Lue keskustelun säännöt.
Itken itseni uneen
02.07.2017 |
En joka ilta, mutta esimerkiksi tällä viikolla viitenä iltana. Elämä on umpikujassa, vanhat traumat estävät riskien oton, ei ole ketään kelle puhua, enkä näe poispääsyä umpikujasta.
Tunne ei ole mitenkään uusi ja olen tiedostanut tilanteeni jo pidempään, mutta nyt tuntuu, että olen ottanut askeleen huonompaan suuntaan. Pelottaa jos tämä jatkuu miten kykenen käsittelemään tilanteen ja onko seurauksena lopullinen romahdus?
Kommentit (6)
Varaa terveyskeskuksesta aika lääkärille ja pyydä lääkäriltä lähete johonkin (psykiatri) juttelemaan asioistasi. Jos edes vähän helpottaisi.
Voimia <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samoilla linjoilla aloittajan kanssa, paitsi en itke itseäni uneen. Vuodatan kyyneleitä vasta aamukahviini. Kieltämättä elämä tuntuu miltei ylivoimaisen vaikealta, ja olen kadottanut voimani jolla saisin asioita muutettua. Katsotaan mitä huominen tuo tullessaan.
Vähän sama. Lähes kaikki yhtään tunteelliset asiat itkettää. Alkaa jo kyllästyttämään tämä itkuherkkyys. Liikaa menetyksiä ihmissuhteissa lähiaikoina ja kaikkea muutakin ikävää. Se itku vaan tulvahtaa eikä sitä voi estää.
Vierailija kirjoitti:
Varaa terveyskeskuksesta aika lääkärille ja pyydä lääkäriltä lähete johonkin (psykiatri) juttelemaan asioistasi. Jos edes vähän helpottaisi.
Voimia <3
Kiitos.
Pidän silti tilanteeseeni johtaneita syitä niin triviaaleina ja vähäpätöisinä, että en kehtaa niistä puhua. Haluaisin toki, mutta pelkään vastapuolen reaktiota. Ehkä katson vielä hetken petoa silmiin ja pyrin hakemaan apua ennen totaalista hajoamista. Pidän kulissia yllä ja vakuutan muille kaiken olevan hyvin.
Itkin viimeksi joitain vuosikymmeniä sitten, sen jälkeen ei ole itkettänyt, tulee vain loputon tyhjyyden tunne.
Miksi ihmeessä? Miten itku auttaa ongelmiisi?
Rationaalinen ei surkuttele, vaan etsii ongelmiinsa ratkaisun ja katsoo eteenpäin. Sinä katsot taaksepäin ja vellot itsesäälisi nautinnossa. Et ole uniikki, etkä poikkeus. Ehkä elämäsi ei sujunut kuin olisit halunnut, mutta tuolla asenteella en ihmettele nykytilaasi. Afrikassa lapset näkevät nälkää ja sinä iniset, kun joku on ehkä joskus loukannut tai et joskus saavuttanut tavoitettasi. Harvalla meistä on niin suuria ongelmia, että lamaannumme täysin.