Jos lapsi on saanut alkunsa luovuttajan spermasta, saako hän 18 vuotta täytettyään haltuunsa biologisen isänsä tiedot jos niin haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa luovutetuista siittiöistä ei mene naispareille tai sinkkunaisille, vaan heteropareille. Miten isyysasiassa pitäisi heidän kohdallaan toimia?

Biologisen isän oikeuksia ja velvollisuuksia ei voi poistaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suunnilleen viime vuosikymmenen puolivälissä (2005) tuli voimaan laki, jonka mukaan isän henkilöllisyyden saa tietää. Sitä ennen tilanne on ollut vaihteleva, ja sen jälkeenkin jotkut ovat ilmeisesti hankkineet siemennesteet ulkomailta, jotta lapsi ei voi myöhemmin selvittää isänsä henkilöllisyyttä.

Nykylain mukaan sinkkunaisen/naisparin 18-v. lapselle voidaan myös vahvistaa isä, jos isä tähän suostuu ja tällöin tulee myös perintöoikeus ym. Lapsi on kuitenkin huonomassa asemassa verrattuna siihen, että olisi saanut alkunsa esim. satunnaisesta seksisuhteesta, koska isän suostumus vaaditaan isyydenvahvistamiseen.

Ilmeisesti seuraavaksi on tulossa jokin äitiyslaki, joka vaikeuttaa lapsen tilannetta siltä osin, että isää ei voida vahvistaa edes 18-vuotiaan lapsen ja isän yhteisestä toiveesta, jos lapsella on jo kaksi äitiä (tosin sama ongelma taitaa olla perheensisäisen adoption kanssa?)

Ei tässä sirkuksessa mitään lapsenoikeutta ole koskaan ajateltu.

Lapsi on kuin joku tuote joka tilataan ja annetaan kenelle halutaan. 

Näinhän se on... Nythän on jo tehty kännykkäänkin joku appsi (sovellus), jonka avulla voi tilata spermaa. Siitä vain klikkailet ominaisuuksia ja pistät tilaten niin kuin halpavaatteen Kiinasta. Ei taida onneksi toimia Suomessa, mutta kaipa tuotakin kohta pidetään "ihmisoikeutena".

Yleltä tuli jokin aika sitten oikein hyvä dokkari aiheesta. Kyllähän noi "spermafirmat" tekee bisnestä. Hauska yksityiskohta: ohjelmassa haastateltiin hedelmöityshoitojen "pioneereja", homoja ja lesboja jotka ovat murskanneet "patriarkaalista" avioliittoa jo jostain 60-70-luvulta ja tehneet kymmeniä lapsia.

Kaikki ohjelmassa haastatellut oli aikuisia, jotka ovat tuolla tavoin hankkineet lapsen. Noita nyt jo aikuisia hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneita lapsiakin olisi ollut vaikka kuinka paljon, mutta KETÄÄN heistä ei haastateltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa luovutetuista siittiöistä ei mene naispareille tai sinkkunaisille, vaan heteropareille. Miten isyysasiassa pitäisi heidän kohdallaan toimia?

Biologisen isän oikeuksia ja velvollisuuksia ei voi poistaa

Eli käytännössä miten? Ja sama munasolujen luovuttamisen suhteen tietenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa luovutetuista siittiöistä ei mene naispareille tai sinkkunaisille, vaan heteropareille. Miten isyysasiassa pitäisi heidän kohdallaan toimia?

Biologisen isän oikeuksia ja velvollisuuksia ei voi poistaa

Eli käytännössä miten? Ja sama munasolujen luovuttamisen suhteen tietenkin.

Sama munasolujen luovuttajalla. Äidin oikeuksia eikä velvollisuuksia ei voi poistaa

Saksan malli Suomeenkin

Minusta tuntuu, että nyt te kyllä halotte hiuksia ja menette liian laajalle luovuttajan sukuun ja taustaan. Ymmärtääkseni se ei ainakaan meillä ole mahdollista. Lapsella on 18 vuotta täytettyään mahdollisuus saada selville biologinen isänsä. Mutta ei kai muu suku siihen kuulu. On aivan eri asia, jos lapsi on saanut ihan normaalisti alkunsa, mutta isä on häipynyt kuvioista. Silloin lapsella on tietenkin myös isän puolelta sukulaisia.

On tilanteita, joissa on jopa elintärkeää tietää lapsen biologiset vanhemmat. Kyseessä voi olla esim. joku vaikea sairaus, mahdollisesti perinnöllinen, jonka periytyvyys pitää selvittää. Tai lapsi on sairastunut syöpään ja tarvitaan luuydinsiirto, jolloin on hyvä tietää sukulaiset ja tutkia, voiko heiltä saada luovutuksen. On todennäköisempää, että sukulaisilta saa sopivan siirteen kuin että sen saisi joltain tuntemattomalta tai ei-biologiselta vanhemmalta.

Minä olen ihan luomumenetelmällä saanut alkuni, mutta isä liukeni raskauden selvittyä ties minne. Vain kerran kävi kuulemma katsomassa vastasyntynyttä lastaan, ei sen jälkeen. Tietoisesti en ole koskaan isääni tavannut, mutta mahdollisesti tietämättäni kyllä, sillä hänen äitinsä (minun isoäitini, jota en myöskään tietoisesti koskaan tavannut) asui samalla paikkakunnalla kuin äitini ja minä muutaman vuoden. Minä sain selville biologisen isäni vasta siinä vaiheessa, kun hän oli jo ollut aika pitkään kuolleena. Kuitenkin kun asia selvisi, sain sielulleni rauhan, palaset loksahtivat paikoilleen. Onneksi ei ole ainakaan toistaiseksi ilmennyt mitään perinnöllisiä sairauksia, joiden takia sukulaisia olisi pitänyt etsiä. Tosin tiedän, että minulla on pari sisaruspuolta, mutta ei yhtään serkkua isän puolelta, pikkuserkkuja tosin lienee useitakin.

Totta kai saa. 

Yksi sairaimpia nykyajan ilmiöitä on että aikuiset vaativat kaikki oikeudet itselleen mutta lapsilla ei saa olla mitään oikeuksia. Kaiken maailman rotu-, homo- ja friikkiadoptiot. Keinosiemennykset, ostomällit, rasti ruutuun -postimyynnit. Ihminen luulee olevansa jumala. 

Itse asiassa ei välttämättä. Nimittäin jos lapsi saa nykypäivänä alkunsa luovutetulla sukusolulla, vanhempien ei ikinä ole pakko kertoa sitä lapselle. He voivat koko ikänsä kertoa lapselle ja muille, että tämä lapsi on biologisesti heidän. Tällöin lapsi ei saa ikinä tietää todellisesta alkuperästään. Eli lapsi voi kysyä 18-vuotiaana biologisesta taustastaan vain, jos vanhemmat kertovat tälle totuuden siitä, että hän ei ole täysin biologisesti oma. Itse en välttämättä kertoisi lapselle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suunnilleen viime vuosikymmenen puolivälissä (2005) tuli voimaan laki, jonka mukaan isän henkilöllisyyden saa tietää. Sitä ennen tilanne on ollut vaihteleva, ja sen jälkeenkin jotkut ovat ilmeisesti hankkineet siemennesteet ulkomailta, jotta lapsi ei voi myöhemmin selvittää isänsä henkilöllisyyttä.

Nykylain mukaan sinkkunaisen/naisparin 18-v. lapselle voidaan myös vahvistaa isä, jos isä tähän suostuu ja tällöin tulee myös perintöoikeus ym. Lapsi on kuitenkin huonomassa asemassa verrattuna siihen, että olisi saanut alkunsa esim. satunnaisesta seksisuhteesta, koska isän suostumus vaaditaan isyydenvahvistamiseen.

Ilmeisesti seuraavaksi on tulossa jokin äitiyslaki, joka vaikeuttaa lapsen tilannetta siltä osin, että isää ei voida vahvistaa edes 18-vuotiaan lapsen ja isän yhteisestä toiveesta, jos lapsella on jo kaksi äitiä (tosin sama ongelma taitaa olla perheensisäisen adoption kanssa?)

Ei tässä sirkuksessa mitään lapsenoikeutta ole koskaan ajateltu.

Lapsi on kuin joku tuote joka tilataan ja annetaan kenelle halutaan. 

Näinhän se on... Nythän on jo tehty kännykkäänkin joku appsi (sovellus), jonka avulla voi tilata spermaa. Siitä vain klikkailet ominaisuuksia ja pistät tilaten niin kuin halpavaatteen Kiinasta. Ei taida onneksi toimia Suomessa, mutta kaipa tuotakin kohta pidetään "ihmisoikeutena".

Yleltä tuli jokin aika sitten oikein hyvä dokkari aiheesta. Kyllähän noi "spermafirmat" tekee bisnestä. Hauska yksityiskohta: ohjelmassa haastateltiin hedelmöityshoitojen "pioneereja", homoja ja lesboja jotka ovat murskanneet "patriarkaalista" avioliittoa jo jostain 60-70-luvulta ja tehneet kymmeniä lapsia.

Kaikki ohjelmassa haastatellut oli aikuisia, jotka ovat tuolla tavoin hankkineet lapsen. Noita nyt jo aikuisia hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneita lapsiakin olisi ollut vaikka kuinka paljon, mutta KETÄÄN heistä ei haastateltu.

Missä maissa tai maassa tuo apsi toimii ja miten toimitus käytännössä tapahtuu?

Bukkake kirjoitti:

Totta kai saa. 

Yksi sairaimpia nykyajan ilmiöitä on että aikuiset vaativat kaikki oikeudet itselleen mutta lapsilla ei saa olla mitään oikeuksia. Kaiken maailman rotu-, homo- ja friikkiadoptiot. Keinosiemennykset, ostomällit, rasti ruutuun -postimyynnit. Ihminen luulee olevansa jumala. 

Juu, no voit aivan vapaasti palata kivikauden elintapoihin antibioottien, sähkön, kipulääkkeiden ja muiden ulottumattomiin, mutta älä odota samaa muilta.

Tiedän (älykön!) miehen joka kävi luovuttamassa vaimoltaan salaa. Hänellä on itsellään kolme lasta nykyään. Myöhemmin erosivat (muista syistä).

Ja alkuperäiseen kysymykseen, kyllä saa selvittää ja tietää biologisen isänsä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että nyt te kyllä halotte hiuksia ja menette liian laajalle luovuttajan sukuun ja taustaan. Ymmärtääkseni se ei ainakaan meillä ole mahdollista. Lapsella on 18 vuotta täytettyään mahdollisuus saada selville biologinen isänsä. Mutta ei kai muu suku siihen kuulu. On aivan eri asia, jos lapsi on saanut ihan normaalisti alkunsa, mutta isä on häipynyt kuvioista. Silloin lapsella on tietenkin myös isän puolelta sukulaisia.

On tilanteita, joissa on jopa elintärkeää tietää lapsen biologiset vanhemmat. Kyseessä voi olla esim. joku vaikea sairaus, mahdollisesti perinnöllinen, jonka periytyvyys pitää selvittää. Tai lapsi on sairastunut syöpään ja tarvitaan luuydinsiirto, jolloin on hyvä tietää sukulaiset ja tutkia, voiko heiltä saada luovutuksen. On todennäköisempää, että sukulaisilta saa sopivan siirteen kuin että sen saisi joltain tuntemattomalta tai ei-biologiselta vanhemmalta.

Minä olen ihan luomumenetelmällä saanut alkuni, mutta isä liukeni raskauden selvittyä ties minne. Vain kerran kävi kuulemma katsomassa vastasyntynyttä lastaan, ei sen jälkeen. Tietoisesti en ole koskaan isääni tavannut, mutta mahdollisesti tietämättäni kyllä, sillä hänen äitinsä (minun isoäitini, jota en myöskään tietoisesti koskaan tavannut) asui samalla paikkakunnalla kuin äitini ja minä muutaman vuoden. Minä sain selville biologisen isäni vasta siinä vaiheessa, kun hän oli jo ollut aika pitkään kuolleena. Kuitenkin kun asia selvisi, sain sielulleni rauhan, palaset loksahtivat paikoilleen. Onneksi ei ole ainakaan toistaiseksi ilmennyt mitään perinnöllisiä sairauksia, joiden takia sukulaisia olisi pitänyt etsiä. Tosin tiedän, että minulla on pari sisaruspuolta, mutta ei yhtään serkkua isän puolelta, pikkuserkkuja tosin lienee useitakin.

Mistä tiedät että isäsi häipyi jos et ole sitä koskaan nähnyt?

Sinulla on vain äitisi sana asiasta ja siihen ei voi luottaa.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän (älykön!) miehen joka kävi luovuttamassa vaimoltaan salaa. Hänellä on itsellään kolme lasta nykyään. Myöhemmin erosivat (muista syistä).

Ja alkuperäiseen kysymykseen, kyllä saa selvittää ja tietää biologisen isänsä.

Juuri niin. Biologisen isänsä saa tietä ihan lainkin mukaan

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa ei välttämättä. Nimittäin jos lapsi saa nykypäivänä alkunsa luovutetulla sukusolulla, vanhempien ei ikinä ole pakko kertoa sitä lapselle. He voivat koko ikänsä kertoa lapselle ja muille, että tämä lapsi on biologisesti heidän. Tällöin lapsi ei saa ikinä tietää todellisesta alkuperästään. Eli lapsi voi kysyä 18-vuotiaana biologisesta taustastaan vain, jos vanhemmat kertovat tälle totuuden siitä, että hän ei ole täysin biologisesti oma. Itse en välttämättä kertoisi lapselle. 

Väärin. Lain mukaan asia on kerrottava lapselle. Se on hänen perusoikeutensa tietää asia.

Voi mitä informaatiota täällä jaetaan! Jos ette tiedä, älkää neuvoko muita.

Suomessa on nykyään voimassa laki, jonka mukaan luovutetuilla sukusoluilla (koskee siis sekä miesten että naisten) alkunsa saaneella lapsella on 18-vuotiaana oikeus saada tietää biologinen perimänsä eli luovuttajan tiedot. (Ennen vuotta 2005 ei ollut.)

Asiaa ei voi kiertää "tanskalaisella" spermapankilla, koska laki koskee Suomessa tehtyjä hoitoja siitä riippumatta, mistä sukusolut on saatu. Jos tanskalainen mies luovuttaa solujaan, hänelle kyllä kerrotaan asiasta.

Sitä vastoin on ihan paskapuhetta, että luovutetuilla sukusoluilla syntyisi jotain elatusvelvollisuutta tai perimisoikeutta. Ei synny.

Lailla on haluttu taata lapsen oikeus tietää, mistä hän on peräisin. Laki ei tee kenestäkään "pakkoisää" tai "pakkoäitiä".

Se on totta - tietenkin - että jos lapsen vanhemmat eivät kerro lapselle, että hän on saanut alkunsa luovutetuilla sukusoluilla, lapsi ei voi mitenkään 18-vuotiaana haluta selvittää juuriaan. Tällainen tilanne voi hyvinkin olla perheessä, jossa mies ei ole pystynyt saamaan biologisia jälkeläisiä ja pari on turvautunut luotutettujen sukusolujen käyttöön.

Jokainen, joka saa hoitoja luovutetuilla sukusoluilla, joutuu käymään lääkärien kanssa aika pitkätkin keskustelut asiasta. Silloin puhutaan myös siitä, miten tärkeää on, että lapsi saisi tietää, mistä on tullut.

Viime kädessä asia on perheen oma. Niin kuin se on kaikissa muissakin tapauksissa esimerkiksi silloin, jos lapsi on adoptoitu tai saanut alkunsa jotenkin muuten kuin ns. perinteisesti. Moni isä itse asiassa kasvattaa lasta omanaan vaikka lapsen biologinen isä on joku muu. Äiti vaan ei ole kertonut totuutta. Silloin ei yleensä lapsikaan saa tietää oikeaa isäänsä.

Anteeksi, että tuli vähän pitkästi!

Lisään vielä sen tiedon, että yksi syy sille, miksi suomalaiset lapsettomuusklinikat käyttävät tanskalaisten sukusoluja on siinä, että suomalaisten miesten siittiöt ovat heikkolaatuisia.

Kuka tahansa ei ylipäänsä kelpaa luovuttajaksi. Hyviä luovuttajia on liian vähän kysyntään nähden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa ei välttämättä. Nimittäin jos lapsi saa nykypäivänä alkunsa luovutetulla sukusolulla, vanhempien ei ikinä ole pakko kertoa sitä lapselle. He voivat koko ikänsä kertoa lapselle ja muille, että tämä lapsi on biologisesti heidän. Tällöin lapsi ei saa ikinä tietää todellisesta alkuperästään. Eli lapsi voi kysyä 18-vuotiaana biologisesta taustastaan vain, jos vanhemmat kertovat tälle totuuden siitä, että hän ei ole täysin biologisesti oma. Itse en välttämättä kertoisi lapselle. 

Väärin. Lain mukaan asia on kerrottava lapselle. Se on hänen perusoikeutensa tietää asia.

Tuleeko lapselle automaattisesti kirje jostain klinikalta ja maistraatista? Kukaan ei voi velvoittaa vanhempia kertomaan ja ainahan saattaa tulla "muistikatkoksia" tiettyihin asioihin liittyen. Vai onko ainoa mahdollisuus sitten "huijata" spermaa satunnaisesti jos omien solujen hoidot eivät toimi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suunnilleen viime vuosikymmenen puolivälissä (2005) tuli voimaan laki, jonka mukaan isän henkilöllisyyden saa tietää. Sitä ennen tilanne on ollut vaihteleva, ja sen jälkeenkin jotkut ovat ilmeisesti hankkineet siemennesteet ulkomailta, jotta lapsi ei voi myöhemmin selvittää isänsä henkilöllisyyttä.

Nykylain mukaan sinkkunaisen/naisparin 18-v. lapselle voidaan myös vahvistaa isä, jos isä tähän suostuu ja tällöin tulee myös perintöoikeus ym. Lapsi on kuitenkin huonomassa asemassa verrattuna siihen, että olisi saanut alkunsa esim. satunnaisesta seksisuhteesta, koska isän suostumus vaaditaan isyydenvahvistamiseen.

Ilmeisesti seuraavaksi on tulossa jokin äitiyslaki, joka vaikeuttaa lapsen tilannetta siltä osin, että isää ei voida vahvistaa edes 18-vuotiaan lapsen ja isän yhteisestä toiveesta, jos lapsella on jo kaksi äitiä (tosin sama ongelma taitaa olla perheensisäisen adoption kanssa?)

Ei tässä sirkuksessa mitään lapsenoikeutta ole koskaan ajateltu.

Lapsi on kuin joku tuote joka tilataan ja annetaan kenelle halutaan. 

Olen samaa mieltä. Miten naiselle on suotu oikeus päättää ja valita . Lapsen ja isien oikeudet ovat olemattomat.

Aivan. Tiedän ja olen tavannut tutun kautta hyvin koulutetun naisen joka huomasi 36v että biologinen kello tikittää ja miestä ei ole löytynyt jonka kanssa perustaisi perheen.

Mitä nainen teki? Meni ravintolaan ja pokasi "sopivan" näköisen ja oloisen miehen ja raskaus onnistui. Nainen on aika pitkä ja hyvän näköinen joten on ihmetelty suvussa miksi ei löytynyt miestä pitkäaikaiseen suhteeseen.

Lapsi syntyi ja on pian aikuinen. Ei ole kuultu koskaan miehestä ,lapsen isästä mitään. Edes lähin suku ei uskalla ottaa asiaa esiin. Mutta se on paljastunut et lapsi on yhden illan "suhteen" tulos.

Vierailija kirjoitti:

Voi mitä informaatiota täällä jaetaan! Jos ette tiedä, älkää neuvoko muita.

Suomessa on nykyään voimassa laki, jonka mukaan luovutetuilla sukusoluilla (koskee siis sekä miesten että naisten) alkunsa saaneella lapsella on 18-vuotiaana oikeus saada tietää biologinen perimänsä eli luovuttajan tiedot. (Ennen vuotta 2005 ei ollut.)

Asiaa ei voi kiertää "tanskalaisella" spermapankilla, koska laki koskee Suomessa tehtyjä hoitoja siitä riippumatta, mistä sukusolut on saatu. Jos tanskalainen mies luovuttaa solujaan, hänelle kyllä kerrotaan asiasta.

Sitä vastoin on ihan paskapuhetta, että luovutetuilla sukusoluilla syntyisi jotain elatusvelvollisuutta tai perimisoikeutta. Ei synny.

Lailla on haluttu taata lapsen oikeus tietää, mistä hän on peräisin. Laki ei tee kenestäkään "pakkoisää" tai "pakkoäitiä".

Se on totta - tietenkin - että jos lapsen vanhemmat eivät kerro lapselle, että hän on saanut alkunsa luovutetuilla sukusoluilla, lapsi ei voi mitenkään 18-vuotiaana haluta selvittää juuriaan. Tällainen tilanne voi hyvinkin olla perheessä, jossa mies ei ole pystynyt saamaan biologisia jälkeläisiä ja pari on turvautunut luotutettujen sukusolujen käyttöön.

Jokainen, joka saa hoitoja luovutetuilla sukusoluilla, joutuu käymään lääkärien kanssa aika pitkätkin keskustelut asiasta. Silloin puhutaan myös siitä, miten tärkeää on, että lapsi saisi tietää, mistä on tullut.

Viime kädessä asia on perheen oma. Niin kuin se on kaikissa muissakin tapauksissa esimerkiksi silloin, jos lapsi on adoptoitu tai saanut alkunsa jotenkin muuten kuin ns. perinteisesti. Moni isä itse asiassa kasvattaa lasta omanaan vaikka lapsen biologinen isä on joku muu. Äiti vaan ei ole kertonut totuutta. Silloin ei yleensä lapsikaan saa tietää oikeaa isäänsä.

Anteeksi, että tuli vähän pitkästi!

Ruotsissa oli aika samanlainen laki kuin Suomessa. Mutta siellä nainen nosti kanteen spermanluovuttajaa vastaan ja halusi elatusmaksuja. Oikeus määräsi miehen maksamaan. Oikeuden mukaan mikään sopimus ei voi poistaa biologisen isän velvollisuuksia lasta kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suunnilleen viime vuosikymmenen puolivälissä (2005) tuli voimaan laki, jonka mukaan isän henkilöllisyyden saa tietää. Sitä ennen tilanne on ollut vaihteleva, ja sen jälkeenkin jotkut ovat ilmeisesti hankkineet siemennesteet ulkomailta, jotta lapsi ei voi myöhemmin selvittää isänsä henkilöllisyyttä.

Nykylain mukaan sinkkunaisen/naisparin 18-v. lapselle voidaan myös vahvistaa isä, jos isä tähän suostuu ja tällöin tulee myös perintöoikeus ym. Lapsi on kuitenkin huonomassa asemassa verrattuna siihen, että olisi saanut alkunsa esim. satunnaisesta seksisuhteesta, koska isän suostumus vaaditaan isyydenvahvistamiseen.

Ilmeisesti seuraavaksi on tulossa jokin äitiyslaki, joka vaikeuttaa lapsen tilannetta siltä osin, että isää ei voida vahvistaa edes 18-vuotiaan lapsen ja isän yhteisestä toiveesta, jos lapsella on jo kaksi äitiä (tosin sama ongelma taitaa olla perheensisäisen adoption kanssa?)

Ei tässä sirkuksessa mitään lapsenoikeutta ole koskaan ajateltu.

Lapsi on kuin joku tuote joka tilataan ja annetaan kenelle halutaan. 

Olen samaa mieltä. Miten naiselle on suotu oikeus päättää ja valita . Lapsen ja isien oikeudet ovat olemattomat.

Aivan. Tiedän ja olen tavannut tutun kautta hyvin koulutetun naisen joka huomasi 36v että biologinen kello tikittää ja miestä ei ole löytynyt jonka kanssa perustaisi perheen.

Mitä nainen teki? Meni ravintolaan ja pokasi "sopivan" näköisen ja oloisen miehen ja raskaus onnistui. Nainen on aika pitkä ja hyvän näköinen joten on ihmetelty suvussa miksi ei löytynyt miestä pitkäaikaiseen suhteeseen.

Lapsi syntyi ja on pian aikuinen. Ei ole kuultu koskaan miehestä ,lapsen isästä mitään. Edes lähin suku ei uskalla ottaa asiaa esiin. Mutta se on paljastunut et lapsi on yhden illan "suhteen" tulos.

Olemme puolisoni kanssa pohtineet tätä samaa. Kokeillaan ensiksi omilla soluilla, mutta aika alkaa loppua sen jälkeen.