Keskiajan vauva.fi

Vierailija kirjoitti:

Hellä Harmitusta harmittaa. Ihmettelitte että rengin nimihän oli Juupeli eikä Uljas. Mutta täällä on tapahtunut kaikenlaista niin taisin unohtaa kertoa että Juupeli on ollut täällä aikaisemmin ja vähän aika sitten tuli tämä Uljas joka oli meidän uusi renki. Isä oli senkin lähettänyt minua etsimään Soutaja-oppipoika Sulttion luota, vaikka en minä siellä edes ollut. Niin Sulttion kaverit olivat käskeneet Uljaksen painua suolle, ja Uljas luuli että olen siellä (niin kuin olenkin) ja harhaili tänne. 

Niin että nyt täällä on Eukko Elviira ja minä ja renki Juupeli ja kissakolli ja säkkipillinsoittaja ja renki Uljas ja soutaja-oppipoika Sulttio, jolle taidan antaa erokirjeen, vai taidanko? 

Kissakolli on nyt niin säyseä, ettei siitä ole apua, jos se olisi semmoinen kuin tullessaan, laittaisimme se kynsimään tappelupukarit irti toisistaan että vähän rauhoittuisi täällä.

Onko torihuusinpitäjä Kustu se sama Naima-Kustuksi kutsuttu, joka oli piikaisten painajainen Ulvilan seuduilla takavuosina. Moni piika menetti silloin piikuutensa, mutta Naima-Kustua ei saatu käpälälautaan. Jonkun luostarista karanneen Kustava-nimisen kanssa Naima-Kustun huhuttiin menneen naimisiin.

Kyllä on teillä kaupunkilaisilla aikaa pohtia huussinpitäjää ja pestin perijää. Meillä on puitu viljaa, rokkapavutkin alkavat olla tuleentuneet. Kamasaksejakaan ei ole pitkään aikaan näkynyt. Lehmät (niitä on kaksi! Toissavuonna syntyi lehmävasikka ja selvisi ensimmäisestä talvestaankin, ja poiki viime keväänä, no se oli sonnivasikka, mutta on sovittu, että vaihdetaan se rautapataan ja suolasäkkiin, ei tarvitse ruokkia sitä mullikkaa talven yli; saadaan lihaakin vastaan, jos on tarpeeksi lihava kesän jäljiltä) ovat vielä metsälaitumella, paimenpiika on niitä siirtänyt koko ajan lähemmäs. Taitava tuo paimenpiika, ei ole karhuja näkynyt metsässä lainkaan sen jälkeen, kun hän metsänväelle näytti naisenvoimat.

Ei uskaltanut naapuritalon liero isäntäkään mennä lähelle piikaa, kun pelkäsi, että värkkinsä mustuu ja putoaa, kun piika katsoo pahasti.

Olen paimenpiialle varannut ylimääräiset kyynärät liinakangasta, sen on kyllä ansainnut! 

S k e kirjoitti:

Kyllä on teillä kaupunkilaisilla aikaa pohtia huussinpitäjää ja pestin perijää. Meillä on puitu viljaa, rokkapavutkin alkavat olla tuleentuneet. Kamasaksejakaan ei ole pitkään aikaan näkynyt. Lehmät (niitä on kaksi! Toissavuonna syntyi lehmävasikka ja selvisi ensimmäisestä talvestaankin, ja poiki viime keväänä, no se oli sonnivasikka, mutta on sovittu, että vaihdetaan se rautapataan ja suolasäkkiin, ei tarvitse ruokkia sitä mullikkaa talven yli; saadaan lihaakin vastaan, jos on tarpeeksi lihava kesän jäljiltä) ovat vielä metsälaitumella, paimenpiika on niitä siirtänyt koko ajan lähemmäs. Taitava tuo paimenpiika, ei ole karhuja näkynyt metsässä lainkaan sen jälkeen, kun hän metsänväelle näytti naisenvoimat.

Ei uskaltanut naapuritalon liero isäntäkään mennä lähelle piikaa, kun pelkäsi, että värkkinsä mustuu ja putoaa, kun piika katsoo pahasti.

Olen paimenpiialle varannut ylimääräiset kyynärät liinakangasta, sen on kyllä ansainnut! 

Kukaan ei halua ruokkia sonnivasikoitaan vaan ne syödään. Lehmä ei ole kana joka munii ilman kukkoakin. Tarvittaisiin nyt sonnia.

Vierailija kirjoitti:

S k e kirjoitti:

Kyllä on teillä kaupunkilaisilla aikaa pohtia huussinpitäjää ja pestin perijää. Meillä on puitu viljaa, rokkapavutkin alkavat olla tuleentuneet. Kamasaksejakaan ei ole pitkään aikaan näkynyt. Lehmät (niitä on kaksi! Toissavuonna syntyi lehmävasikka ja selvisi ensimmäisestä talvestaankin, ja poiki viime keväänä, no se oli sonnivasikka, mutta on sovittu, että vaihdetaan se rautapataan ja suolasäkkiin, ei tarvitse ruokkia sitä mullikkaa talven yli; saadaan lihaakin vastaan, jos on tarpeeksi lihava kesän jäljiltä) ovat vielä metsälaitumella, paimenpiika on niitä siirtänyt koko ajan lähemmäs. Taitava tuo paimenpiika, ei ole karhuja näkynyt metsässä lainkaan sen jälkeen, kun hän metsänväelle näytti naisenvoimat.

Ei uskaltanut naapuritalon liero isäntäkään mennä lähelle piikaa, kun pelkäsi, että värkkinsä mustuu ja putoaa, kun piika katsoo pahasti.

Olen paimenpiialle varannut ylimääräiset kyynärät liinakangasta, sen on kyllä ansainnut! 

Kukaan ei halua ruokkia sonnivasikoitaan vaan ne syödään. Lehmä ei ole kana joka munii ilman kukkoakin. Tarvittaisiin nyt sonnia.

Kyllähän minä sen tiedän, mutta meillä on toinenkin sonnivasikka (kaksi lehmää, kaksi vasikkaa). Sonneja löytyy lähikylistä, ei niistä tarvitse huolehtia. Meillä on vuohi, joka kyllä lypsää, vaikkei poi'i. Isoämmi kertoi, että niin joskus käy, kun on tarpeeksi viisas vuona. Ei halua pukkia lähelleen...

S k e kirjoitti:

Kyllä on teillä kaupunkilaisilla aikaa pohtia huussinpitäjää ja pestin perijää. Meillä on puitu viljaa, rokkapavutkin alkavat olla tuleentuneet. Kamasaksejakaan ei ole pitkään aikaan näkynyt. Lehmät (niitä on kaksi! Toissavuonna syntyi lehmävasikka ja selvisi ensimmäisestä talvestaankin, ja poiki viime keväänä, no se oli sonnivasikka, mutta on sovittu, että vaihdetaan se rautapataan ja suolasäkkiin, ei tarvitse ruokkia sitä mullikkaa talven yli; saadaan lihaakin vastaan, jos on tarpeeksi lihava kesän jäljiltä) ovat vielä metsälaitumella, paimenpiika on niitä siirtänyt koko ajan lähemmäs. Taitava tuo paimenpiika, ei ole karhuja näkynyt metsässä lainkaan sen jälkeen, kun hän metsänväelle näytti naisenvoimat.

Ei uskaltanut naapuritalon liero isäntäkään mennä lähelle piikaa, kun pelkäsi, että värkkinsä mustuu ja putoaa, kun piika katsoo pahasti.

Olen paimenpiialle varannut ylimääräiset kyynärät liinakangasta, sen on kyllä ansainnut! 

Olkaa varovaisia sen uuden suolasäkin kanssa, ja ottakaa selville että ei ole pidetty lattialla. Naapurin huolimaton piika varisteli suolaa lattialle, ja sen jälkeen karhu raateli naapurin kaikki kolme lammasta. Eukko Elviira  täytyi kutsua taikojaan tekemään ettei enempää vahinkoa tulisi talolle. Kalliiksihan se tuli, mutta piika sen taikomisen maksaa omasta palkastaan.

Vierailija kirjoitti:

S k e kirjoitti:

Kyllä on teillä kaupunkilaisilla aikaa pohtia huussinpitäjää ja pestin perijää. Meillä on puitu viljaa, rokkapavutkin alkavat olla tuleentuneet. Kamasaksejakaan ei ole pitkään aikaan näkynyt. Lehmät (niitä on kaksi! Toissavuonna syntyi lehmävasikka ja selvisi ensimmäisestä talvestaankin, ja poiki viime keväänä, no se oli sonnivasikka, mutta on sovittu, että vaihdetaan se rautapataan ja suolasäkkiin, ei tarvitse ruokkia sitä mullikkaa talven yli; saadaan lihaakin vastaan, jos on tarpeeksi lihava kesän jäljiltä) ovat vielä metsälaitumella, paimenpiika on niitä siirtänyt koko ajan lähemmäs. Taitava tuo paimenpiika, ei ole karhuja näkynyt metsässä lainkaan sen jälkeen, kun hän metsänväelle näytti naisenvoimat.

Ei uskaltanut naapuritalon liero isäntäkään mennä lähelle piikaa, kun pelkäsi, että värkkinsä mustuu ja putoaa, kun piika katsoo pahasti.

Olen paimenpiialle varannut ylimääräiset kyynärät liinakangasta, sen on kyllä ansainnut! 

Olkaa varovaisia sen uuden suolasäkin kanssa, ja ottakaa selville että ei ole pidetty lattialla. Naapurin huolimaton piika varisteli suolaa lattialle, ja sen jälkeen karhu raateli naapurin kaikki kolme lammasta. Eukko Elviira  täytyi kutsua taikojaan tekemään ettei enempää vahinkoa tulisi talolle. Kalliiksihan se tuli, mutta piika sen taikomisen maksaa omasta palkastaan.

Kiitos varoituksesta! Taidan katsoa valmiiksi, josko löytyisi uusi tiinu jostain suolatiinuksi, ettei rapise suolat lattialle. Tai no, tuonnehan se elukoiden päälle sitten ropisisi, kun ne kohta kaikki otetaan sisään, täällä navetan ylisillähän me asutaan. Mukava lämpö nousee pehkuista talven aikana. Toivottavasti ei ole pitkä talvi, ettei ala lehmien päät kurkkia lattialautojen välistä.

Olisikohan tuo meidän paimenpiika ollut Elviiran opeissa? Se on nyt ensimmäistä palvelusvuotta meillä, mutta oli etelämmässä aikaisemmin, kuulemma ihan talossa eikä tällaisessa pirtissä. Niillä oli elukoillekin oma navetta! mutta ei piika tykännyt siitä isännästä, kun oli yrittänyt temppuja tehdä. Sanoi, että mielummin vaikka nälkää näkee köyhässä pirtissä piikana kuin kantaa rikkaan miehen jälkeen lapsia. Tai no ei se noin nätisti sanonut,  on niin paha suustaan, että maitokin happanee, jos on kuuloetäisydellä. Paljon on piimää saatu tänä kesänä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät aikalaisemme. Välttäkää anakroismeja. Elämmehän keskiaikaa.

Hyvä huomio ja tuiki tarpeen. Kiitos runsas. Aatokseni ikuisuuden meressä loikkivat aaltojen harjoilla mielikuvista toiseen, kuin itse pahuus ilkkuisi pimeydestä: aika on harhaa. No harhailemme aikamme. 

Kovasti harhaan kuljin, kun oli niin pilvistä ettei aurinko pilkottanut eikä kuu loistettaan suonut kulkijalle.  Suutarille piti viedä isän pieksut, mutta päädyin Eukko Elviiran tönölle, ja nyt olen täällä sitten ilmoittaa kotiväelle H Harmitus

Harhailusta on turenkilainen itseoppinut viisaustieteilijä Montaneuvo Mietti laatinut kirjasen: Jokamiehen harhaoppi. Sen mukaan sinun tulisi nyt harhailla selkä edellä samat harha-askelet ja katso, olet perillä. Tiedä sitten pitääkö kääntyä vai jatkaa harhailua selkä edellä nähdäkseen sen minkä taakseen jätti. Sen verto pimeää jo, että viedään viestisi huomenna perille  Harmituksille. 

Mahdoton tästä mihinkään lähteä ennen kuin tulee kesä, koska Eukko Elviira myi kulkukauppiaalle isän pieksut ja omat jalkineeni sillä aikaa kun nukuin.

Älä jämähdä. Tee - ne - itse - nokialaiset. Keritsimet käteen ja kangasta esiin. Kymmenen kerrosta, kaksi jalkaa kohti L-muotoon. Leikkaa osat passeliksi, neulo palat sisäonttoon, jätä reikä jalan mennä. Tervaa koko komeus lumen pitäväksi. Ja kas, sinulla on uudet talvisaapikkaat jotka pitävät jalat kuivina ja lämpiminä. Juhlavat ne on, itsesuutaroidut mustat astimet kuin nokialaisen silmänaluset ryyppyjuhlan tahi tappelun jäljestä, ellei ihan nokialaisen silmäseudun sysimustat, jos tappelus sattui

 osumaan ryyppyjuhlaan. 

 

Kannustaen ja neitoa pulassa innostaen 

                        Niksu Pirkka 

Hellä Harmitus

kerron taas täältä Eukko Elviiran tönöstä, että voitteko vielä julkaista, että kun minä tänä aamuna heräsin niin lattialla kuorsasi meidän renki Juupeli, ja kuorsaa edelleenkin, muuten on vaatteet päällään muttei ole jalkineita jalassa. Nyt en kyllä ymmärrä.

Hellä Harmitus taas, jos jaksatte lukea.

Eukko Elviiran tönö on melkein lumeen hautautunut, äsken Eukko tuli ulkokautta huusista ja sanoi että ilma on sellainen että nyt sataa kissoja ja koiria, tämäkin kissa ilmestyi oven taakse kuin olisi Taivaasta tipahtanut.

Ja Eukko piti sylissään suurta rääkyvää ja kynsivää kissaa, sanoi että kissa on varmaan kuuro kun se jaksaa kuunnella tuota rääkynäänsä.

Eukko heitti kissan navetan puolelle, mutta elukat ajoivat sen takaisin meidän puolelle. Niin että nyt täällä on kissakin.

Naarmuille kynsitty ja huolestunut Hellä Harmitus taas. Eukko Elviira uteli että mitä aineita mummoni käytti pelästyneitten kollikissojen rauhoittamiseen ja vaati minua tekemään litkun. Tiesinhän toki aineet, virmajuuri, kamomilla, siankärsämö, sianpuolukka  ja humala, ja vähän vielä sitruunamelissaa, mutta sitä ei liikaa. Sitten kun kissa olisi rauhoitettu, Eukko Elviira korjaisi loitsuillaan kissan kuulon ja siitä saisi hiirien pyydystäjän, hiiriä kun on ollut haitaksi saakka. Ja kun hiiret loppuisivat, kissan voisi myydä kulkukauppiaalle.

Tein litkun. Kaksi kysymystä nyt teille: yksi että onko tällaisen taikalitkun tekeminen syntiä ja joudunko noitaroviolle, ja kysymys kaksi: miten saan kissan juomaan litkun, renki Juupeli ei auta, on paennut navettaan.

Minä. Tahdon. Kotiin. Äidin. luokse. Täällä menee hermot. Kissa sentään on kunnossa, kiitos hyvistä neuvoistanne, eikä sitä ja sen kynsiä paljon näy ei kuulu tuvan puolella.

Mutta Säkkipillisoittaja tuli hakemaan ilmalennon tehnyttä kissaansa, ja Eukko Elviira tykästyi soittoon niin että ei päästä soittajaa pois, tosin lupailee että katsotaan sen jälkeen kun kulkukauppias on käynyt. Säkkipillisoitto on minun makuuni liian vanhanaikaista eikä Juupelikaan siitä tykkää, jatkuvaa riitelyä on täällä kun hermot kiristyy.

Kysyn taas neuvoa teiltä: että kuinka saisi niin että kun säkkipilliä soitetaan niin soittoa ei kuulisi.

       Hellä Harmitus se sama kun ennenkin ja ihan itse näitä raapustelen omasta päästäni, sen takia ehkä pidätte näitä raapustuksiani tyhminä

Ei. Sitä ei voi estää. Vaikka korvat leikataan valtion keritsimillä ja tukitaan miilutuorein tervoin, säkkipillin väristykset tulevat nahan läpi ja piiparipaaparoivat ajatuksissa alati. Ainut keino on kaapata säkkipilli, panna pillit pussiin ja pässinpää kokoinen kivi painoksi, nyörillä kiinni pillitettyyn pussiin. Ja olihan siellä suota hetteineen tarjolla? 

Vsraudu soittajan kohduttomaan erotuskaan ja kaipuuseen Kadonneen soittimen osilta. Paatuneestakin säkkipilliretaleesta voi sukeutua itkupilli. 

Mitä taas tulee epäröimääsi  kirjallisen ilmauksen laatuun, voin vain todeta: olet hyvä ilmaisemaan itseäsi ja raportoimaan sattumuksiasi. Aivan kuin naamatusten kirjoituksia vaihtaen. 

Epäilen että Eukko Elviira ajattelee myydä säkkipillin kulkukauppiaalle.

Mutta ihmettelen että ostaako säkkipilliä kukaan.

Ovatko säkkipillit harvinaisia ja kalliita, vai yleisiä ja halpoja?

H.H.

Kyll en tiedä niistäkään mitään, mutta soittajat kyllä on kilttejä pidellyt. Ja heidän kotomaassa on elämän vesi pulloon putkahtanut. Paikllismurteella kutsutaan whiskiksi. 

Yllä olevan mukaan säkkipilli sällit eivät ole uhaksi. Mainioita ilman sitä luritusvekotinta. Säkkipillit ovat usein kadonneet soittajan nukahdettua elämänveden voimasta. Lie näilläkin syrjin maailmaa joku soittosäkki vesistöissä. Useampikin kuulemma pohjasta löytyy, jostain Säkkijärvestä. 

Meidän Säkkijärvi on saanut sen nimen sen takia, kun se on tarpeeksi syvä että siihen upotetaan säkissä kiven kanssa liiat kissanpennut, on kätevä ja nopea tapa tappaa pennut. Pappikin suosittelee, koska ei tule verenvuodatusta.

Mitäpäs sinne Kivesjärveen on molskutettu? Kaunis, kirkas, korkea on kyllä Kivesjärven urosten veisuutaito. 

Teit väärän johtopäätöksen. Sinne on vaan heitelty pässien, sonnien, sikojen ja muiden teurastettujen elukoitten iljettävät kivekset, kun ei niitä viitsi syömään ruveta, vaikka jotkut ulkomailla kyllä nälkäänsä nekin syövät. Saattaa olla joukossa porojenkin kiveksiä.

Jaa, varmaan raahattu säkissä niitä vauhti pusseja joka kolkasta valtakuntaa. Minä jo mietinkin, miksi se yksi jyrkkä kohta näillä main maastossa on Pallivaha.  

 

Hyvä, ettei eläinpallimallistoa kuskattu Helvetinjärveen, siellä olisi polske käynyt kun poropallit muuttuvat palaen poroksi. 

no tietysti poro on eri asia kuin poro.

En ymmärrä mitenkä pallivaha liittyy tähän ja en muutenkaan ymmärrä miksi palli vahattaisiin, eihän sillä pallilla sitten istuskella voisi kun housut siihen takertuisivat. Tämän palstan puheet on ruvenneet menemään ihan seko päisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät aikalaisemme. Välttäkää anakroismeja. Elämmehän keskiaikaa.

Hyvä huomio ja tuiki tarpeen. Kiitos runsas. Aatokseni ikuisuuden meressä loikkivat aaltojen harjoilla mielikuvista toiseen, kuin itse pahuus ilkkuisi pimeydestä: aika on harhaa. No harhailemme aikamme. 

Kovasti harhaan kuljin, kun oli niin pilvistä ettei aurinko pilkottanut eikä kuu loistettaan suonut kulkijalle.  Suutarille piti viedä isän pieksut, mutta päädyin Eukko Elviiran tönölle, ja nyt olen täällä sitten ilmoittaa kotiväelle H Harmitus

Harhailusta on turenkilainen itseoppinut viisaustieteilijä Montaneuvo Mietti laatinut kirjasen: Jokamiehen harhaoppi. Sen mukaan sinun tulisi nyt harhailla selkä edellä samat harha-askelet ja katso, olet perillä. Tiedä sitten pitääkö kääntyä vai jatkaa harhailua selkä edellä nähdäkseen sen minkä taakseen jätti. Sen verto pimeää jo, että viedään viestisi huomenna perille  Harmituksille. 

Mahdoton tästä mihinkään lähteä ennen kuin tulee kesä, koska Eukko Elviira myi kulkukauppiaalle isän pieksut ja omat jalkineeni sillä aikaa kun nukuin.

Älä jämähdä. Tee - ne - itse - nokialaiset. Keritsimet käteen ja kangasta esiin. Kymmenen kerrosta, kaksi jalkaa kohti L-muotoon. Leikkaa osat passeliksi, neulo palat sisäonttoon, jätä reikä jalan mennä. Tervaa koko komeus lumen pitäväksi. Ja kas, sinulla on uudet talvisaapikkaat jotka pitävät jalat kuivina ja lämpiminä. Juhlavat ne on, itsesuutaroidut mustat astimet kuin nokialaisen silmänaluset ryyppyjuhlan tahi tappelun jäljestä, ellei ihan nokialaisen silmäseudun sysimustat, jos tappelus sattui

 osumaan ryyppyjuhlaan. 

 

Kannustaen ja neitoa pulassa innostaen 

                        Niksu Pirkka 

Hellä Harmitus

kerron taas täältä Eukko Elviiran tönöstä, että voitteko vielä julkaista, että kun minä tänä aamuna heräsin niin lattialla kuorsasi meidän renki Juupeli, ja kuorsaa edelleenkin, muuten on vaatteet päällään muttei ole jalkineita jalassa. Nyt en kyllä ymmärrä.

Hellä Harmitus taas, jos jaksatte lukea.

Eukko Elviiran tönö on melkein lumeen hautautunut, äsken Eukko tuli ulkokautta huusista ja sanoi että ilma on sellainen että nyt sataa kissoja ja koiria, tämäkin kissa ilmestyi oven taakse kuin olisi Taivaasta tipahtanut.

Ja Eukko piti sylissään suurta rääkyvää ja kynsivää kissaa, sanoi että kissa on varmaan kuuro kun se jaksaa kuunnella tuota rääkynäänsä.

Eukko heitti kissan navetan puolelle, mutta elukat ajoivat sen takaisin meidän puolelle. Niin että nyt täällä on kissakin.

Naarmuille kynsitty ja huolestunut Hellä Harmitus taas. Eukko Elviira uteli että mitä aineita mummoni käytti pelästyneitten kollikissojen rauhoittamiseen ja vaati minua tekemään litkun. Tiesinhän toki aineet, virmajuuri, kamomilla, siankärsämö, sianpuolukka  ja humala, ja vähän vielä sitruunamelissaa, mutta sitä ei liikaa. Sitten kun kissa olisi rauhoitettu, Eukko Elviira korjaisi loitsuillaan kissan kuulon ja siitä saisi hiirien pyydystäjän, hiiriä kun on ollut haitaksi saakka. Ja kun hiiret loppuisivat, kissan voisi myydä kulkukauppiaalle.

Tein litkun. Kaksi kysymystä nyt teille: yksi että onko tällaisen taikalitkun tekeminen syntiä ja joudunko noitaroviolle, ja kysymys kaksi: miten saan kissan juomaan litkun, renki Juupeli ei auta, on paennut navettaan.

Minä. Tahdon. Kotiin. Äidin. luokse. Täällä menee hermot. Kissa sentään on kunnossa, kiitos hyvistä neuvoistanne, eikä sitä ja sen kynsiä paljon näy ei kuulu tuvan puolella.

Mutta Säkkipillisoittaja tuli hakemaan ilmalennon tehnyttä kissaansa, ja Eukko Elviira tykästyi soittoon niin että ei päästä soittajaa pois, tosin lupailee että katsotaan sen jälkeen kun kulkukauppias on käynyt. Säkkipillisoitto on minun makuuni liian vanhanaikaista eikä Juupelikaan siitä tykkää, jatkuvaa riitelyä on täällä kun hermot kiristyy.

Kysyn taas neuvoa teiltä: että kuinka saisi niin että kun säkkipilliä soitetaan niin soittoa ei kuulisi.

       Hellä Harmitus se sama kun ennenkin ja ihan itse näitä raapustelen omasta päästäni, sen takia ehkä pidätte näitä raapustuksiani tyhminä

Ei. Sitä ei voi estää. Vaikka korvat leikataan valtion keritsimillä ja tukitaan miilutuorein tervoin, säkkipillin väristykset tulevat nahan läpi ja piiparipaaparoivat ajatuksissa alati. Ainut keino on kaapata säkkipilli, panna pillit pussiin ja pässinpää kokoinen kivi painoksi, nyörillä kiinni pillitettyyn pussiin. Ja olihan siellä suota hetteineen tarjolla? 

Vsraudu soittajan kohduttomaan erotuskaan ja kaipuuseen Kadonneen soittimen osilta. Paatuneestakin säkkipilliretaleesta voi sukeutua itkupilli. 

Mitä taas tulee epäröimääsi  kirjallisen ilmauksen laatuun, voin vain todeta: olet hyvä ilmaisemaan itseäsi ja raportoimaan sattumuksiasi. Aivan kuin naamatusten kirjoituksia vaihtaen. 

Epäilen että Eukko Elviira ajattelee myydä säkkipillin kulkukauppiaalle.

Mutta ihmettelen että ostaako säkkipilliä kukaan.

Ovatko säkkipillit harvinaisia ja kalliita, vai yleisiä ja halpoja?

H.H.

Kyll en tiedä niistäkään mitään, mutta soittajat kyllä on kilttejä pidellyt. Ja heidän kotomaassa on elämän vesi pulloon putkahtanut. Paikllismurteella kutsutaan whiskiksi. 

Yllä olevan mukaan säkkipilli sällit eivät ole uhaksi. Mainioita ilman sitä luritusvekotinta. Säkkipillit ovat usein kadonneet soittajan nukahdettua elämänveden voimasta. Lie näilläkin syrjin maailmaa joku soittosäkki vesistöissä. Useampikin kuulemma pohjasta löytyy, jostain Säkkijärvestä. 

Meidän Säkkijärvi on saanut sen nimen sen takia, kun se on tarpeeksi syvä että siihen upotetaan säkissä kiven kanssa liiat kissanpennut, on kätevä ja nopea tapa tappaa pennut. Pappikin suosittelee, koska ei tule verenvuodatusta.

Mitäpäs sinne Kivesjärveen on molskutettu? Kaunis, kirkas, korkea on kyllä Kivesjärven urosten veisuutaito. 

Teit väärän johtopäätöksen. Sinne on vaan heitelty pässien, sonnien, sikojen ja muiden teurastettujen elukoitten iljettävät kivekset, kun ei niitä viitsi syömään ruveta, vaikka jotkut ulkomailla kyllä nälkäänsä nekin syövät. Saattaa olla joukossa porojenkin kiveksiä.

Jaa, varmaan raahattu säkissä niitä vauhti pusseja joka kolkasta valtakuntaa. Minä jo mietinkin, miksi se yksi jyrkkä kohta näillä main maastossa on Pallivaha.  

 

Hyvä, ettei eläinpallimallistoa kuskattu Helvetinjärveen, siellä olisi polske käynyt kun poropallit muuttuvat palaen poroksi. 

no tietysti poro on eri asia kuin poro.

En ymmärrä mitenkä pallivaha liittyy tähän ja en muutenkaan ymmärrä miksi palli vahattaisiin, eihän sillä pallilla sitten istuskella voisi kun housut siihen takertuisivat. Tämän palstan puheet on ruvenneet menemään ihan seko päisiksi.

Kukaan ei huolehdi että täällä olisi oikea järjestys edes, minäkin vastasin pallivahaan enkä poroihin mutta tämän hoitaja liitti vastaukseni poroihin, en jaksa.

Voimia keskiaikaiset oleilijat. Palli on  maan kohouma, mäki eli töyräs, vuori... Vaha on kivi. Pallivaha on siis mäkikivi. Sanovat, jotkut lemmen huumassa että olen kuin vahaa käsissäsi. Mahtaa siinä käsiä sitten kivistää. Tästäpä sukkelasti pohtasin, että jos palleja säkissä maata myöden raahataan, niin kudosnesteet saattavat lorua säkin läpi "vahaten" paljasta  kivesainesta maastossa.  Pitäkäämme roolit, kukin ja laakerein, kuten muuan kiertelevä komeljantteri sanoi sammakolle jolla oli kruuna päässä. 

Vierailija kirjoitti:

Voimia keskiaikaiset oleilijat. Palli on  maan kohouma, mäki eli töyräs, vuori... Vaha on kivi. Pallivaha on siis mäkikivi. Sanovat, jotkut lemmen huumassa että olen kuin vahaa käsissäsi. Mahtaa siinä käsiä sitten kivistää. Tästäpä sukkelasti pohtasin, että jos palleja säkissä maata myöden raahataan, niin kudosnesteet saattavat lorua säkin läpi "vahaten" paljasta  kivesainesta maastossa.  Pitäkäämme roolit, kukin ja laakerein, kuten muuan kiertelevä komeljantteri sanoi sammakolle jolla oli kruuna päässä. 

Ei tuosta ota selvää että onko palli palli vai onko se palli. Sen vaan olen havainnut että Kivesjärvessä on paljon kaloja, jotenka jos palli on palli niin mahtavatko kalat syödä niitä ja niitten ei tarvitse syödä toisiaan ja siksi kaloja on paljon, tai sitten olen väärässä ja palli ei ole palli eivätkä kalat siis syö niitä kun niitä ei ole sinne järveen laitettukaan.

Vierailija kirjoitti:

Voimia keskiaikaiset oleilijat. Palli on  maan kohouma, mäki eli töyräs, vuori... Vaha on kivi. Pallivaha on siis mäkikivi. Sanovat, jotkut lemmen huumassa että olen kuin vahaa käsissäsi. Mahtaa siinä käsiä sitten kivistää. Tästäpä sukkelasti pohtasin, että jos palleja säkissä maata myöden raahataan, niin kudosnesteet saattavat lorua säkin läpi "vahaten" paljasta  kivesainesta maastossa.  Pitäkäämme roolit, kukin ja laakerein, kuten muuan kiertelevä komeljantteri sanoi sammakolle jolla oli kruuna päässä. 

No ja jus toistepäin. Palli on kivi ja Vaha mäki. Palli on pallomainen kivi. Joskus mainitaan pyöreäkasvoista henkilöä rumasti pallinaamaksi. Jos on vielä ilmeetön niin sitten kivikasvoksi. Ei sentään ole mainittu ketään pallikivikasvoksi. Vaha on sitten se vuori. Kiveä sekin, mutta palli on irrallaan, siis irtopalli.  Pallivaha on tunnettu ilmestys, jääkauden kyntämä  luonnon ihme. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voimia keskiaikaiset oleilijat. Palli on  maan kohouma, mäki eli töyräs, vuori... Vaha on kivi. Pallivaha on siis mäkikivi. Sanovat, jotkut lemmen huumassa että olen kuin vahaa käsissäsi. Mahtaa siinä käsiä sitten kivistää. Tästäpä sukkelasti pohtasin, että jos palleja säkissä maata myöden raahataan, niin kudosnesteet saattavat lorua säkin läpi "vahaten" paljasta  kivesainesta maastossa.  Pitäkäämme roolit, kukin ja laakerein, kuten muuan kiertelevä komeljantteri sanoi sammakolle jolla oli kruuna päässä. 

Ei tuosta ota selvää että onko palli palli vai onko se palli. Sen vaan olen havainnut että Kivesjärvessä on paljon kaloja, jotenka jos palli on palli niin mahtavatko kalat syödä niitä ja niitten ei tarvitse syödä toisiaan ja siksi kaloja on paljon, tai sitten olen väärässä ja palli ei ole palli eivätkä kalat siis syö niitä kun niitä ei ole sinne järveen laitettukaan.

Mietitty saunapallilla pallit ja päät riippuen siitä mikä meistä pallinaamoista kukin on. Ei selkoa kysymykseen: Kuka keksi Kivesjärven. Ja miksi. Oisi ollut parempi syömäkalain maittavuuden takia jättää pallit rannalle petojen ja ötököiden evääksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voimia keskiaikaiset oleilijat. Palli on  maan kohouma, mäki eli töyräs, vuori... Vaha on kivi. Pallivaha on siis mäkikivi. Sanovat, jotkut lemmen huumassa että olen kuin vahaa käsissäsi. Mahtaa siinä käsiä sitten kivistää. Tästäpä sukkelasti pohtasin, että jos palleja säkissä maata myöden raahataan, niin kudosnesteet saattavat lorua säkin läpi "vahaten" paljasta  kivesainesta maastossa.  Pitäkäämme roolit, kukin ja laakerein, kuten muuan kiertelevä komeljantteri sanoi sammakolle jolla oli kruuna päässä. 

No ja jus toistepäin. Palli on kivi ja Vaha mäki. Palli on pallomainen kivi. Joskus mainitaan pyöreäkasvoista henkilöä rumasti pallinaamaksi. Jos on vielä ilmeetön niin sitten kivikasvoksi. Ei sentään ole mainittu ketään pallikivikasvoksi. Vaha on sitten se vuori. Kiveä sekin, mutta palli on irrallaan, siis irtopalli.  Pallivaha on tunnettu ilmestys, jääkauden kyntämä  luonnon ihme. 

Miten tiedät jääkaudesta? Onko tieto kulkenut perinnetietona suvussasi? Miten suku eli siellä jäitten keskellä? Kertoiko vaarisi sinulle siitä jotain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voimia keskiaikaiset oleilijat. Palli on  maan kohouma, mäki eli töyräs, vuori... Vaha on kivi. Pallivaha on siis mäkikivi. Sanovat, jotkut lemmen huumassa että olen kuin vahaa käsissäsi. Mahtaa siinä käsiä sitten kivistää. Tästäpä sukkelasti pohtasin, että jos palleja säkissä maata myöden raahataan, niin kudosnesteet saattavat lorua säkin läpi "vahaten" paljasta  kivesainesta maastossa.  Pitäkäämme roolit, kukin ja laakerein, kuten muuan kiertelevä komeljantteri sanoi sammakolle jolla oli kruuna päässä. 

No ja jus toistepäin. Palli on kivi ja Vaha mäki. Palli on pallomainen kivi. Joskus mainitaan pyöreäkasvoista henkilöä rumasti pallinaamaksi. Jos on vielä ilmeetön niin sitten kivikasvoksi. Ei sentään ole mainittu ketään pallikivikasvoksi. Vaha on sitten se vuori. Kiveä sekin, mutta palli on irrallaan, siis irtopalli.  Pallivaha on tunnettu ilmestys, jääkauden kyntämä  luonnon ihme. 

Miten tiedät jääkaudesta? Onko tieto kulkenut perinnetietona suvussasi? Miten suku eli siellä jäitten keskellä? Kertoiko vaarisi sinulle siitä jotain?

Nyt jäitä hattuun. Shamaani Urpias Kolkko, Laiha-Poika Lappalaisena tunnettu mahti tietäjä, kävi näillä nurkin ja irrotti tuvan ulkoseinästä siihen köytetyn Erkin.  Erkki ei ollut näiltämain, mikä lie oikku outoa kieltä kalkattavan, Erkiksi nimeämme miehen  oli tänne saatellut. Shamaani sen paljasti, Erkki oli Noidan oppipoika. Oikealta nimeltään Ikaraasoskotka Kolkko. Urpiaksen veljen poika, joka oli närhenä lennellyt ja maita katsellut ilman Urpiaksen lentolupaa...

 No oikokaamme tarun lennokkuutta. Silloinen heimoneuvosto Heimo Ottavaisen johdolla, lupasi Shamaani Urpiaiselle "Hullu Ekin" myötä ison kasan taikasieniä ja leilin tuikeaa viinaa. Jos... Siis jos arvon shamaani tietää, miksi on tuon vuoren laella kivinen pallo.

Toki Laiha-Poika Lappalainen sen tiesi! 

Tämän perimätiedon mukaan ikitalven taittuessa: jäät jänkältä karkasi, kyntöön kaiken allaan panivat, pallivahan vielä vieritteli kohtahan komeaan, ihmisten tulevain pällistellä, jääkauden jäänteeksi arvuutella.. "

S k e kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S k e kirjoitti:

Kyllä on teillä kaupunkilaisilla aikaa pohtia huussinpitäjää ja pestin perijää. Meillä on puitu viljaa, rokkapavutkin alkavat olla tuleentuneet. Kamasaksejakaan ei ole pitkään aikaan näkynyt. Lehmät (niitä on kaksi! Toissavuonna syntyi lehmävasikka ja selvisi ensimmäisestä talvestaankin, ja poiki viime keväänä, no se oli sonnivasikka, mutta on sovittu, että vaihdetaan se rautapataan ja suolasäkkiin, ei tarvitse ruokkia sitä mullikkaa talven yli; saadaan lihaakin vastaan, jos on tarpeeksi lihava kesän jäljiltä) ovat vielä metsälaitumella, paimenpiika on niitä siirtänyt koko ajan lähemmäs. Taitava tuo paimenpiika, ei ole karhuja näkynyt metsässä lainkaan sen jälkeen, kun hän metsänväelle näytti naisenvoimat.

Ei uskaltanut naapuritalon liero isäntäkään mennä lähelle piikaa, kun pelkäsi, että värkkinsä mustuu ja putoaa, kun piika katsoo pahasti.

Olen paimenpiialle varannut ylimääräiset kyynärät liinakangasta, sen on kyllä ansainnut! 

Olkaa varovaisia sen uuden suolasäkin kanssa, ja ottakaa selville että ei ole pidetty lattialla. Naapurin huolimaton piika varisteli suolaa lattialle, ja sen jälkeen karhu raateli naapurin kaikki kolme lammasta. Eukko Elviira  täytyi kutsua taikojaan tekemään ettei enempää vahinkoa tulisi talolle. Kalliiksihan se tuli, mutta piika sen taikomisen maksaa omasta palkastaan.

Kiitos varoituksesta! Taidan katsoa valmiiksi, josko löytyisi uusi tiinu jostain suolatiinuksi, ettei rapise suolat lattialle. Tai no, tuonnehan se elukoiden päälle sitten ropisisi, kun ne kohta kaikki otetaan sisään, täällä navetan ylisillähän me asutaan. Mukava lämpö nousee pehkuista talven aikana. Toivottavasti ei ole pitkä talvi, ettei ala lehmien päät kurkkia lattialautojen välistä.

Olisikohan tuo meidän paimenpiika ollut Elviiran opeissa? Se on nyt ensimmäistä palvelusvuotta meillä, mutta oli etelämmässä aikaisemmin, kuulemma ihan talossa eikä tällaisessa pirtissä. Niillä oli elukoillekin oma navetta! mutta ei piika tykännyt siitä isännästä, kun oli yrittänyt temppuja tehdä. Sanoi, että mielummin vaikka nälkää näkee köyhässä pirtissä piikana kuin kantaa rikkaan miehen jälkeen lapsia. Tai no ei se noin nätisti sanonut,  on niin paha suustaan, että maitokin happanee, jos on kuuloetäisydellä. Paljon on piimää saatu tänä kesänä...

Täällä taas Hellä Harmitus. Olen saanut selville asioita. Kyllä on Eukko Elviiralla navetta eri kamarissa, tuvasta menee sinne ovi. Kissakollille on tehty oma kulkemisaukko ettei sen tarvitse aina moukua ja raapia ovea. Kissakolli on vähän huonoissa väleissä navetan elukoiden kanssa, mutta pyydystää siellä hiiriä silloin kun niitä siellä on. Ai niin tämänhän jo selitinkin. Ihmettelitte mitenkä Eukko Elviiralla niin kallis navetta on. Eukko Elviiran mies se oli rikkaasta suvusta. Mutta isäntä kuoli kun käärme sitä puri takapuoleen kun isäntä meinasi istua käärmeen päälle. Eukko Elviira oli suuttunut isännälle joka oli piikojen kanssa vehdannut jos ymmärrätte, ja Eukko Elviira ei käyttänyt taikakeinojaan isännän takapuoleen vaan isäntä siihen käärmeen puremaan kuoli. Kamalan meluisaa täällä on edelleenkin enkä ole keksinyt kuinka voisi olla melun kuulematta. Sen ymmärrän että melu menee sisään korvien kautta. Olen tunkenut villaa korviin, ei se auta.

Vierailija kirjoitti:

S k e kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S k e kirjoitti:

Kyllä on teillä kaupunkilaisilla aikaa pohtia huussinpitäjää ja pestin perijää. Meillä on puitu viljaa, rokkapavutkin alkavat olla tuleentuneet. Kamasaksejakaan ei ole pitkään aikaan näkynyt. Lehmät (niitä on kaksi! Toissavuonna syntyi lehmävasikka ja selvisi ensimmäisestä talvestaankin, ja poiki viime keväänä, no se oli sonnivasikka, mutta on sovittu, että vaihdetaan se rautapataan ja suolasäkkiin, ei tarvitse ruokkia sitä mullikkaa talven yli; saadaan lihaakin vastaan, jos on tarpeeksi lihava kesän jäljiltä) ovat vielä metsälaitumella, paimenpiika on niitä siirtänyt koko ajan lähemmäs. Taitava tuo paimenpiika, ei ole karhuja näkynyt metsässä lainkaan sen jälkeen, kun hän metsänväelle näytti naisenvoimat.

Ei uskaltanut naapuritalon liero isäntäkään mennä lähelle piikaa, kun pelkäsi, että värkkinsä mustuu ja putoaa, kun piika katsoo pahasti.

Olen paimenpiialle varannut ylimääräiset kyynärät liinakangasta, sen on kyllä ansainnut! 

Olkaa varovaisia sen uuden suolasäkin kanssa, ja ottakaa selville että ei ole pidetty lattialla. Naapurin huolimaton piika varisteli suolaa lattialle, ja sen jälkeen karhu raateli naapurin kaikki kolme lammasta. Eukko Elviira  täytyi kutsua taikojaan tekemään ettei enempää vahinkoa tulisi talolle. Kalliiksihan se tuli, mutta piika sen taikomisen maksaa omasta palkastaan.

Kiitos varoituksesta! Taidan katsoa valmiiksi, josko löytyisi uusi tiinu jostain suolatiinuksi, ettei rapise suolat lattialle. Tai no, tuonnehan se elukoiden päälle sitten ropisisi, kun ne kohta kaikki otetaan sisään, täällä navetan ylisillähän me asutaan. Mukava lämpö nousee pehkuista talven aikana. Toivottavasti ei ole pitkä talvi, ettei ala lehmien päät kurkkia lattialautojen välistä.

Olisikohan tuo meidän paimenpiika ollut Elviiran opeissa? Se on nyt ensimmäistä palvelusvuotta meillä, mutta oli etelämmässä aikaisemmin, kuulemma ihan talossa eikä tällaisessa pirtissä. Niillä oli elukoillekin oma navetta! mutta ei piika tykännyt siitä isännästä, kun oli yrittänyt temppuja tehdä. Sanoi, että mielummin vaikka nälkää näkee köyhässä pirtissä piikana kuin kantaa rikkaan miehen jälkeen lapsia. Tai no ei se noin nätisti sanonut,  on niin paha suustaan, että maitokin happanee, jos on kuuloetäisydellä. Paljon on piimää saatu tänä kesänä...

Täällä taas Hellä Harmitus. Olen saanut selville asioita. Kyllä on Eukko Elviiralla navetta eri kamarissa, tuvasta menee sinne ovi. Kissakollille on tehty oma kulkemisaukko ettei sen tarvitse aina moukua ja raapia ovea. Kissakolli on vähän huonoissa väleissä navetan elukoiden kanssa, mutta pyydystää siellä hiiriä silloin kun niitä siellä on. Ai niin tämänhän jo selitinkin. Ihmettelitte mitenkä Eukko Elviiralla niin kallis navetta on. Eukko Elviiran mies se oli rikkaasta suvusta. Mutta isäntä kuoli kun käärme sitä puri takapuoleen kun isäntä meinasi istua käärmeen päälle. Eukko Elviira oli suuttunut isännälle joka oli piikojen kanssa vehdannut jos ymmärrätte, ja Eukko Elviira ei käyttänyt taikakeinojaan isännän takapuoleen vaan isäntä siihen käärmeen puremaan kuoli. Kamalan meluisaa täällä on edelleenkin enkä ole keksinyt kuinka voisi olla melun kuulematta. Sen ymmärrän että melu menee sisään korvien kautta. Olen tunkenut villaa korviin, ei se auta.

Ei se villa kovin hyvin ääntä toppaa. Laitappa siihen villan sekaan pihkaa, ja sitten se korvaan. Kyllä vaimenee kissan ulina ja Elviiran joikuminenkin, jos häiritsee. Älä liian syvälle työnnä, tai et saa sitä pois.

Pöydät, tuolit, kalut kaikki puiset vuoteesta palleihin kaipaavat kestävää vahausta. Nyt tuli tarjolle Pallivahan Puunaamosta erä kotikaluvahaa. Hakekaa omanne kiiruusti ja saatte huokealla kestohohdetta kotoonne. 

Torilla tavataan, uskoo 

Toriakka Margareta Kierolainen 

PS. Ukko Vätyksen osalta: löytyykö ottajaa? 

S k e kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S k e kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S k e kirjoitti:

Kyllä on teillä kaupunkilaisilla aikaa pohtia huussinpitäjää ja pestin perijää. Meillä on puitu viljaa, rokkapavutkin alkavat olla tuleentuneet. Kamasaksejakaan ei ole pitkään aikaan näkynyt. Lehmät (niitä on kaksi! Toissavuonna syntyi lehmävasikka ja selvisi ensimmäisestä talvestaankin, ja poiki viime keväänä, no se oli sonnivasikka, mutta on sovittu, että vaihdetaan se rautapataan ja suolasäkkiin, ei tarvitse ruokkia sitä mullikkaa talven yli; saadaan lihaakin vastaan, jos on tarpeeksi lihava kesän jäljiltä) ovat vielä metsälaitumella, paimenpiika on niitä siirtänyt koko ajan lähemmäs. Taitava tuo paimenpiika, ei ole karhuja näkynyt metsässä lainkaan sen jälkeen, kun hän metsänväelle näytti naisenvoimat.

Ei uskaltanut naapuritalon liero isäntäkään mennä lähelle piikaa, kun pelkäsi, että värkkinsä mustuu ja putoaa, kun piika katsoo pahasti.

Olen paimenpiialle varannut ylimääräiset kyynärät liinakangasta, sen on kyllä ansainnut! 

Olkaa varovaisia sen uuden suolasäkin kanssa, ja ottakaa selville että ei ole pidetty lattialla. Naapurin huolimaton piika varisteli suolaa lattialle, ja sen jälkeen karhu raateli naapurin kaikki kolme lammasta. Eukko Elviira  täytyi kutsua taikojaan tekemään ettei enempää vahinkoa tulisi talolle. Kalliiksihan se tuli, mutta piika sen taikomisen maksaa omasta palkastaan.

Kiitos varoituksesta! Taidan katsoa valmiiksi, josko löytyisi uusi tiinu jostain suolatiinuksi, ettei rapise suolat lattialle. Tai no, tuonnehan se elukoiden päälle sitten ropisisi, kun ne kohta kaikki otetaan sisään, täällä navetan ylisillähän me asutaan. Mukava lämpö nousee pehkuista talven aikana. Toivottavasti ei ole pitkä talvi, ettei ala lehmien päät kurkkia lattialautojen välistä.

Olisikohan tuo meidän paimenpiika ollut Elviiran opeissa? Se on nyt ensimmäistä palvelusvuotta meillä, mutta oli etelämmässä aikaisemmin, kuulemma ihan talossa eikä tällaisessa pirtissä. Niillä oli elukoillekin oma navetta! mutta ei piika tykännyt siitä isännästä, kun oli yrittänyt temppuja tehdä. Sanoi, että mielummin vaikka nälkää näkee köyhässä pirtissä piikana kuin kantaa rikkaan miehen jälkeen lapsia. Tai no ei se noin nätisti sanonut,  on niin paha suustaan, että maitokin happanee, jos on kuuloetäisydellä. Paljon on piimää saatu tänä kesänä...

Täällä taas Hellä Harmitus. Olen saanut selville asioita. Kyllä on Eukko Elviiralla navetta eri kamarissa, tuvasta menee sinne ovi. Kissakollille on tehty oma kulkemisaukko ettei sen tarvitse aina moukua ja raapia ovea. Kissakolli on vähän huonoissa väleissä navetan elukoiden kanssa, mutta pyydystää siellä hiiriä silloin kun niitä siellä on. Ai niin tämänhän jo selitinkin. Ihmettelitte mitenkä Eukko Elviiralla niin kallis navetta on. Eukko Elviiran mies se oli rikkaasta suvusta. Mutta isäntä kuoli kun käärme sitä puri takapuoleen kun isäntä meinasi istua käärmeen päälle. Eukko Elviira oli suuttunut isännälle joka oli piikojen kanssa vehdannut jos ymmärrätte, ja Eukko Elviira ei käyttänyt taikakeinojaan isännän takapuoleen vaan isäntä siihen käärmeen puremaan kuoli. Kamalan meluisaa täällä on edelleenkin enkä ole keksinyt kuinka voisi olla melun kuulematta. Sen ymmärrän että melu menee sisään korvien kautta. Olen tunkenut villaa korviin, ei se auta.

Ei se villa kovin hyvin ääntä toppaa. Laitappa siihen villan sekaan pihkaa, ja sitten se korvaan. Kyllä vaimenee kissan ulina ja Elviiran joikuminenkin, jos häiritsee. Älä liian syvälle työnnä, tai et saa sitä pois.

Toivoin kovasti että täällä saisi vähän rauhaa, kun Naapurin Mooses Eesau kahden peninkulman päästä tuli valittamaan että säkkipillin soittaminen saa heidän sonninsa Joosepin sekoamaan ja säntäilemään kaikkia päin. Mutta Eukko Elviira sai naapurin puhutuksi mukaan, ja nyt tanssivat säkkipillin tahdissa koko konkka ronkka. Kuinkahan kauas säkkipillin soitto kuuluu että ketä tänne vielä änkeytyy? Onko se teille kuulunut?

huokasee Hellä Harmitus

Vierailija kirjoitti:

Pöydät, tuolit, kalut kaikki puiset vuoteesta palleihin kaipaavat kestävää vahausta. Nyt tuli tarjolle Pallivahan Puunaamosta erä kotikaluvahaa. Hakekaa omanne kiiruusti ja saatte huokealla kestohohdetta kotoonne. 

Torilla tavataan, uskoo 

Toriakka Margareta Kierolainen 

PS. Ukko Vätyksen osalta: löytyykö ottajaa? 

Myydäänkö teillä tehokkaita äänen kuulumisen estäjiä,  tätä jatkuvaan pillinvinkutusta kuunnellessa ei saa edes nukuttua vaikka kohta pitäisi nousta kokeilemaan että saako kantturoista kiskottua yhtään maitoa noille kakaroille että saisi ne hetkeksi rauhottumaan ja lopettamaan hyppimisen.