Lestadiolaisäiti: miten annat aikaa KAIKILLE lapsillesi?

Katselin suviseuroista armanin ohjelmaa jossa haastateltiin lestadiolaismiehiä. Kaikki olivat jotenkin saman-näköisiä lapsuuden ystäväni kanssa joka oli lestadiolainen. Olen vähän huolissani nyt lestadiolaisten geeniperimästä. onkohan heidän geenipooli tarpeeksi laaja?. Oletan että heillä on jo nykyisin paljon tauteja ja epämuodostumia=?. Lapsuuden kaveriltani puuttui esimerkiksi kynnet.  Mielestäni sinne tarvisi uutta verta esim maahanmuuttajista tms koska heidän geeniperimä loppuu auttamati jossain vaiheessa jos ulkopuolisia ei oteta mukaan?. Ei siis mitään vastaan lestadiolaisia. Hyviä ihmisiä suurin osa. 

Vierailija kirjoitti:

Mukava ketju. Kysyttiin lestadiolaisäideiltä ja vastauksista ainakin puolet on muilta.

Ei eroteltu, pitääkö olla entinen vai nykyinen lestadiolainen ;) kun on tuohon lahkoon sattunut syntymään, sen perintöä kantaa hautaan saakka jollain tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen ihmetellyt.

Eikö nuo vanhemmat ymmärrä, miten oleellista aikaa ihmisen henkiselle kehitykselle erityisesti lapsuusvuodet ovat? Miten syvät traumat syntyvätkään kun vanhemmilla ei ole aikaa lapsilleen, eikä oikein jaksamistakaan. Huomiota saa aina vain pienen hetken ajan se perheen nuorin ja pienin vauvaikäinen. Pelkkä jumala ja Jeesus ei riitä. Lestadiolaisvanhemmat tuntuvat ilman tunnontuskia pykäävän lapsia maailmaan ja jättävät nämä toisten lastensa kasvatettavaksi ja hoidettaviksi.

Tätähän se pitkälle on. Sisarukset hoitaa toisiaan ja sehän ei ole sama, kuin se, että vanhempi hoitaa. Mielenterveysongelmia on paljonkin näillä lapsila/nuorilla. Voi tietenkin johtua siitäkin nämä ongelmat, että ovat aika sisäsiittoisia, kun monesti sukulaiset menevät naimisiin keskkenään. (pienemmillä paikkakunnilla kaikki ovat jo sukulaisia keskenään, mutta avoipuoliso valitan silti sieltä ja sen täytyy vielä olla uskovainen) 10-15  lasta ei kukaan jaksa/ehdi hoita, se on varma.

Tästä kommentista vaan huokuu täysi tietämättömyys.

Valitettavasti ei. Asun nykyään Pohjois-Pohjanmaalla, kunnassa, jossa suuri osa asukkaista on lestoja. Kaikki kunnan asukkaat tuntuvat olevan jotakin kautta sukua keskenään. Vanhemmat oikeasti väsyvät lastensa kanssa. Sisarukset hoitavat toisiaan. Turha näitä asiaoita on kaunistella.

juudas kirjoitti:

Katselin suviseuroista armanin ohjelmaa jossa haastateltiin lestadiolaismiehiä. Kaikki olivat jotenkin saman-näköisiä lapsuuden ystäväni kanssa joka oli lestadiolainen. Olen vähän huolissani nyt lestadiolaisten geeniperimästä. onkohan heidän geenipooli tarpeeksi laaja?. Oletan että heillä on jo nykyisin paljon tauteja ja epämuodostumia=?. Lapsuuden kaveriltani puuttui esimerkiksi kynnet.  Mielestäni sinne tarvisi uutta verta esim maahanmuuttajista tms koska heidän geeniperimä loppuu auttamati jossain vaiheessa jos ulkopuolisia ei oteta mukaan?. Ei siis mitään vastaan lestadiolaisia. Hyviä ihmisiä suurin osa. 

Liikkeeseen liittyy edelleen uusia, muttei nykyisin toki niin paljon kuin esim. 60-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Mukava ketju. Kysyttiin lestadiolaisäideiltä ja vastauksista ainakin puolet on muilta.

No kumpi sinä olet?

Minä voin omasta puolestani sanoa, että olen kasvanut lestadiolaisvaltaisessa kylässä, ja hyvät ystäväni lapsena olivat lestadiolaisia. Itse olen tavisäiti, mutta lapsia on minullakin keskimääräistä enemmän, ja näin iän ja kokemuksen karttuessa tulee usein mietittyä lapsuuden muistoja vierailuilta lestadiolaiskodeissa ja sitä, millaista oli kavereideni äitien elämä, esimerkiksi sen sydänvikaisen, joka sai yli 10 lasta henkensä uhalla. Ihan hyvällä omallatunnolla tähän ketjuun kirjoitan.

Heti alkuun, en ole äiti vaan isä, en VL mut olen entinen sellainen.

Syntymäperheeseeni kuuluu alun toistakymmentä lasta ja itselläni on myös iso lapsikatras, osin omia ja osin bonuksia.

Olen todella kiitollinen siitä että olen saanut kasvaa isossa perheessä ja onnellinen myös siitä että itselläni on iso perhe. Moni tapaamani niin mies kuin nainenkin on ääneen sanonut että ihailee tapaa jolla elän ja sitä kuinka tärkeitä lapset ja perhe minulle on. Olen toki joutunut varmasti luopumaan joistakin asioista juuri sen takia että paljon aikaa menee lapsiin mutta ennemmin näin että perhe ja lapset saa aikani kuin se että kulutan aikani johonkin muuhun. Kyllä minulla sitten on aikaa niihin muihin asioihin kun lapseni on isompia.

Tiedän että on perheitä joissa ei saisi olla lapsia oikeastaan ollenkaan ja tämä koskee niin VL kuin kaikkia muitakin mutta sen mitä tiedän VL perheistä niin kyllä siellä molemmat vanhemmat kantaa vastuun perheestä ja lapsista eikä se vastuu ole vanhimmilla sisaruksilla. Toki vanhemmat sisarukset auttavat lähes poikkeuksetta mielellään vanhempiaan. Mielestäni tämä antaa hyvät eväät elämään, olen ollut pitkään esimiestehtävissä eri aloilla ja valittavan helposti näkee kuka on perheensä ainoa lapsi koska ei käytännössä osaa tehdä oma-aloitteisesti yhtään mitään. Toinen asia mistä tunnillisuuden huomaa on nuoret kesätyöntekijät, VL nuori pyytää suviseurat vapaaksi mut muille pitäs antaa lähes joka vkonloppu vapaaksi.

Paljon olen ollut tekemisissä niin VL kuin ei VL nuorten kanssa ja väkisin tulee mieleen että mitäs sitten kun nämä isin ja äidin ainoat pikku mussukat joutuukin alkaa pärjäämään omillaan eikä olekaan enää isin ja äidin rahat ja holhous apuna, saattaa olla tuskaisia hetkiä kun ei osaa edes perunoita keittää ja iskä ei ole kustantamassa uutta bimmeriä tai uutta uusinta omena-tuotetta.

Kyllä VL lapsista kasvaa vastuuntuntoisia ja menestyviä aikuisia ja ahkeria sellaisia eli turhaan parjaatte täällä. Tämän näkee jo siitä jos viitsii vähänkään tutkia kenen omistuksessa Suomessa on menestyviä yrityksiä.

Toki tuota olen miettinyt paljon että uutta verta olisi saatava, eli nyt vaan kaikki nuoret tutustumaan VL tyttöihin ja poikiin, saatte varmasti hyviä puolisoita sieltä ja hyvän sekä rikkaan elämän muutenkin.

Jos kaikki tekisivät yhtä paljon lapsia miten maapallo kestäisi sen asukasmäärän?

Lestadiolaisuuteen kuten muuhunkin uskonnolliseen fundamentalismin on kasvettu aivopesusta jo lapsesta asti. On siis turha yrittää vaikuttaa heihin, koska maalliset ovat syntisiä ja heitä ei voi uskoa. Tämä sama kaaava on jehovalaisilla ja muillakin uskonnoilla. Osa kasvaa ja uskaltaa ajatella omilla aivoillaan ja eroaa aivopesuliikkeestä. Sellaiseen suhtaudutaan hyvin julmasti. Uskontojen uhreja on valtavasti. Todella säälin näitä aivopesuun uhreja. Ei siihen järkipuhe auta, kuten ei minkään isiin äärisiipiin.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä6229 kirjoitti:

En jaksanut koko ketjua lukea, mutta jäin aloituksesta ihmettelemään, miten on mahdollista, että perheellä on alle puolivuotias jopa kapaloikäinen lapsi, mutta äiti on jo tukevasti raskaana? Eihän se raskausmaha näy selkeästi kuin vasta parin viimeisen raskauskuukauden aikana, eli siellä 8. tai 9. kuukauden tienoilla. Ja ei kai hedelmöittyminen kovin todennäköistä ole edes heti pari päivää synnytyksen jälkeen. 9 kk vanha vauva ei kyllä enää mikään kapaloikäinen ole. Minunkin tyttäreni käveli 10 kk ikäisenä.

No se raskausmahan kokohan riippuu ihan yksilöllisesti henkilöstä - joillakin vatsa kasvaa ja raskaus näkyy lähes heti, joillakin vasta ihan loppuvaiheessa. Ei ikinä voi verrata vatsoja keskenään.

Jos oletetaan, että nähty vauveli oli vaikkapa puolivuotias ja uusi raskaus on saanut alkunsa kuukauden sisällä synnytyksestä, on äiti ollut jo reippaasti raskautensa puolivälissä.

Minulla ja sisarellani esimerkiksi on ikäeroa 11 kk, ts. äitini on tullut raskaaksi 2kk synnytyksestä. Ei se kovin harvinaista ole, olen siitä elävä esimerkki.

Niin, mutta 2 kk on jo eri asia kuin yksi päivä synnytyksen jälkeen. Ja raskausmaha 32. viikolla on ihan eri näköinen kuin 24. viikolla. Joo, jollakin voi olla iso maha jo aikaisilla raskausviikoilla, mutta joillakin voi olla iso maha ilman raskauttakin. Minun työkaverianikin on muutaman kerran onniteltu raskaudesta, vaikka hän ei ole raskaana. Tässä puhuttiin alle puolen vuoden ikäsestä kapalolapsesta, eli raskaus olisi maksimissaan 24. viikolla (ja todennäköisesti vielä paljon varhaisemmilla viikoilla, jos vauva on ollut kapalossa). Raskausmahoja on erilaisia, mutta niin on myös raskaudettomia mahoja. Eli aika epätodennäköiseltä kuulostaa, että joku olisi noilla viikoilla niin selkeästi raskaana, että se ihan tuntemattomalle on päivänselvää. Paitsi jos on kaksoset.

Sanoit, että äiti on ollut reippaasti raskautensa puolivälissä. Eihän ole ollut. Puolivuotias on 6 kk vanha ja jos uusi raskaus on saanut alkunsa kuukausi synnytyksestä, raskaus on kestänyt 5 kk eli 20. Siis tasan puolivälissä. Ei reippaasti sen yli.

Sanoisin, että se ajan riittäminen ja rankkuus on enemmän kiinni siitä montako pientä, alle kouluikäistä perheessä on, kuin lasten kokonaismäärästä.

Toisekseen minusta on törkeää olettaa, että vauvan tullessa toiseksi nuorin jotenkin hylättäisiin. Harvoin vauva on niin vaativa, ettei toisillekin pienille riittäisi huomiota. Niillä lapsilla on isäkin. Taaperoikäisestä jos puhutaan, niin lapsi lienee silloin suloisimmillaan, sen ikäistä tekee mieli kaikkien hoitaa, niiden isosisarustenkin jos heitä on. Onko teidän mielestä sekin väärin, jos ei-vl-perheessä ensimmäisen lapsen jälkeen syntyy toinen lapsi "liian aikaisin" eikä esikoinen saakaan enää ihan kaikkea huomiota 247? Vai pelkästään vl-perheetkö saavat paheksuntanne? Ja tämä, että se uusi vauva "vie vaunupaikan" toiseksi nuorimmalta...? What? Oletteko kuulleet tuplavaunuista? Tai että äiti voi työntää vauvan vaunuja ja isä taaperoa rattaissa..?

Tiedän itsekin vl-perheitä, joissa ei huolehdita lapsista tarpeeksi hyvin vaan meno saattaa olla kuin pellossa. Valitettavasti. Kuitenkin suurin osa vl-perheistä huolehtii, voisin jopa väittää että keskivertoa paremmin ja tarkemmin lapsistaan. Yksi syy on varmasti tuo ulkopuolinen paine, tunne siitä että toiset vahtivat tarkkaan, laiminlyövätkö nuo nyt lapsiaan kun niitä on niin monta jne.

Meillä on käytössä vuoronumerot jokaiselle lapselle, että kaikki saavat huomiota. Sitten käytämme myös palautelaatikkoa, jonka avaamme kerran viikossa ja luemme lasten palautteet ja yritämme korjata vialla olevat asiat.

Tämä toimii meidän perheessä mainiosti. Viikkopalaverissa lapsemme ovat kertoneet, että ovat tyytyväisiä toimintatapaamme.

Itsekästä siittää noin paljon lapsia. Maapallohan muutenkin ylikansoittuu.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän monia isoja perheitä, joissa autetaan toinen toista ja yhteishenki on todella vahva. Lapsuudenkodissani oli vain minä ja sisareni (90-luvulla). Yhdessä perheenä oltiin ja tehtiin ainoastaan kesän lomamatkoilla. Meille ei kotona opetettu mitään, yhdessä ei koskaan tehty mitään tai keskusteltu. Siskosta ja minusta tehtiin kilpailijat keskenään. Ei se lapsiluku siis kerro vanhemmustaidoista.

Täsmälleen tämän olisin tullut kirjoittamaan. Joskin itse olin nuori 80-luvulla. En muista, että äitini olisi minua isommin sylitellyt koskaan.

On hyviä äitejä ja on huonoja äitejä eikä lapsiluvulla ole asian kanssa mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh kirjoitti:

Itse olen esikoislestadiolaisen perheen lapsi. Isosta katraasta. Sain ja saan edelleen rakkautta ja huolenpitoa enkä todellakaan koe jääneeni huomiotta... Järkyttävää miten AIKUISET ihmiset puhuu joskus lessuista. Mistä toi kaikki viha kumpuaa?? 

Perheitä on erilaisia..oli sitten lestadiolainen tai ateisti. Vanhempiani ei kukaan ole pakottanut hankkimaan isoa perhettä ..he itse halusivat niin. Olen onnellinen ja ylpeä että olen kasvanut tälläisessä isossa perheessä. Meillä oppi hyviä arvoja ja mm.kunnioittamaan muita ihmisiä uskontoon katsomatta. Meillä  oli lapsena menoa ja meininkiä ja naapurinkin mukulat viihtyi enemmän meillä kuin kotonaan..

 

Lestavanhemat sanovat, että suuri perhe on heidän oma valinta ja kukaan ei ole pakottanut heitä siihen. Mutta onko valinta oma? Vai aivopesun tuote? Jos imeväisestä asti sinulle opetetaan, että on synti ehkäistä jne ja joudut helvettiin jos rikot sääntöjä, ei siinä paljoa omaa tahtoa kysellä. Vai miten on mahdollista, että juuri lestaadiolaiseksi syntyy kaikki ne ihmiset, jotka haluaa 15 lasta? On kyllä turha puhua omasta valinnasta, kun ihmistä aivopestään pienestä pitäen.

Mistä sinä tiedät, että meidän ei-lestanaisten halu olla töissä ja tehdä maks. 2 lasta on se oma halu eikä yhteiskunnallisen ja feministisen aivopesun tuote?

KAIKKI me olemme enemmän tai vähemmän aivopestyjä. Sille ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Itsekästä siittää noin paljon lapsia. Maapallohan muutenkin ylikansoittuu.

Suomen väestörakenne on tällä hetkellä negatiivista jonka myötä väestöpyramidi on kääntynyt ylösalaisin. Nyt niitä lisää lapsia juuri tarvittaisiin, maksaa muuten sun eläkkeet sitten aikanaan.

Juu ap älä sure. Olen itse lestaperheestä ja saatiin kyllä kaikki huomiota. Eikä todellakaan riekuttu kylillä iltamyöhään. Oli tiukat kotiintuloajat. Teininä jos kapinoin ja en välittänyt kotiintuloajoista, niin isä tuli hakemaan. Ihme yleistystä.

Itse olen myös vl-perheestä, en ole itse lesta enää.

Meitä lapsia on syntynyt vuonna 83, 84, 86,87, 90 (minä), 93, 98, 03, 03 ja 04.

Kaikki vaan ovat saaneet huomiota. Ja mielelläni minä vahdin teininä pikkusisaruksiani välillä, koska olivat niin suloisia ja rakkaita. Rakkaita toki ovat edelleen. :)

Ja saatiin ihan kaikki ja enemmänkin mitä lapset tarvitsee. Ja isä rakensi minulle ja siskoilleni hevostallit, osti hevoset, samalla teki veljilleni urheilukentät, hiihtoladut jne. Vaikka paljon oli töissä, niin silti antoi meille ihan kaiken. Ja kuljetti harrastuksiin jne.

Niin tekee edelleen kotona asuvien sisarusten kohdalla.. ja oli ihanaa kun äiti oli aina kotona koulusta tulleessa ja hänen kanssaan touhuttiin paljon myös.

Meillä oli myös tiukat kotiintuloajat.

Niin ja kun nuorin sisareni syntyi, niin kaksoset olivat tuplarattaissa ja nuorin vaunuissa. Tai jos äiti oli liikkeellä heidän kanssaan yksin, niin meillä oli sellaiset jäätävät kolmosrattaat. On muuten aika veemäinen kulkea kaupassa sellaisilla, testasin kerran. -187

Piti aivan googlettaa kolmosrattaat, huh mitkä hyökkäysvaunut :D

Vierailija kirjoitti:

Niin ja kun nuorin sisareni syntyi, niin kaksoset olivat tuplarattaissa ja nuorin vaunuissa. Tai jos äiti oli liikkeellä heidän kanssaan yksin, niin meillä oli sellaiset jäätävät kolmosrattaat. On muuten aika veemäinen kulkea kaupassa sellaisilla, testasin kerran. -187

Ot, mutta meillä on kanssa kaksoset + yksi sisarus pienellä ikäerolla, joten käytettiin myös sellaisia kolmosrattaita heidän ollessaan pieniä. Meillä oli sellaiset, joissa oli istuimet peräkkäin. Tosi usein niitä ihmeteltiin ja kommentoitiin, ihan hyväntuulisesti suurimmaksi osaksi. Kerrankin yksi tosi vanha mummo tuli niitä rattaita ihmettelemään, ja aikansa juteltuamme hän vilkaisi vielä kerran niitä kärryjä ja totesi, että "nyt minä tosiaan olen nähnyt kaiken!" :D