä enkä koulussa, ei ole lapsia eikä koiraa (kissa löytyy). Sairauksia ja kremppaa sen verran, ettei lenkillekään noin vain lähdetä.
Eli mitä pirua te ihmiset selvänä teette, ja miten jaksatte elämää? Itse en keksi mitään muuta kuin maata ja olla facessa ym. ja lukea kirjoja/lehtiä. Se on hyvin turhauttavaa, kun päivät pitkät vaan makaa tekemättä mitään.
Turhautuminen purkautuu sitten ahdistuksena, joka taas johtaa siihen, että kiukuttelen miehelle ja/tai saan hallitsemattomia itku/paniikkikohtauksia. Tätäkö tämä raitis elämä on?
Ja anmattiapua haettu; saan tarvittaessa lääkkeet alkoholittomuutta tukemaan, ja voin käydä jauhamassa sontaa silloin tällöin hoitajan kanssa (ei auta mitään).
Eli kertokaa hyvät ihmiset, mitä mä voisin lapsettomana ja koirattomana, paniikkihäiriöisenä ja monisairaana tehdä elämälläni? Vai onko mun kohtaloni tosiaan juoda itseni hengiltä alle kolmikymppisenä?
Kommentit (63)
Kasvata kasveja, sisällä viherkasveja, chilejä, yrttejä yms. Jos käytössä on piha/ parveke, niin ihan mitä tahansa! Hoitaa sielua ja saa ajan kulumaan huomaamatta.
Siivoat ja hinkkaat kämpän lattiasta kattoon, jopa kylpyhuoneen laattojen saumat. Sen jälkeen, kun noin viikon olet puhdistanu kaiken kaappien pyyhkimistä myöten, voit järjestellä kaikki tavarat, turhat esim. kirpputorille tai lahjoitukseen ja sitten alat stailaa ja sisustaa asuntoa.
Hommaa joku kiva harrastus kansanopistosta.
Kyllä mulla päivä on mennyt jumpatessa, suihkussa, ruuan laitto, kaupassa käynti, kissojen hoito, pieni ulkolenkki ja vähän viestittelyjä.
Tarttisit varmaan psykoterapiaa. Jotain sisäistä vajettahan kaikki addiktiot täyttää.
Ja masennuslääkkeitä. Alkoholi nostaa serotoniinitasoja tai jotain se niille tekee, joten siksi siitä tulee hyvä mieli.
Käy luontaistuotekaupassa ja osta l-teaniinia, kärsimyskukkauutetta tai muuta rauhoittavaa yrttiä.
Kasvata oma rauhoittava yrtti/kukka.
Opettele meditoimaan. Käy meediolla.
Kela ei korvaa eläkkeellä oleva terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin alan pikkuhiljaa kallistua siihen, etten koskaan tule paranemaan. En tiedä mitään niin suurta nautintoa kuin nousuhumala. Jopa silloin harvoin kun minulla on kivaa ja nautin elämästä, pyörii taustalla aina ajatus, että "nousuhumalassa tämä olisi vielä kivempaa".
Et ole ilmeisesti vielä ehtinyt riittävän montaa vuotta läträtä viinan kanssa. Tuo nousuhumala kun lyhenee vuosi vuodelta. Lopulta siitä on jäljellä vain muisto, jota yrittää tavoittaa. Sen sijaan laskuhumala ja morkkis alkaa jo ensi huikasta, mutta silti ei osaa olla ottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on niin paljon tekemistä etten ehdi juomaan edes vettä - saati alkoholia:)
Esim tämä päivä:
- herätys 06, kahvit ja aamupalaa, suihku ja vaatteet päälle
- fyssari 8.30
- 11 kävely ja kahvittelu kaverin kanssa
- 13 lekuri, anopille kaupassakäynti ja kissan haku kotiin
- 15 lapsenlapsen synttärit
- 18 ruuan laitto
- 19 > viestittelyä ystävän kanssa, netin lukua, sähköpostien läpikäyntiä, lapsen hiusten letitystä ja vaatteiden silitystä huomiselle reissulle
- nyt kello on 21.41 ja kohta suljen koneen. Ensimmäinen hetki hengähtää.
Huominen päivä alkaa klo 6.30 ja yhtä kiireinen
Mikä toi klo19-21.41 väli on? Siinähän ehtii hyvin nettiä selaillessa kiskasta pullon punaviiniä ja aloitella jo seuraavaa kun letittelee hiuksia...niin se menee jos maistuu. Sinulle ei maistu. Hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin alan pikkuhiljaa kallistua siihen, etten koskaan tule paranemaan. En tiedä mitään niin suurta nautintoa kuin nousuhumala. Jopa silloin harvoin kun minulla on kivaa ja nautin elämästä, pyörii taustalla aina ajatus, että "nousuhumalassa tämä olisi vielä kivempaa".
Viinan avulla saan sisältöä elämään, tekemistä ja jopa ihmiskotakteja. Selvänä ei tule mitään, jos yritän sosialisoida. Viinan avulla myös käsittelen tunteita, niin surua kuin iloakin (ja miljoonia muita).
En tiedä mitä teen. Raitistua pitäisi, mutta miksi? Kun raittiina elämä tosiaan on niin tylsää ja täysin vailla sisältöä!!! Onko sellaisessa elämässä järkeä lainkaan, jos ei ole muita tunteita kuin ahdistus ja vitutus eikä muuta tekemistä kuin näyttöpäätteen ääressä istuminen. 24/7. Jokainen päivä vuodessa. Koko ajan... seotahan täsäs meinaa...
-AP
Tuo on jo tosi hyvä että tiedostat asioita. Se on hyvä tiedostaa mitä viina tekee aivoille, se humala on myrkytystila ja jokainen kerta kun juot alkoholia ja humallut pilaat aivojasi ja altistat itseäsi enemmän ja enemmän esim. syövälle. Se että humalassa kaikki olisi hauskempaa on vain harhaa, jonka huomaat sitten kun olet paremmassa kunnossa. Alkoholi aiheuttaa masennusta, ja varmaan oletkin masentunut, siitäkin pitää parantua jotta näkee asiat kirkkaasti ja alkaa voida hyvin.
Elämä on juuri niin tylsää kuin siitä itse tekee, jos on tylsää se kertoo lähinnä omasta mielikuvituksettomuudesta. Se että hautoo jotain vitutusta ja ahdistusta päivät läpeensä todellakin saa kenet tahansa masentumaan. Sun pitää vaan alkaa tekemään jotain, ihan mitä tahansa, menet johonkin vapaaehtoistyöhön kuten joku ehdotti, tai pyydät päästä työpajaan kuntouttavaan työtoimintaan ja sitä kautta voit ehkä löytää itsellesi mielekästä tekemistä, jopa uuden ammatin. Jos on joku liikuntamuoto mitä kykenet tekemään, niin tee sitä. Liiku ulkona ja ota kuvia mielenkiintoisista paikoista, jos ei omalla paikkakunnalla riitä mielenkiintoisia paikkoja, käy lähipaikkakunnilla, monesti ei edes tiedä mitä paikkoja lähellä on, ei aina tarvi matkustaa kauas.
Mene johonkin yhdistykseen, politiikkaan, ammattiliittoon ja ehdottomasti mene johonkin kurssille kansalaisopistoon, opiskele uusi kieli tai opettele soittamaan, tekemään hopeakoruja, kutomaan mattoja tai ala tutkimaan sukua, siinä ainakin menee aikaa ihan helkkaristi :)
Kysy kaupunkisi faceryhmissä onko joku yksinäinen ja tarvisi seuraa johonkin toimintaan, vaikka elokuviin tai konserttiin, kun teet jonkun toisen iloiseksi tulet itsekin pikkuhiljaa iloiseksi.
Varmasti käytkin jossain AA:ssa tai muussa ryhmässä, sielläkin varmaan puhutaan siitä mitä tehdä kaikella sillä ajalla mikä ei mene enää viinaan keskittymiseen.
Isäni oli alkoholisti ja juuri kuoli munuaissyöpään 61-vuotiaana, hän menetti aikoinaan kaiken viinan takia, vaimonsakin 5 vuotta sitten ja hän oli vasta viisikymppinen, hänellä loppui sydän (alkoholisti hänkin) Todella surullinen elämä hänellä (heillä), aivan turha jopa hänelle itselleen, vailla mitään tarkoitusta, sitä en soisi kenellekään nuorelle ihmiselle jolla on vielä elämä edessä.
Mites sun mies ja teidän parisuhde? Onko sekin alkoholisti ja onko mukana nyt tuossa raittiudessa? Tehkää yhdessä jotain ja löytäkää taas uudelleen toistenne parhaat puolet. Menkää kävelylle, uimaan, leffaan, syömään, keilaamaan, huvipuiston, teatteriin, museoon, saaristoristeilylle, jonnekin toiseen kaupunkiin tai jos varaa lähteä jonnekin ulkomaanmatkalle.
Onko sulla ystäviä? Noita samoja asioita toki myös ystävien kanssa.
Itse oon aika addiktoitunut syömään kaikkia herkkuja, mutta ne jää huomattavasti vähemmälle kun pidän itseni aktiivisena ja nään ihmisiä. Tsemppiä!
Sanoit että humalassa on tekemistä ja sosiaalisia kontakteja. Mitä se tekeminen sitten on ettei sitä voi selvinpäin tehdä? Ja voihan ihmisiäkin tavata ihan kahvittelun merkeissä? Et kertonut minkälaisia vaivoja ja sairauksia sinulla on mutta jos lenkkeily ei sovi niin löytyyhän sitä vaikka mitä muita tapoja harrastaa liikuntaa. Ota itsesi projektiksi ja laita itsesi niin hyvään kuntoon kuin mahdollista sekä fyysisesti että psyykkisesti. Suunnittele välitavoitteet, lopullinen tavoite ja toteutus keinot. Netistä ja kirjastosta löytyy tietoa ja vinkkejä vaikka miten paljon. Vuoden päästä tähän aikaan voit olla sekä ulkoisesti että sisäisesti täysin eri ihminen kuin tänään. Muista kuvata itseäsi matkan varrella motivaation ylläpitämiseksi ja pidä päiväkirjaa niin huomaat muutokset myös ajattelussa ja mielialassa.
"Tylsä" päihteetön elämä on ihanaa. En ole minkään vanki. Alkoholi oikeasti on se joka elämästä tekee tylsää ja rajoittunutta. Huomaat tämän tosin vasta sen jälkeen, kun olet ollut pidemmän aikaa juomatta.
Isäni on viimeisen päälle alkoholisti. Juonut jo vuosia päivittäin. Sivusta seuraajana voin sanoa, että alkoholistin elämä on maanpäällinen helvetti. Alkoholismin viimeisessä vaiheessa "tylsäkin", päihteetön elämä näyttäisi erityisen houkuttelevalta. Pari päivää kun on juomatta, isä saa kouristuskohtauksia ja säntäilee juoppohulluuden rajalla. Hän nykyään juo jo elääkseen. Läheisille se on kauheaa katsottavaa. Ei hänkään olisi jatkanut juomista jos olisi nähnyt tulevaisuuteen.
Kyllä uskon, että tällaiset riippuvuudet kielii jostakin psyykkisestä häiriöstä. Pitäisi oikeasti panostaa terapiaan; itsensä ja ajatustensa työstämiseen. Psyykelääkkeet on joissakin tapauksissa hyviä, mutta ne ei missään nimessä yksinään auta. Meillä on jumalauta vain tämä yksi elämä ja toiset haaskaa sen kokonaan, vain sen takia, ettei viitsitä hoidattaa omaa päätään kuntoon "kun ei se auta". Ei se heti autakkaan! Mutta onneksi on nousuhumala mikä aina auttaa...
Vierailija kirjoitti:
En pysty tekemään töitä, sillä olen eläkkeellä. Sen takia kaikki harrastuksetkin tökkivät. Kouluja olen aloittanut yli 11 ja kaikki jääneet kesken (jos ei peruskoulua lasketa). Kodin siistinä pitäminen on jo ylivoimainen haaste, puhumattakaan, että tekisi töitä.
Tuntuu pahalta, tunnen olevani täysin turha ihminen, luuseri joka ei pysty mihinkään. En halua elää tällaista elämää, mutta olen vankina kropassani ja mielessäni. Ahdistaa. Haluan kuolla, mutta en viitsi.
Viina saa ajan kulumaan siivillä. Saa minut tuntemaan jotain muutakin kuin ainaista ahdistusta. Saa jopa tekemään asioita, kuten siivota ja hoitaa pakolliset jutut.
Mitä tässä enää voisi tehdä?
-AP
Miksi koulut jäävät kesken toistuvasti? Onko sinulla aloitekyvyttömyyttä, ajatustenharhailua, keskittymispulmia? On paljon aikuisia ihmisiä joilla on dignosoimaton adhd/add. Se voi ilmetä hyvinkin eri tavoin ja varsinkin naisilla jää helposti tunnistamatta. Hoitamattomana helposti johtaa päihteiden käyttöön "itsehoitona". Toki tiedostamatta mutta ihmiset kuvailevat että vain humalassa mieli on rauhallinen ja ajatukset selkeitä. Kun sitten aloitetaan oikea lääkitys ja tietysti tarpeen mukaan päihdevieroitus toipumiselle on paremmat edellytykset. Kaikki lääkkeet eivät päihdetaustaisille ihmisille sovi mutta sellaisiakin lääkkeitä on joita voi käyttää. Jos epäilet että sinun kohdallasi tämä voisi olla mahdollista niin hakeudu asiaa selvittelemään.
Huhhuh. Vaikka joskus meinaa pää seota, koska ei ole hetkeäkään omaa aikaa vaan olen lasten kanssa 24/7, nyt tajuan että olen onnekas. En ikinä koskaan milloinkaan haluaisi noin ankeaa elämää, tai ehkä enemmänkin ajattelutapaa. Omassa elämässäni loppuu vuorokaudessa tunnit kesken.
Tietokone tai konsoli, alota pelaamaan jos rahat riittää jompaankumpaan, suosittelen pleikkaria alottelijalle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on niin paljon tekemistä etten ehdi juomaan edes vettä - saati alkoholia:)
Esim tämä päivä:
- herätys 06, kahvit ja aamupalaa, suihku ja vaatteet päälle
- fyssari 8.30
- 11 kävely ja kahvittelu kaverin kanssa
- 13 lekuri, anopille kaupassakäynti ja kissan haku kotiin
- 15 lapsenlapsen synttärit
- 18 ruuan laitto
- 19 > viestittelyä ystävän kanssa, netin lukua, sähköpostien läpikäyntiä, lapsen hiusten letitystä ja vaatteiden silitystä huomiselle reissulle
- nyt kello on 21.41 ja kohta suljen koneen. Ensimmäinen hetki hengähtää.
Huominen päivä alkaa klo 6.30 ja yhtä kiireinen
Mikä toi klo19-21.41 väli on? Siinähän ehtii hyvin nettiä selaillessa kiskasta pullon punaviiniä ja aloitella jo seuraavaa kun letittelee hiuksia...niin se menee jos maistuu. Sinulle ei maistu. Hyvä niin.
Ok, pakko myöntää etten tunne alkoholistin sielunelämää niin hyvin että jopa tuo parin tunnin vähän hiljaisempi jakso riittäisi pullollisen kiskaisemiseen! Huh. Itse voisin ehkä lasillisen roséta nauttia.
Mutta tuo oli siis vain esimerkki tällaisen taviksen normipäivästä, sitähän kysyttiin.
Nyt siis taas hereillä ja kohta jo liikenteeseen lähdössä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on vasta muutaman päivän ollut huumeetta eli alkoholitta niin tokihan vieroitusoireet kestää kauemmin, niihin kuuluu myös tuo anhedonia eli ettei asiat kiinnosta. Kuukauden, kolmen kuukauden jne päästä kiinnostaa jo enemmän.
Ei ole ela kerta kun yritän raittiutta. Ennen ollut kuukausiakin selvänä, ja silti ollut sama juttu. Eli en keksi tekemistä, turhaudun ja syrjäydyn enkä lakkaa ajattelemasta, miten mukavaa olisi ottaa "muutama" milloin milläkin tekosyyllä.
Olenko tuomittu alkoholismiin? :(
-AP
Ootko käynyt Päihdelinkin Me Lopettajissa. Paniikkihäiriöisille ja introverteille nettivertaistuki on omiaan. Muilla on ollut/on samoja juttuja, miten täyttää juomisen ennen viemä aika.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on niin paljon tekemistä etten ehdi juomaan edes vettä - saati alkoholia:)
Esim tämä päivä:
- herätys 06, kahvit ja aamupalaa, suihku ja vaatteet päälle
- fyssari 8.30
- 11 kävely ja kahvittelu kaverin kanssa
- 13 lekuri, anopille kaupassakäynti ja kissan haku kotiin
- 15 lapsenlapsen synttärit
- 18 ruuan laitto
- 19 > viestittelyä ystävän kanssa, netin lukua, sähköpostien läpikäyntiä, lapsen hiusten letitystä ja vaatteiden silitystä huomiselle reissulle
- nyt kello on 21.41 ja kohta suljen koneen. Ensimmäinen hetki hengähtää.
Huominen päivä alkaa klo 6.30 ja yhtä kiireinen
Asian vierestä mutta tuo sinun "kiireinen" päiväsi vaikuttaa yhdeltä isolta hengähdystauolta. Kahvinjuontia raskaampaa et juuri tee. Outoa, että tuollaisella pseudo-kiireellä pitää tulla pätemään.
En pysty tekemään töitä, sillä olen eläkkeellä. Sen takia kaikki harrastuksetkin tökkivät. Kouluja olen aloittanut yli 11 ja kaikki jääneet kesken (jos ei peruskoulua lasketa). Kodin siistinä pitäminen on jo ylivoimainen haaste, puhumattakaan, että tekisi töitä.
Tuntuu pahalta, tunnen olevani täysin turha ihminen, luuseri joka ei pysty mihinkään. En halua elää tällaista elämää, mutta olen vankina kropassani ja mielessäni. Ahdistaa. Haluan kuolla, mutta en viitsi.
Viina saa ajan kulumaan siivillä. Saa minut tuntemaan jotain muutakin kuin ainaista ahdistusta. Saa jopa tekemään asioita, kuten siivota ja hoitaa pakolliset jutut.
Mitä tässä enää voisi tehdä?
-AP