te joilla on ollut kusipää exä

Haukkui siskoni, lapseni, yritti mitätöidä minua, valtava kateus, suuruusharhat tyyliin pääsee töihin mihin vain. Todellisuudessa ulosotossa ja alkoholiongelmaa. Heikko itsetunto; ei halunnut oppia esim. uusien koneitten käyttöä, pelata shakkia, kyttäsi minua, mutta samalla vilkuili itse muita.

Ja paljon pahempaakin vielä. Onneksi exä.

Mikään mitä tein ei koskaan ollut tarpeeksi hyvää. Haukkui todella rumasti jos asiat eivät menneet hänen tahtonsa mukaan. Rikkoi tavaroitani kostoksi.

Onneksi pääsin siitä naisesta eroon.

Ihan ensimmäinen varoitusmerkki ensitapaamisella: "Sähän voit hakee pari kaljaa tosta kaupasta, mä maksan sulle sit joskus takas."

Joo-o, suhteen loppuvaiheessa maksoin opuntotuella kaikki vuokrat, muut asumiskulut, ruuat, bensat ym. ja ex eli siinä siivellä. Ex oli aina rahaton, koska ei halunnut tehdä töitä eikä "olla systeemin pyöritettävänä" (käydä työkkärissä tai sosiaalitoimessa).

Varoitusmerkki oli myös tyyli puhua eksästään, mutta tyhmänä en tajunnut...

Suhde tosiaan loppui ikävästi, luojan kiitos se urpo ei ikinä siirtänyt kirjojaan samaan osoitteeseen niin siitä pääsi eroonkin.

Jälkeenpäin oli kaikki klassiset merkit: ystävistä ja perheestä erottaminen, sukulaisista hyötyminen, manipulointi, valehtelu, syyllistäminen, mustasukkaisuus ja lopulta tietysti väkivalta.

Narsisti

Muita kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Ihan ensimmäinen varoitusmerkki ensitapaamisella: "Sähän voit hakee pari kaljaa tosta kaupasta, mä maksan sulle sit joskus takas."

Joo-o, suhteen loppuvaiheessa maksoin opuntotuella kaikki vuokrat, muut asumiskulut, ruuat, bensat ym. ja ex eli siinä siivellä. Ex oli aina rahaton, koska ei halunnut tehdä töitä eikä "olla systeemin pyöritettävänä" (käydä työkkärissä tai sosiaalitoimessa).

Varoitusmerkki oli myös tyyli puhua eksästään, mutta tyhmänä en tajunnut...

Suhde tosiaan loppui ikävästi, luojan kiitos se urpo ei ikinä siirtänyt kirjojaan samaan osoitteeseen niin siitä pääsi eroonkin.

Jälkeenpäin oli kaikki klassiset merkit: ystävistä ja perheestä erottaminen, sukulaisista hyötyminen, manipulointi, valehtelu, syyllistäminen, mustasukkaisuus ja lopulta tietysti väkivalta.

Mikäs on herran etunimi? On niin samanlainen kuin mulla. Töihin ei voinut mernnä, kun viihtyi hyvin kotonakin (minun kustantamana) ja ei halunnut lähteä kerjäämään töitä ja oli aiemmin niin arvostettu työssään. Ulkomaillekin olisi päässyt puheittensa mukaan. Valitti sitten rahapulaa ja kiukkusi minulle kuin uhmis, ettei voi elää ilman rahaa ja elämä on ihan paskaa näin. Jos joskus heitin muutaman kympin, meni alkoon. Jösses, kun olen onnellinen ilman tuota wagneria.

Ei halunnut esitellä ei kavereilleen eikä vanhemmilleen. Ihan ensimmäinen hälytys mutta en halunnut uskoa en.

Oman elämän kaaos toinen hälytysmerkki.

Ei osallistunut kuluihin.

Huono itseluottamus mahdollisti tuon kaiken.

Joo, ei esitellyt minuakaan kavereilleen ja vanhemmilleen. Itsellään olisi kyllä ollut tarve nähdä ystäviäni ja sukuani. Vaihtuvat suunnitelmat tulevaisuuden suhteen, mutta mikään ei ollut oikeasti toteutettavissa. Halusi sitoa minut itseensä heti alkuunsa. Oli kovin kiinnostunut exästäni ja mustasukkainen tästä. Minun olisi pitänyt olla ensimmäinen hänelle. Humalassa oli kuitenkin vihainen ja haukkui minua ja sanoi, että exäni on varmasti onnellisempi ilman minua. Joka ikinen asia keikahti nurin mielialansa mukaan. Olen rauhallinen ja tasainen luonne ja syytti minua, että elämä kanssani on jatkuvaa vääntöä. Sujuvasti yritti heijastaa kaikki omat ongeelmansa minuun. Lopulta jätin koko tyypin aika tylysti.

En tiedä mikä suhteessa meni pieleen, mutta loppujen lopuksi tunsin itseni täysin paskaksi ja kaikki mikä meni pieleen oli mun vika, exässä ei ollut mitään vikaa ikinä. Hienosti opein selittelemään näkyvät mustelmat onnettomuuksiksi. Usein oli kyljet, kädet ja jalat kamalilla mustelmilla. Kerran myös selkä kun tönäisi oven kahvaa päin.

Ero kun tuli oli se helpotus, tajusin että en oo niin paska kuin mulle oli väitetty.

Parasta juurikin kun se on exä. Mikä vapauden tunne ja pois vatuloiminen sen suhteen, mistä tuulee tai missä kunnossa äijä on .Ei enää lyttäyksiä tai kommentteja tyyliin ai tukka on nyt noin tai jaa, tuollainen vaate. Seksiä vartenkin piti olla ties minkälaista vaatetusta ja poseerausta, mikä todellakin tuntui vieraalta toiminnalta.

Multa vaati ehdottomuutta eli ei saanut olla miespuolisia kavereita somessa tai suuttui, kun minua katsottiin kaupassa. Itseltään löytyi kännykältä kuvia vähäpukeisista teinitytöistä.

Liian moni asia ei täsmännyt, ei.

Suhde oli lyhyt, mutta intensiivinen.. Hänelläkin näitä 'sekopää-exiä' riitti. Hirveästi selitti ja painotti että omaa samankaltaiset arvot kuin mulla, joka osottautuikin päinvastaiseksi. Valehteli että perheensä on jehovia, ja siksi hän ei oo niiden kaa väleissä. :D

Suuttui ihan ihme asioista ja leikkimielisistä vitseistä. Tietoisesti koitti saada mua mustasukkaiseksi. Sitten ei olisikaan halunnut mun hengailevan sinkkukavereideni kanssa, pelkästään tuttujen pariskuntien. Tekaistuja pettämissyytöksiä ihmisistä joita en tunne.. Hui! Lopulta kävi käsiksi. Siihen se loppuikin. Aluksi koitin suhtautua häneen psykologiselta kannalta, että hän on vain haavoittunut nuori mies. 

Sääliksi käy sen nykyinen jonka kanssa ollut jo 4 vuotta ja kihlatkin vaihdettu.

Paljastui ammattivalehtelijaksi. J-kylästä.

Vierailija kirjoitti:

Näitä oman elämänsä sankareita tuntuu löytävän ainakin ne tytöt, joita on kotona kohdeltu huonosti ja jääneet ilman rakkautta (meikäläinen) ja sitten ne, jotka tulee niin turvallisista oloista, etteivät ikinä voisi kuvitellakaan tällaisia valehtelijoita olevan olemassa.

Hyvin sanottu! Itse olin nimenomaan tuo naiivi ja nuori (17-18v vasta) ja niin turvallisista oloista, että uskoin kaikista pelkästään hyvää. Toisaalta taas rakkaus jota olin saanut kotoa ja mm. isäni hyväksynnän auttoi minua ymmärtämään, ettei tällainen parisuhteen malli ole oikea.

Ne tuttuni, joilla taas sellaista kotia ei ole, jäävät ja hakeutuvat uudestaan tällaisiin suhteisiin. Itse sain sen kierteen katkaistua siihen ensimmäiseen poikaystävään.

15-vuotiaana oli suhde jossasainkokea alkoholismin, ja minulle vittuilun, sekä ilmeisesti myös pettämisen. Tuon jälkeen miehet ovat saaneet lähteä heti kun olen havainnut pienenkään signaalin että jotain kmmallista olisi miehessä. Tämän viimeisimmän kohdalla tosin anoin vähän periksi, koska tunsin hänet entuudestaan, j nyt olemmekin olleet 3v yhdessä onnellisesti. Toki jos nyt alkaisi hän sekoilemaan jotain, niin aika äkkiä se lähtö edelleen tulisi. Eli en katsele kauaa, jos minusta untuu että kaikki ei ole kunnossa. Ja siis pelkkä aavistus ja kummallinen tunne riittää siihen, ei tarvita hakkaamisia tai muuta. jos vähänkään tuntuu etten voi aivan täysin luottaa niin soronoo. Suosittelen muillekin.

Vierailija kirjoitti:

Paljastui ammattivalehtelijaksi. J-kylästä.

Samasta kaupungista on minunkin exäni, jolla oli kaksi "sekopää-exää". En ole jälkeenpäin yhtään yllättynyt, ettei ne naiset ole missään somekanavassa omalla nimellään. Tämä kaveri nimittäin ei jätä rauhaan eronkaan jälkeen jos häirintään on pienikin mahdollisuus.

19

Vierailija kirjoitti:

Jatkuva tissuttelu. Olen kai elänyt jotenkin suojattua elämää, kun en heti tajunnut hänen olevan ihan täysi alkoholisti.

Valehtelu, takertuminen, minulle tärkeiden asioiden ja menojen vähättely ja sabotointi.

Haukkui koko ajan eksiään, kaikki oli kuulemma näiden vika.

Lisään: Ihan ensimmäinen asia, jota muistan ihmetelleeni, oli hänen kyvyttömyytensä olla yksin. Kun tutustuimme, hän kertoi olleensa sinkkuna 1-2 kk. "En ole koskaan ollut näin pitkään yksin ja haluaisin löytää jonkun." Mielestäni tuo on hyvin lyhyt aika, ja jälkeenpäin ajateltuna se oli ihan selvä varoitusmerkki.

Sitten tuo valehtelu, vieläpä isoista ja tärkeistä asioista. Katsoin asiaa sormien läpi ja annoin anteeksi. Olin nuori ja naiivi ja uskoin ihmisistä hyvää. Sitten huomasin tissuttelun ja muistan ihmetelleeni sitä, mutta en oikein tajunnut vieläkään.

Vähitellen mukaan kuvioon tuli mustasukkaisuus, täysin typeristä ka mitättömistä asioista vieläpä. Hyvin pian hän alkoi painostaa minua yhteenmuuttoon. Minusta se oli outoa, mutta en osannut häipyä. Varoitusmerkkejä ja hälytyskelloja oli siis todella paljon, mutta jostain syystä tein juuri päinvastoin kuin vaistoni sanoi. Olin kai niin huonoitsetuntoinen, että kuvittelin, ettei mielipiteilläni tai tuntemuksillani ole mitään arvoa.

Jos siis kumppaniehdokkaasta ilmenee jotain outoa tai itsestä tuntuu oudolta, kannattaa häipyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuva tissuttelu. Olen kai elänyt jotenkin suojattua elämää, kun en heti tajunnut hänen olevan ihan täysi alkoholisti.

Valehtelu, takertuminen, minulle tärkeiden asioiden ja menojen vähättely ja sabotointi.

Haukkui koko ajan eksiään, kaikki oli kuulemma näiden vika.

Lisään: Ihan ensimmäinen asia, jota muistan ihmetelleeni, oli hänen kyvyttömyytensä olla yksin. Kun tutustuimme, hän kertoi olleensa sinkkuna 1-2 kk. "En ole koskaan ollut näin pitkään yksin ja haluaisin löytää jonkun." Mielestäni tuo on hyvin lyhyt aika, ja jälkeenpäin ajateltuna se oli ihan selvä varoitusmerkki.

Sitten tuo valehtelu, vieläpä isoista ja tärkeistä asioista. Katsoin asiaa sormien läpi ja annoin anteeksi. Olin nuori ja naiivi ja uskoin ihmisistä hyvää. Sitten huomasin tissuttelun ja muistan ihmetelleeni sitä, mutta en oikein tajunnut vieläkään.

Vähitellen mukaan kuvioon tuli mustasukkaisuus, täysin typeristä ka mitättömistä asioista vieläpä. Hyvin pian hän alkoi painostaa minua yhteenmuuttoon. Minusta se oli outoa, mutta en osannut häipyä. Varoitusmerkkejä ja hälytyskelloja oli siis todella paljon, mutta jostain syystä tein juuri päinvastoin kuin vaistoni sanoi. Olin kai niin huonoitsetuntoinen, että kuvittelin, ettei mielipiteilläni tai tuntemuksillani ole mitään arvoa.

Jos siis kumppaniehdokkaasta ilmenee jotain outoa tai itsestä tuntuu oudolta, kannattaa häipyä.

Tämä saalis ja luomakunnan kruunu vaikutti siis Tampereella. En ihmettelisi yhtään, vaikka joku tähän ketjuun vastannut olisi törmännyt samaiseen aarteeseen. Tyyppi etsii itselleen huolehtivaa äitihahmoa ja juomisharrastuksensa rahoittajaa. Hyi helvetti, miten olenkaan voinut haksahtaa noin kuvottavaan tyyppiin.

Minä sentään myönnän ja tunnistan osuuteni senaikaisissa riidoissa. Tuo tyyppi ei varmaan näe itsessään tai käytöksessään mitään vikaa.

Vanha keskustelu, mutta sopivasti löytyi kun käynyt läpi itse saman.

-Ylimielinen asenne: suurin osa ihmisistä oli hänen mielestään tyhmiä tai rumia

-Ei halunnut esitellä kavereilleen tai vanhemmilleen

-Halusi panna kavereitani, yhtä taisi pannakin

-Paras kaverini rupesi varoittelemaan hänestä

-Ei halunnut tehdä mitään julkisesti yhdessä

-Kontrolloi mitä teen tai sanon, oli kiellettyjä aiheita, hänen mieltään ei saanut pahoittaa

-Aloin oirehtia henkisesti ja fyysisesti pitkään stressaantuneena

Naiivi olin ja uskoin muutokseen ja selityksiin vuosikaudet kunnes lopulta mitta tuli täyteen ja sain jätettyä hänet.

Katso peiliin, ei sua kukaan kestä.

Piereskeli, haisi hieltä ja asui kauheassa läävässä. Oli laiska ja odotti muilta palveluksia.