Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
21 v lapsi jäisi vuodeksi "ilman" äitiä. Ajatuksia?
06.07.2017 |
Toisesta ketjusta inspiroituneena kyselen neuvoja/ajatuksia: Suunnittelen maailmanympärysmatkaa kun muutaman vuoden päästä täytän 50. Lapsi on tuolloin 21. Uskaltaisitteko jättää tuon ikäisen selviämään ilman äitiä lähes vuodeksi? Toki puhelimella ja muilla yhteyksillä tavoitettavissa ja isä lähellä.
Kommentit (40)
:D Mä menin naimisiin tuon ikäisenä. Eivät kai nykyäänkään enää äidin helmoissa pyöri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä? Lähdin 19-vuotiaana ulkomaille asumaan, äiti kyllä itki, mutta tiesi että pärjään. Oli vielä sellainen maa, jossa en ollut käynyt edes lomamatkalla aiemmin. Ostin lennot yhteen suuntaan ja tulin 7kk myöhemmin takaisin, kun rahat loppuivat.
En pystyisi itse lähtemään. Mutta toisaalta hienoa että toisilla on rohkeutta olla myös "itsekäs".
No jos puhelinyhteys niin ok. Tuon ikäisenä voi vielä mennä sormi suuhun vuokraongelmissa ja miten toimitaan terveydenhoidon suhteen jos tulee ongelmia. Näitä byrokraattisia sääntöjä on paljon ja kaikki nuoret eivät tiedä miten niiden kanssa toimia.
Asia on eri jos lapsesi on erityistarpeita vaativa lapsi (kehitysvamma tms), mutta jos ei ole niin miksi ei pärjäisi? Monet tuon ikäiset ovat olleet omillaan jo monta vuotta ja oma elämä. Eikun vaan matkaa varaamaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
21?
Menivätkö numerot väärin päin?
Aikuinen ihminen jo neljättä vuotta tämä. Mutta ota tosiaan mukaan äläkä unohda tuttia ja vaippoja rinkasta.
No huh. Kai 21-vuotias pärjää ilman puhelinkontaktiakin? Sen kanssa erityisesti pitäisi tulla toimeen. Itse matkustin toiselle puolelle maapalloa 20-vuotiaana, puhelimella pääsi ottamaan yhteyden, mutta netti ei ollut näin yleinen kuin nykyään.
Ihmeellisiä aikuisenkasvatuskysymyksiä täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos puhelinyhteys niin ok. Tuon ikäisenä voi vielä mennä sormi suuhun vuokraongelmissa ja miten toimitaan terveydenhoidon suhteen jos tulee ongelmia. Näitä byrokraattisia sääntöjä on paljon ja kaikki nuoret eivät tiedä miten niiden kanssa toimia.
Olen varmaan sitten erilainen kasvattaja ollut, kun lapseni tuossa iässä ihan itse ovat selvittäneet asiansa. Keskusteluyhteys toki on kaikkiin vieläkin hyvä, vaikka ovat kolmenkympin molemmin puolin.
Vai oliko tämä trollausta?
Tuon ikäisenä olin jo asunut pari vuotta yksin, hyvä jos kerran viikossa olin yhteydessä vanhempiin. Nykyään opiskelen ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos puhelinyhteys niin ok. Tuon ikäisenä voi vielä mennä sormi suuhun vuokraongelmissa ja miten toimitaan terveydenhoidon suhteen jos tulee ongelmia. Näitä byrokraattisia sääntöjä on paljon ja kaikki nuoret eivät tiedä miten niiden kanssa toimia.
Se taas kielii siitä, ettei kasvatusta ole hoidettu kunnolla kotona, jos tällaiset asiat ovat nuorelle vieraita, esim. tuo terveydenhoito. Kysymälläkin pärjää (esim. terveyskeskuksesta suoraan), jos ei heti saa vanhempaa kiinni tilanteessa.
Kerrankin aika hyvä provo!
Pitääkö ihan pisteyttää? 3/5 siinä tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos puhelinyhteys niin ok. Tuon ikäisenä voi vielä mennä sormi suuhun vuokraongelmissa ja miten toimitaan terveydenhoidon suhteen jos tulee ongelmia. Näitä byrokraattisia sääntöjä on paljon ja kaikki nuoret eivät tiedä miten niiden kanssa toimia.
Kai tämä kommentti on vitsi? Jos ei ole niin huh, huh. 21 -vuotias on aikuinen ihminen. Jos ei ole vielä opetellut hoitamaan omia asioitaan, niin kyllä nyt on jo korkea aika se tehdä. Ei aikuisesta lapsesta välittäminen ja lapsen rakastaminen tarkoita sitä, että tehdään asiat lapsen puolesta eikä anneta lapsen itsenäistyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos puhelinyhteys niin ok. Tuon ikäisenä voi vielä mennä sormi suuhun vuokraongelmissa ja miten toimitaan terveydenhoidon suhteen jos tulee ongelmia. Näitä byrokraattisia sääntöjä on paljon ja kaikki nuoret eivät tiedä miten niiden kanssa toimia.
Olen varmaan sitten erilainen kasvattaja ollut, kun lapseni tuossa iässä ihan itse ovat selvittäneet asiansa. Keskusteluyhteys toki on kaikkiin vieläkin hyvä, vaikka ovat kolmenkympin molemmin puolin.
Vai oliko tämä trollausta?
Ap ei ainakaan trollaa! Oikeasti mietityttää kun on vain yksi lapsi ja tähän asti vanhemmuus on tietysti ollut sitä että pitää olla 24/7 saatavilla. Lapsi on nyt 16 ja jotenkin vaikea kuvitella millaiset hänen tarpeensa on 21 vuotiaana kun kuitenkin aika ajoin on vielä "pieni".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan voi olla vapauttavaa 21-vuotiaalle.
"Isä lähellä". Siinä vastaus. Todellakin voit.
Ap vielä tarkentaa: toisaalta nyt kun lapsi on vähän vanhempi olen huomannut että hän tarvii vanhempiaan ihan uudella tavalla henkisenä tukena monessa asiassa vaikeina kasvuvuosina. Siksi mietin että 21 v voi vielä olla sellaisia asioita joihin akuutisti tarvitsisi läsnäoloa. 31 v saa jo pärjätä ilman äidin syliä... :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos puhelinyhteys niin ok. Tuon ikäisenä voi vielä mennä sormi suuhun vuokraongelmissa ja miten toimitaan terveydenhoidon suhteen jos tulee ongelmia. Näitä byrokraattisia sääntöjä on paljon ja kaikki nuoret eivät tiedä miten niiden kanssa toimia.
Olen varmaan sitten erilainen kasvattaja ollut, kun lapseni tuossa iässä ihan itse ovat selvittäneet asiansa. Keskusteluyhteys toki on kaikkiin vieläkin hyvä, vaikka ovat kolmenkympin molemmin puolin.
Vai oliko tämä trollausta?
Ap ei ainakaan trollaa! Oikeasti mietityttää kun on vain yksi lapsi ja tähän asti vanhemmuus on tietysti ollut sitä että pitää olla 24/7 saatavilla. Lapsi on nyt 16 ja jotenkin vaikea kuvitella millaiset hänen tarpeensa on 21 vuotiaana kun kuitenkin aika ajoin on vielä "pieni".
No voi hyvänen aika taas. Suunnittelet siis maailmanympärimatkaa viiden vuoden päähän.
16-vuotias on HIEMAN eri asia kuin 21-vuotias. 16-vuotias on teini, 21-vuotias on aikuinen.
21-vuotiaana olin asunut vuoden ulkomailla ja olin lähdössä lukuvuoden mittaiseen opiskelijavaihtoon ulkomaille. Itse olin hoitanut kaikki, alkaen au pair -paikasta välivuodeksi, opiskelupaikkakunnan asuntoasiat, lääkärillä olin käynyt yksin 15-16 -vuotiaasta ja opiskelijavaihdonkin hoidin itse. Vanhemmat tottakai siinä tukena ja neuvoa pystyi aina kysymään ja auttoivat tarpeen tullen.
Eikö tässä ollut isä kuitenkin Suomessa? Mikä ongelma voisi olla? Ikävä?
Voihan se aikuinen lapsi lentää jonnekin etapille sua tapaamaan sen reissun aikana. Tuskin ton ikäinen edes pystyisi irrottautumaan vuodeksi äidin mukaan (haluaisiko edes?), koska todennäköisesti opiskelee jne.
Täällähän aina toitotetaan sitä yö/ikävuosi erossa sääntöä. Ap voi siis olla 21vrk reissussa:)
21-vuotias pärjää hyvin. Itse sain vauvan 21-vuotiaana ja olen yhä katkera, että äiti tunki synnytyksen jälkeen kotiini yökylään "auttamaan" kun olisin hyvin itsekin pärjännyt. En silloin sitä tajunnut, ei minulla ollut kokemusta tai tietoa asiasta. Muutenkin äiti on ollut tunkemassa vähän kaikkiin elämäntapahtumiimme.
Nyt kun on oma esiteinilapsi, niin todellakin luotan häneen ja aion ollut tukena niin paljon kun tarvitsee, mutta antaa oman tilan ja elämän kun aikuistuu.
Alue: Aihe vapaa
Miksi et ota lasta mukaan? Aikuiset aina laittavat oman mukavuutensa etusijalle sen sijaan että ottaisivat huomioon koko perheen tarpeet. Kyllä siellä maailmalla on paljon mukavaa katsottavaa 21v ikäiselle. Otatte tabletin ja kännykän mukaan, niin voi välillä pelailla.