Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hakeeko Hgin huippulukioihin enemmän teinejä joiden..

Vierailija
05.07.2017 |

..vanhemmat on korkeasti koulutettuja ja asuvatkin vielä siellä Hgin keskustassa tai lähellä?

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tekeekö pelkkä lukio opiskelujasta hyvän? Epäilen.

Vierailija
2/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lultavasti kyllä. - Koulutuskin, ainakin hieman periytyy niin, että jos tai kun vanhemmat ovat kouluja käyneitä, niin on todennäköisempää, että lapsikin opiskelee, enempi kuin lapsi, jonka vanhemmet eivät ole opiskelleet, tai ovat opiskelleet hyvin vähän. -Kyse ei tietenkään ole mistään automaatiosta; totta kai myös vaikka sitten kouluja kokonaan käymättömän yksinhuoltaja isän tyttärestä tai pojasta voi edetä, vaikka sitten huippu tiedemieheksi. - Kiitos paljossa, koko maan kattavan maksuttoman perusopetuksen.    

Lähellä asuminen taas mahdollistaa koulun käymisen helpommin ja kitkattomammin kuin silloin, jos joutuu muuttamaan koulun perässä hyvinkin kaukaa.

Lukio on kuitenkin -toistaiseksi- "vain" lukio ja samat ylioppilaskirjoitukset ovat vastassa kävit sitten Utsjoen lukion tai Helsingin norssin tai ressun tai mitä näitä "huippulukioita" nyt sitten onkaan. Ja vaikka houkutus opiskella tällaisessa "eliittilukiossa" saattaa olla suurikin, niin paljon saattaa painaa valinnoissa muutkin asiat kuin vain se, että onko oppivlevollisuuden, tavallisimmin peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo niin hyvä ja erinomainen, jotta sen turvin opiskelupaikka irtoaisi. 

- Hieman huolestunut olenkin, jos tulevaisuudessa jatko-opiskelupaikat jaettaisiin sen perusteella, milliaset arvosanat on onnistuu saamaan ylioppilaskirjoituksissa. - Ei me kaikki asuta paikoilla, joista löytyisi "täysin varusteltu ja mahdollisuudet" tarjoavia lukioita, saati vastaavia ammattikouluja.  Tästä asiasta on täysin turhaa syyttää nuorta itseään. Ja vaikka jo nyt moni nuori joutuu muuttamaan omilleen jatkaakseen -peruskoulun jälkeisiä- opintojaan 15-16 vuotiaina, niin kyllä heistä monen pärjääminen pelkästään opinnoissa on tai saattaa olla vielä hieman eri luokkaa, kuin ikätovereidensa, jotka voivat jatkaa asumistaan samassa taloudessa -yksinkertaistaen - vanhempien valvovien silmien alla,     

Vierailija
4/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muutaman elitistiystäväni jälkikasvu on päätynyt opiskelemaan lääkäriksi ulkomailla - kallista toki, mutta kaikki on suhteellista.

Vierailija
5/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Muutaman elitistiystäväni jälkikasvu on päätynyt opiskelemaan lääkäriksi ulkomailla - kallista toki, mutta kaikki on suhteellista.

Jo teini-ikäisenä ja sivuuttaen sitä ennen kokonaan lukio tai ammattikoulu opinnot (Suomessa)? - Kerro toki lisää.

Vierailija
6/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me asumme Espoossa ja olemme korkeasti koulutettuja (molemmat vanhemmat tohtoreita). Ihan omasta aloitteestaan lapsemme meni Ressuun. Emme olleet edes ajatelleet sitä vaihtoehtona ennen kuin lapsi kertoi haluavansa sinne. Mutta toki vanhempien koulutuksella oli varmasti vaikutusta lapsen asenteeseen koulunkäyntiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmasti koti vaikuttaa. Mutta eihän ne kaikki huippulukiot ole keskustassa.

Vierailija
8/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen käynyt eliittilukion ja siellä oli porukkaa sekä että. Eli maalta, perikyliltä ja lähiöstä (kuten minä) ja sitten hyvistä ja varakkaistakin helsinkiläisistä perheistä. Suuri osa keskiluokkaisista perheistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko sillä väliä, miksi mietit? Omilla avuillaan lapsi sen lukiopaikan saavuttaa. Eliittilukio ei tarkoita, että oppilaat olisivat siellä varakkaista hienopieruperheistä, koska niihin mennään keskiarvolla - rahalla niihin ei pääse. Eliittilukiot ovat niille, jotka ovat panostaneet/panostavat opiskeluun.

Omien lasteni lukioihin Helsingissä, toinen lukio on erityistehtävän saanut lukio ja toinen eliittilukio, oppilaita tulee pitkänkin matkan takaa. Varsinkin tuohon erityistehtävän saaneeseen lukioon moni nuori tekee päivittäin pitkän matkan. Joku jopa muutti Helsinkiin käydäkseen lukion kyseisessä koulussa.

Vierailija
10/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän Hesan keskustassa ole kuin yksi huippulukio. Ressukin muuttaa evakkoon Meilahteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko sillä väliä, miksi mietit? Omilla avuillaan lapsi sen lukiopaikan saavuttaa. Eliittilukio ei tarkoita, että oppilaat olisivat siellä varakkaista hienopieruperheistä, koska niihin mennään keskiarvolla - rahalla niihin ei pääse. Eliittilukiot ovat niille, jotka ovat panostaneet/panostavat opiskeluun.

Omien lasteni lukioihin Helsingissä, toinen lukio on erityistehtävän saanut lukio ja toinen eliittilukio, oppilaita tulee pitkänkin matkan takaa. Varsinkin tuohon erityistehtävän saaneeseen lukioon moni nuori tekee päivittäin pitkän matkan. Joku jopa muutti Helsinkiin käydäkseen lukion kyseisessä koulussa.

Taisit ainakin osittain vastata itse esittämääsi kysymykseen. siitä miksi osa muuttaa lukion perässä. Kyse on toki nuoren omista saavutuksesta, että pääsee suomalaiseen "eliittilukioon."  - Eli nuori enempi -  vähempi tietoisesti pyrkii pääsemään -syystä tai toisesta "eliitti lukioon" tai erityistehtävän saaneeseen lukioon.

Mutta, kuten tässä keskusrelussa jo edellä on todettu, niin lukion, tai ammattikoulun valinnassa saattaa painaa muutkin asiat kuin se, että ylittyykö vaadittava keskiarvoraja, jonka perusteella etupäässä (, ellei yksinomaan) valinnat suoritetaan. Nuori niin kuin vanhempikin saattaa haluta saada vahvistusta päätökselleen -vaikka periaatteessa tietäsikin vastauksen- esimerkiksi siihen, että onko ainoa maalta -lisää tähän paikkakunan tai maakunnan nimi- josta jatkaa n.n "eliittilukioon" toiselle puolelle Suomea ja kenties vielä, mikä siellä yllätti tai miten meni, mihin kannattaisi, ehkä varautua.

Joku voi esimerkiksi uskoa lapsensa pärjäävän erinomaisesti vieraalla paikkakunnalla vain ja ainoastaan koska lapsi on pärjännyt niin hyvin koulussa. Saattaa toki pärjätäkin, mutta jos vieraalle paikkakunnalle (kuten tässä Helsinkiin) vanhemmat esimerkiksi painostavat nuoren muuttamaan "eliitti lukion" perässä kun taas nuori itse haluaisi jatkaa lähilukiossa, niin pärjääminen ja sopeutuminen ei välttämättä suju ihan niin hyvin.

 Välimatkankaan ei tarvitse olla satoja kilometrejä. Monelle nuorelle saattaa hyvin paljon vaikuttaa sekin, mihin oma ystävä ja kaveripiiri jatkaa opintojaan. Tai pelkästään se, että aamu-unisena mieluummin haluaisi valia sen lähemmän koulun kuin sen, jonne täytyisi lähteä hurjan paljon aikaisemmin aamulla.

Jos sitten muuttaa vieraalle paikkakunnalle lukion tai ammattikoulun perässä saattaahan kiinnostaa ihan sellainenkin pikkuasia kuin, että missä nuori sitten asuu ja kuka asumisen maksaa ja millä rahalla.      

Vierailija
12/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helsingin koulutilanne on sellainen ettei täällä kukaan enää mitään mukavuusjuttuja tai kavereita mieti, vaan sitä mennään omalla linjalla. Kavereita voi tavata muutenkin.

Mitään vaatimattoman tason "lähilukiota"' ei myöskään ole. Meilläkin lähilukion yleislinjan raja on 9,5.

Vain Vuosaaressa on lukio, johon "pääsee kaikki" paitsi ei sinnekään kaikki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Helsingin koulutilanne on sellainen ettei täällä kukaan enää mitään mukavuusjuttuja tai kavereita mieti, vaan sitä mennään omalla linjalla. Kavereita voi tavata muutenkin.

Mitään vaatimattoman tason "lähilukiota"' ei myöskään ole. Meilläkin lähilukion yleislinjan raja on 9,5.

Vain Vuosaaressa on lukio, johon "pääsee kaikki" paitsi ei sinnekään kaikki.

Niin. Vuosia, korjaan vuosikymmeniä pienemmiltä ja syrjäisemmiltä paikoilta ollaan lähdetty ja matkattu opinperässä.  Nyt vain moni Helsinkiläinen(kin) joutuu tykönään miettimään, että kannattaako hänen - tai hänen jälkikasvunsa- pyrkiä jatkamaan opintojaan mieluummin jossain muualla. Koska ei kai vain sen tähden, että sattuu asumaan oppilaitosta ole perusteltu syy madaltaa sisäänpääsy kynnystä.   

Vierailija
14/14 |
05.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin koulutilanne on sellainen ettei täällä kukaan enää mitään mukavuusjuttuja tai kavereita mieti, vaan sitä mennään omalla linjalla. Kavereita voi tavata muutenkin.

Mitään vaatimattoman tason "lähilukiota"' ei myöskään ole. Meilläkin lähilukion yleislinjan raja on 9,5.

Vain Vuosaaressa on lukio, johon "pääsee kaikki" paitsi ei sinnekään kaikki.

Niin. Vuosia, korjaan vuosikymmeniä pienemmiltä ja syrjäisemmiltä paikoilta ollaan lähdetty ja matkattu opinperässä.  Nyt vain moni Helsinkiläinen(kin) joutuu tykönään miettimään, että kannattaako hänen - tai hänen jälkikasvunsa- pyrkiä jatkamaan opintojaan mieluummin jossain muualla. Koska ei kai vain sen tähden, että sattuu asumaan oppilaitosta ole perusteltu syy madaltaa sisäänpääsy kynnystä.   

Tilanne on kohtuuton koska tänne muuttaa perheitä koko ajan, lähikunnat on päästäneet omat koulunsa retuperälle ja sitten paukkaa vielä ihan muualta nuoria.

Omat lapseni tuonne ns lähilukioon pääsivät. Mutta kyllä 9,5 on liian korkea raja. Hyvän oppilaan raja on minusta ennemminkon 8,5 ja huipun 8,9.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi viisi viisi