Saako dementoituneen naapurin jättää huomiotta?
Naapurin alkkistäti pysäyttää joka ainoa viikko rappuun tai takapihalle ja toivottaa uudet naapurit (meidät, asuttu tässä yli vuosi) tervetulleiksi ja kyselee nimiä, aloja, edellisiä asuinpaikkakuntia, lemmikkejä, harrastuksia ja vierailijoita. Aina sama keskustelu! Eilen hän seisoi siellä takapihalla ja alkoi taas jauhaa samaa dialogia, kun huomasi minut partsilla. Moikkasin nopsaan ja pakenin sisälle, jäi kukat kastelematta.
En ole ollenkaan naapurirakas eikä heidän elämä suoraansanottuna kiinnosta pätkääkään. Ovea voin pitää auki ja tervehtiä lapsia, mutta en halua jäädä juttelemaan. Olisiko epäkohteliasta jatkaa hiljaa ohi, kun tuo alkaa pölistä?
Kommentit (7)
Voit ihan hyvin sanoa, että sulla ei ole aikaa lätistä joutavia ja jatkat matkaa. Parvekkeella ollessasi jatkat puuhiasi kiinnittämättä sekopäähän mitään huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Voit ihan hyvin sanoa, että sulla ei ole aikaa lätistä joutavia ja jatkat matkaa. Parvekkeella ollessasi jatkat puuhiasi kiinnittämättä sekopäähän mitään huomiota.
Olen monesti sanonut anteeksi-nyt-on-kiire ja porhaltanut ohi, mutta ikävää, kun naapuri kuitenkin vaikuttaa hyväntahtoiselta, vaikka ärsyttää tämä vainottu olo.
Kun hän ei niitä nimiä ja henkilötietoja kumminkaan muista, niin voit ihan iloisesti sanoa, että nyt et ehdi, jutellaan huomenna. Ei hän sitäkään huomenna muista. Ystävällinen ja kohtelias voit silti olla, se ei vie yhtään enempää aikaa kuin epäystävällisyys.
Riittää kun tervehdit ystävällisesti jäämättä juttusille. Ohimennen voit huikata muutaman sanan.
Huvita itseäsi antamalla joka kerta eri vastaus. Ota itsellesi jokin rooli milloin boheemina taiteilijana, milloin diplomaattina. Näin saat pidettyä kaikki tyytyväisinä.
Vierailija kirjoitti:
Kun hän ei niitä nimiä ja henkilötietoja kumminkaan muista, niin voit ihan iloisesti sanoa, että nyt et ehdi, jutellaan huomenna. Ei hän sitäkään huomenna muista. Ystävällinen ja kohtelias voit silti olla, se ei vie yhtään enempää aikaa kuin epäystävällisyys.
Töissä jaksan esittää pirteää, ystävällistä ja kiinnostunutta, mutta vapaa-ajallani haluaisin vain tehdä ja olla ilman, että pitää joka ainoa roskanvientireissu olla valmiina vetämään teennäinen hymy pärställe. :(
Toistaiseksi olen toiminut noin, mutta kun ei vain jaksaisi aina...
Sekin on ongelma, etten ole varma tuon ihmisen muistin tilasta. Keskustelu polveilee aina välillä eri suuntiin, mutta pääasiassa hän haluaa alkuun toistaa samat jutut. Ehkä se on vain hänen puhetapansa? Olisi varmaan vielä ilkeämpää lupailla aina huomista juttutuokiota, ja joka päivä se täti miettisi, että miksei vielä tänäänkään.
Olisiko moraalitonta tai ilkeää? Saako töksäyttää, että ollaan jo käyty tämä keskustelu?