Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten pääsee koulukiusaamisen vaikutuksista itsetuntoon eroon?
03.07.2017 |
En uskalla tehdä _mitään_, mitä haluaisin. Pelkään niin muiden mielipiteitä ja tuomitsemista. En uskalla mennä ulos aina, koska pelkään jonkun näkevän. Kerran kiersin 5 km pidemmän matkan töistä kotiin, koska en halunnut ohittaa erästä kovaäänistä teiniporukkaa.
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mietin. Kiusaajana vain oma äiti. Kertonut, miten en tule tulemaan kellekään tärkeäksi, enkä kelpaamaan kellekään. Ja että se johtuu MINUSTA. Vaikka ei se johdu, niin en voi korjatakaan hänen väittämiään.... :( Se johtuu siitä, että muut ihmiset ovat yhtä ilkeitä kuin äitini, eivätkä rakasta minua.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin. Kiusaajana vain oma äiti. Kertonut, miten en tule tulemaan kellekään tärkeäksi, enkä kelpaamaan kellekään. Ja että se johtuu MINUSTA. Vaikka ei se johdu, niin en voi korjatakaan hänen väittämiään.... :( Se johtuu siitä, että muut ihmiset ovat yhtä ilkeitä kuin äitini, eivätkä rakasta minua.
Kun muut äidit kertovat lapsilleen rakastavansa heitä, oma äitini kertoi yhtä monta kertaa, kuinka minusta ei ikinä tule mitään. Hassua kyllä, tämä hokema on motivoinut minua tulemaan joksikin.
ap
Samaa mietin. Itse ajattelen huonoa itsestäni ja pidän itseäni huonompana kuin muita. Töissäkin olen se surkein..
sama ongelma mulla, lannistavaa äitiä myöten. On tää ajan saatossa silti helpottunut. Pakottautuu vaan ulos. Ei välitä muista niin nekään ei yleensä välitä susta kadulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se voisi kasvattaa itsetuntoasi, jos opettelisit muotoilemaan kysymyksesi oikein. Sanajärjestyksellä on toisinaan suuri merkitys.
Minua on ainakin auttanut, kun tajusin millaisia raukkoja kiusaajat on... lähes kehitysvammaisia. Ei sellaisten sanomisista oikein voi ottaa kolausta itsetunnolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin. Itse ajattelen huonoa itsestäni ja pidän itseäni huonompana kuin muita. Töissäkin olen se surkein..
Itse saatan työskennellä ahkerasti monta viikkoakin jonkin projektin parissa ja joskus olla salaa itsekin hieman tyytyväinen. Pelkään kuitenkin, että joku lyttäisi minut ja ihmettelisi, mitä kuvittelin oikein itsestäni, jos ääneen kertoisin asiasta. Olen joskus heittänyt työni roskiin ja vain sanonut, etten saanut mitään aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Minua on ainakin auttanut, kun tajusin millaisia raukkoja kiusaajat on... lähes kehitysvammaisia. Ei sellaisten sanomisista oikein voi ottaa kolausta itsetunnolle.
Itse en näe kehitysvammaisissa mitään raukkamaista. Kiusaajien vertaaminen heihin ei ole mielestäni osuvaa. Itse näen kehitysvammaiset inhimillisessä valossa, kiusaajia en edes oikein näe ihmisiä, koska se pahuus jotain, mitä en oikeasti voi käsittää. Ilman mitään syytä oikeasti tuhotaan toisen ihmisen elämä tarkoituksellisesti.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se voisi kasvattaa itsetuntoasi, jos opettelisit muotoilemaan kysymyksesi oikein. Sanajärjestyksellä on toisinaan suuri merkitys.
Miten itse sitten muotoilisit kysymyksen oikeaoppisesti? Itse olen tottunut suomen kielessä vapaampaan sanajärjestykseen. Enkä oikein muutenkaan jaksa uskoa, että joku oikeasti tarttui tällaisen aiheen yhteydessä kielioppiin.
ap
Saa kai olla onnellinen että olette edes työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se voisi kasvattaa itsetuntoasi, jos opettelisit muotoilemaan kysymyksesi oikein. Sanajärjestyksellä on toisinaan suuri merkitys.
Mitä kohtaa siitä sä et ymmärtänyt :D
Vierailija kirjoitti:
Saa kai olla onnellinen että olette edes työelämässä.
Itseasiassa menetän kohta työpaikkani, koska alani on sellainen, joka edellyttää itsensä esiintuomista, pitää tavallaan oikeasti todistaa olevansa paras. Olen kuitenkin jättänyt projekteja palauttamatta ja tehnyt huonompia versioita kuin alkuperäinen, sillä pelkään etten kestä, jos olen yrittänyt parhaani ja joku lyttää minut samalla tavalla kuin kouluaikoina.
Elämäni on itseasiassa menossa pilalle tässä koko ajan enkä edes pysty oikeasti tekemään mitään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen päässyt näin:
1. Hanki ympärillesi mukavia ihmisiä, jotka hyväksyvät sinut. Sitten yksinkertaisesti kieltäydy vlittämästä niistä muista. Osa jengistä tuomitsee sinut joka tapauksessa - ei siksi että sinussa olisi mitään sen kummempaa vikaa, vaan siksi, että kukaan ei voi miellyttää kaikkia - joten on tärkeää lakata välittämästä. Tämä taas on helpompaa, jos lähellä on joku, joka hyväksyy sinut.
2. Tee jotain, mitä itse arvostat ja tule siinä aina vaan paremmaksi ja paremmaksi. Sitten laajenna aluetta. Näin voit arvostaa itseäsi ja tekemisiäsi: vaikka et koskaan tulekaan täydelliseksi ja virheettömäksi, tulet kuitenkin varsin hyväksi ja aina vaan paremmaksi. Tämän tietäessäsi sulla on varaa siihenkin, että joku joskus huomauttaa ja pilkkaa niitä virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen päässyt näin:
1. Hanki ympärillesi mukavia ihmisiä, jotka hyväksyvät sinut. Sitten yksinkertaisesti kieltäydy vlittämästä niistä muista. Osa jengistä tuomitsee sinut joka tapauksessa - ei siksi että sinussa olisi mitään sen kummempaa vikaa, vaan siksi, että kukaan ei voi miellyttää kaikkia - joten on tärkeää lakata välittämästä. Tämä taas on helpompaa, jos lähellä on joku, joka hyväksyy sinut.
2. Tee jotain, mitä itse arvostat ja tule siinä aina vaan paremmaksi ja paremmaksi. Sitten laajenna aluetta. Näin voit arvostaa itseäsi ja tekemisiäsi: vaikka et koskaan tulekaan täydelliseksi ja virheettömäksi, tulet kuitenkin varsin hyväksi ja aina vaan paremmaksi. Tämän tietäessäsi sulla on varaa siihenkin, että joku joskus huomauttaa ja pilkkaa niitä virheitä.
Kiitos, oikeasti. Nämä olivat hyviä ja konkreettisia neuvoja.
ap
Alue: Aihe vapaa
Ei kai sitten pääse...