Miehen kamala mummo

Miksi pitää käydä jos ei viihdy? Mies menee yksin tai sitten ette mene ollenkaan.

Ta pa se.

"Mieheni tekee niin kuin minä sanon.. Olen hänelle ehdottanut että menisi ilman minua, mutta hän ei suostu, --"

Sano uudestaan, nyt se ei oo ymmärtänyt.

Vässykkä kun ei puolusta sinua, vaikka näkee kuinka kärsit.

Itse olen tuollaista pskaskaa aikani siedettyäni, ottanut ja kerta kaikkiaan räjähtänyt. Silloin perseilijä ihmiset ovat aina muuttaneet kellonsa ääntä.

Kannattaa kokeilla, ja iloisesti yllättyä.

En sinuna kävisi tuollaisen ihmisen luona. Sinulla ei ole mitään velvollisuutta siihen. Eikö miehesi voi käydä lasten kanssa ilman sinua? Ja eikö ole miehesi asia ajatella oman pappansa tunteita, enemmän kuin sinun asiasi?

Appeni oli aivan hirveä. Sitten sai alzheimer-diagnoosin, joka selitti paljon....

Miksi et voi mennä sellaisella mielellä et hymyileT kaikelle ja kestäT pari tuntia. Sit pois. Jätät akan omaan arvoonsa.

Yhden sanan neuvo: hotelli.

Vähän pidempi neuvo: voitte köydä tunnin kahvittelulla mummolassa pilaamatta koko lomaa, kun otatte yöksi huoneen paikallisesta hotellista. Ja ei, Suomessa ei ole sellaista pikkukylää, josta 50km säteellä ei löytyisi jotain hotellia tai maatilamatkailuyöpymiskohdetta tai vastaavaa.

Isäni äiti oli tuollainen. Omat lapset olivat täydellisiä ja heidän puolisot kaikkea muuta. Kovin huono maku oli kaikilla mamman lapsilla.

Aika helvettiä kaikille. En koskaan nähnyt hänessä ihania piirteitä. Asuimme onneksi niin kaukana että ei ollut arjessa mukana. Kamala ihminen.

Minimoi hänen tapaamisensa. Olkaa hotellissa yötä. Jos aloittaa, niin pue päällesi ja mene pois. Mä en sanoisi varmaan sanaakaan, katsoisin vaan alentuvasti.

Kannattaisi ajatella, että tämä henkilö on sairas. Hänellä tuskin oikeasti on mitään henkilökohtaisesti sinua vastaan. Muistisairaudet tulevat useimmiten niin hiipien, että lähipiiri ei huomaa niitä ja alkaa pitää normaaleina oireita, jotka pahenevat koko ajan. Ajatellaan, että se on aina ollut tuollainen. Mutta vanhan ihmisen vainoharhaisuus on melkein aina osa muistisairautta.

Miten toimisit, jos hän olisi pieni lapsi, ehkä jopa oma lapsesi, joka uhmaa ja kiukuttelee? Hänenkin sisällään on pieni, avuton lapsi, joka on hämmentynyt, kun maailma muuttuu ympärillä eikä itse enää oikein pysy perässä. Muistisairaus kun etenee niin ihminen ei myöskään enää itse tajua olevansa sairas.

Majoittukaa tosiaan hotelliin ja poiketkaa sieltä. Ota myös selvää muista muistisairauksien oireista ja koeta kysellä, ovatko läheiset huomanneet niitä. Vanhus yleensä yrittää salata ne tarkasti, mutta esim. jos ei osaa käyttää jotakin uutta/uudehkoa teknistä laitetta niin siinä yksi merkki.

Miksi miehesi on noin nössö?

Tuskin tossa on kyseessä muistisairaus, kun on kestänyt jo niin monta vuotta. Kyllä muitakin oireita olisi jo tullut.

Onhan se nyt vähän omassa päässä vikaa, jos täytyää 2 päivää vollottaa yhden mummon pään aukomisesta.

Ehdotan samaa: Hotelli, matkailumaja ym. Pidätte kesälomamatkana samalla, jolloin poikeutte 2-3 tunniksi mummolaan. 

Vähän törkeää olla 2 vuotta käymättä mummolassa. Ajattelepa itsesi isovanhemmaksi tuohon tilanteeseen.

Olen itse saanut omalta mummolta kaikkea kuraa komenttia:

- Kettuilee kiloistani, oli kuulemma itse niin hoikka nuorena

- Lapsilla on rumat nimet

- Tukkani on ohut letku

- Työni pitäisi jättää miesten hommaksi

- En osaa pitää kotiani siistinä

- Olen uusavuton ruuanlaitossa ja kodinhoidossa (joo, emme syö samoja ruokia kuin 50-luvulla syötiin)

- Piilottelen vaatteillani jenkkakahvojani

- Näppylät naamassa johtuu meikkaamisesta (tämän kuulin teininä)

- Jumala ei olisi meille lasta suonut (tarvitsimme lääkärin apua lapsen saannissa)

Pointti: Ei ole niin vakavaa, itse tiedän miten asiat ovat. Kestän kuunnella muutaman kerran vuodessa muutaman tunnin.

Hotelli ja rajoita vierailu 2-3tuntiin. Sanot miehellesi, että jos oikeasti haluaa nähdä vaariansa, odotat että hän puollustaa sinua mummon haukuikt. Ja heti kun aloittaa naljailunsa kattot miestäsi, toteat "puututko sinä vai onko vierailu tässä"? Jos miehesi ei sano mitään, takki päällesi, lasten päälle ja jos mies ei astu samaan kyytiin vaan nyhjää, niin auto käyntiin ja hotellia kohden. Tulkoon taksilla perässä.

Ja ap, oikeesti? 2 päivää itkestelet? Muijahan on sekopää jos noin käyttäytyy ja silloin ihan mitä tahansa se sanoo pitäis merkitä kananp*skan verran. Itseä v*tuttais enemmän se saamaton mies...

Hotelli on hyvä ehdotus, mutta tässä nyt ei käynyt ilmi miten usein se ap:n mies siellä mummolassaan vierailee. Jos monta kertaa vuodessa niin se hotelli voi tulla yllättävän kalliiksi. Ja vanhukset voivat pitää tuollaista hotellista yöpymistä tuhlailuna, joten siitäkin voi tulla kuittailua.

Vierailija kirjoitti:

Hotelli on hyvä ehdotus, mutta tässä nyt ei käynyt ilmi miten usein se ap:n mies siellä mummolassaan vierailee. Jos monta kertaa vuodessa niin se hotelli voi tulla yllättävän kalliiksi. Ja vanhukset voivat pitää tuollaista hotellista yöpymistä tuhlailuna, joten siitäkin voi tulla kuittailua.

Tuohon voi vastata, että mielellään mennään hotelliin kun siellä ei ole kukaan vittuilemassa. Onhan se kallista, mutta eipähän tarvitse itkeä montaa päivää yhden ihmisen takia.

liian herkkä kirjoitti:

Minulla on ongelma mieheni isovanhempien kanssa. Ongelmana on se ettei mummo ole ikinä voinut sietää minua. Hän ei tosin siedä ketään muitakaan lastensa tai lastenlastensa puolisoita. Eli viha on yleistä eikä kohdistu vain ja ainoastaan minuun. He asuvat hieman kauempana, joten jos heitä haluaa tavata on heille mentävä yöksi. Tämä tekee kyläilystä melkoisen paljon raskaampaa. Muut miniät ja vävyt voivat käydä tunnin pyrähdyksellä hoitamassa pakolliset tapaamiset, koska asuvat lähempänä, mutta me joudumme aina uhrata harvinaisen vapaa viikonlopun tai osan lomastamme käydäksemme heillä kylässä. Mummo kohtelee minua aina todella rumasti kun menemme sinne. En ole tehnyt mitään pahaa että syytä tähän olisi. Olen ollut aina melko ujo ja hiljainen ja olen saanut selitykseksi että tämä on se syy miksi hän minua vihaa. Toki olen vuosien saatossa reipastunut eikä tämä selitys enää oikein päde. Toisekseen hän myös vihaa toista lapsenlapsensa puolisoa koska hän on liian reipas ja räväkkä luonteeltaan. Eli miellyttäminen on aivan turhaa. Olen hyvin herkkä ja reagoin asioihin voimakkaasti. Otan siis haukut aina vahvasti itseeni enkä osaa olla välittämättä. Itken paljon kun olemme siellä ja itken aina koko kotimatkan. Olen lapsen syntymän myötä vahvistunut ja päättänyt etten aio sietää moista käytöstä ja kieltäytynyt menemästä sinne enää kylään. Pidimmekin parin vuoden taukoa, kunnes saimme kuulla että pappa on huonossa kunnossa. Pappa on aivan ihana ihminen ja minulla tuli sääli kun hän ei saa minun jääräpäisyyteni takia tavata lastenlastaan tai meidän lastemme, jotka ovat hänelle äärettömän tärkeitä. Hän ei myöskään ole syyllinen vaimonsa rumaan käytökseen eikä sitä kautta ole ansainnut tulla hylätyksi.

Nyt meille on annettu taas painetta että pitäisi mennä käymään siellä kylässä. En tiedä mitä tekisin.. En jaksa tuhlata lomaa haukkujen kuunteluun ja huonoon oloon ja itkemiseen.. Olisi sitä kivempaakin tekemistä! Mutta samalla omatunto painaa papan takia. Pitääkö minun olla epäitsekäs ja aina vain jaksaa vai saanko luvan nauttia lomasta perheeni kanssa? Meidän lomamme on vain kaksi viikkoa.. ja vaikka olisimme vain yhden yön niin itken kaksi seuraavaa. Lapsemme kärsii myös kun näkee minun voivan pahoin siellä.

Mieheni tekee niin kuin minä sanon.. Olen hänelle ehdottanut että menisi ilman minua, mutta hän ei suostu, vaan on joko menemättä tai sitten mennään perheenä. Hän ei myöskään ikinä siellä ollessa puolusta minua. Mummolla on selvästi kova auktoriteetti kaikkiin suvun ihmisiin. Olen ensimmäinen kuka häntä uhmaa edes hieman, nyt kun emme ole siellä käyneet. Mitä teen etten ole paha ihminen enkä täysi hermoraunio?

Menkää yötä sinne miehen sisaruksille kun kerta asuvat lähempänä?

Miksi ihmeessä pitää olla yötä? Tuo hotelli  on hyvä ehdotus. Tai jos miehesi tekee kuten sinä sanot niin

hän käy lasten kanssa mummoaan katsomassa.Ei sinun tarvitse mennä haukuttavaksi!

Jätä menemättä..se on miehen oma asia jos ei viitsi yksin lähteä. Itse en tollasta kusipää-mummoa lähtis kattomaan. Ei pariskuntien tarvii joka paikassa yhdessä kulkea.

Mummolla ei ole sairautta. Kyseessä 70v. ja ollut aina tuollainen. Minä tuntenut 10 vuotta.

Lähin hotelli 1 tunnin ajomatkan päässä.. Ja kerran olen ollut hotellia varaamassa ja kun mummo sai tietää niin emme olleet kuulemma tervetulleita ollenkaan jos emme voi olla heillä yötä. Mies ei tosiaan käy siellä kun vain jos koko perhe tulee. Aluksi kävimme useamman kerran vuodessa sitten tuli parin vuoden tauko koska he eivät tulleet häihimme protestiksi. Pappa on siis täysin mummon varassa, koska hän taas puolestaan on muistisairas ja huono kuntoinen. Nyt viime kerrasta on yli puoli vuotta.

Tiedän kyllä itsekkin että omaan arvoonsa täytyisi jättää.. Mutta hyvä on jonkun vahvempi luontoisen sanoa. Se on yllättävän vaikeaa.

Heillä on myös oma mökki n. 10min ajomatkan päässä. Mutta emme saa yöpyä siellä. Siihen ei ole mitään järkeen käypää syytä.

Olen kyllä tainnut nyt päättää etten vain enää mene sinne. En minä, eikä lapsemme. Mies saa mennä yksin jos haluaa. Olen nimittäin ollut todistamassa kun mummo haukkui lapsen lapsellensa tämän äitiä (miniäänsä) ja yritti kääntää hänet äitiään vastaan.. Minä en sitä iloa hänelle anna!

Ei hän ihan tervejärkinen kyllä ole. Mutta se on synnynnäinen luonnevika. Harmittaa vain papan puolesta, joka on kärsivänä kun häntäkään ei sitten pääse tapaamaan.

-AP