Lue keskustelun säännöt.
Mitä mielestäsi tarkoittaa jos on erityisherkkä?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Millainen ihminen on erityisherkkä.
Sellaisella on korostuneen herkkä kuuloaisti ja tuntoaisti ja se kuormittuu herkästi äänistä, tuntemuksista jne. Yleensä sen takia hieman syrjäänvetäytyvä ja tarvitsee hiljaisuutta sosiaalisen kanssakäymisen vastapainoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkä sairastaa ahdistuneisuushäiriötä tai persoonallisuushäiriötä. Tuntuu vain mukavammalta kutsua itseään erityisherkäksi
Aistiyliherkkyys on ihan neurologinen tila, sillä ei ole mitään tekemistä mainitsemiesi oireiden kanssa. Olisikin parempi puhua aistiyliherkistä kuin erityisherkistä.
Minä haistan poikkeuksellisen hyvin, joten olo on usein kamala, kun ihmiset haisevat HAISUvesille, lialle, talille, hielle jne.
Jotkin askeläänet hermostuttavat, joten annan kyseisten ihmisten kävellä ohitseni.
Pidin ominaisuuksiani outoina, mutta ehkä olenkin erityisherkkä? :D
Ja tuohon 22 viestiin lisäksi että olen ihan tavallinen 26-vuotias nainen, en mikään enkelihörhö. En itke usein, olen rauhallinen ja tietääkseni aika tasapainoinen. Työskentelen luovalla alalla ja viihdyn yksin tai pienessä porukassa.
Ihminen, joka aistii paremmin kuin muut. Käytännössä tämä on esimerkiksi dendriittien ongelma, tai hermosoluvälitteinen ongelma, jossa aistimukset vahvistuvat liikaa tai sitten aivojen tottumattomuudesta.
Asian voi nähdä siten, että "normaali" ihminen on turtunut ärsykkeisiin, mutta erityisherkkä syystä tai toisesta (yleensä kemikaalialtistuksen jälkeen) menettää tämän turtuneisuuden ja alkaa kokea ulkoa tulevat ärsykkeet herkästi. Tyypillistä on kolmosvaiheessa oleva homesairas, joka haistaa kassajonossa hometalossa asuvan ihmisen, eli on kuin homekoira konsanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epileptikot ja diabetikotkin saisivat ottaa masentuneiden ja erityisherkkisten tavoin itseään niskasta kiinni, ja lopettaa sen teeskentelyn. Liian lahjakkaita manipuloimaan (Hikoilen, tärisen kaatuilen, valitan verenpainetta ja sitä, miten peruna saa vihaiseksi) jopa lääkärit uskomaan vapaamatkusteluaan.
Aito, henkinen marxismi on ainoa ja oikea tapa ja perustuu terveeseen järkeen.
Mun oma kokemukseni erityisherkkyydestä on se, että aistiärsykkeet vaikuttaisivat kuormittavan (ja häiritsevän) voimakkaammin kuin ei-erityisherkkää. Ihan kuin tavallaan volyymi kaikessa olisi kovemmalla. En kuitenkaan itke/naura tai muuten tunteile sen enempää kuin muutkaan, eli kyse ei ole herkkyydestä tunteissa, vaan aisteissa.
Kuvittele vaikka, että kuuntelet musiikkia. Musiikki soi sen verran kovalla, että hiljalleen se alkaa häiritsemään ja tunnet tarvetta pistää sitä hiljaisemmalle. Minulla tuo volyymi jolla musiikki alkaa häiritsemään, on paljon hiljaisempi kuin suurella osalla muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen ajattelin että erityisherkkä on joku joka asiasta kitisevä itkupilli kunnen näin aihetta käsittelevän dokumentin. Erityisherkkä on mielestäni vähän huono suomenkielinen sana, sillä siinä on tosi jotenkin negatiivinen kaiku. En koskaan kehtaisi sanoa ääneen että olen erityisherkkä, aistiyliherkkyys on kuvaavampi vaikka en sitäkään mainosta. Se tarkoittaa sitä, että hermostoni on herkempi aistien tuottamille ärsykkeille, ja tämä on ihan oikea ja todennettavissa oleva asia, ei mitään huuhaata. Noin neljäsosa ihmisistä on aistiyliherkkiä.
Siitä on ollut luolamiesaikoina valtava hyöty laumassa, että osa aistiin vahvemmin esimerkiksi tulevan uhan ja kiinnittää huomiota yksityiskohtiin (katkennut oksa tms) ja aistii helpommin sään ja vaikka lauman ilmapiirin ja valtadynamiika muutokset. Aistiyliherkkien heikkous taas ryhmässä on nopeat päätökset ja agressiivinen toiminta, jossa taas toiset ovat olleet vahvoilla ja näin ihmiset toimivat parhaiten yhteistyössä.
Aistiyliherkkyteen liittyy vahvempien aistiärsykkeiden takia usein kyky nauttia vahvasti taiteista, huomata asioiden eri puolet, herkkyys muiden ihmisten tunteita kohtaan, nopea väsyminen esimerkiksi melun tai kirkkaiden valojen takia, erilaiset herkistymiset esim. kemikaaleille, allergiat ja ihottumat.
Mun on hyvin vaikea ymmärtää erityisherkkyydessä juurikin sitä mitrn aistiyliherkkyys ja herkkyys toisten tunteille liittyy muka yhteen. Aistiyliherkkyys johtuu hermostosta ja on ihan oikea asia. Mutta se käsittää vain aistit kuten näön ja kuulon. Miten se kuinka herkästi näet ja kuulet voi vaikuttaa siihen että olet hyvä lukemaan muiden ihmisten tunteita?
Jos taas katsoonoita erityisherkkyys testejä, ovat ne vähintääkin epäilyttäviä. Kysymykset kun ovat joko sellaisia johon kaikki voi vastata kyllä "liikutun musiikista tai taiteesta" tai sellaisia johon omat ennakkoluulot vaikuttaa "olen herkempi kofeiinin vaikutuksille kuin muut". Jos pitää itseään erityisen herkkänä, tosennäköisesti myös pitää itseään herkkänä kofeiinille. Se on kuitenkin töysin eri asia kuin olla oikeasti herkkä kofeiinille. Sitähän pitäisi tieteellisesti tutkia.
Oma päiväkoti-ikäinen leimattiin erityisherkäksi, koska halusi itse pukea päälleen ja laittoin vaatteet aina tietyllä tavalla. Jokin paita myös kutitti. Jos päiväkodissa oli kovaa meteliä, saattoi joskus laittaa kädet korville. Häiriintyi myös jos porukka oli tiiviissä jonossa alkoi lapsi helposti tönimään tilaa itselleen, tai jos paljon porukkaa samaan aikaan pukeutumassa, jäi haaveilemaan ja juttelemaan, eikä pukenut. Jos kaverin kanssa tuli riitaa, saattoi herkästi tönäistä. Ei myös ikinä palele, vaan menee ennemminkin aina hiki päässä.
Lapsi lähetettiin tutkimuksiin ja hän sai toimintaterapiaa "vaivaansa". Myös tuen tarvetta esikoulussa harkittiin.
Nyt on syksyllä kouluun menevä ja kaikki on mennyt oikein hyvin. Erityistä tukea ei olla tarvittu. Mielestäni lapsi oli ihan tavallinen, mutta hyvä tietenkin että näihin tartutaan herkästi. Tukea saatiin tosi hyvin. Toivottavasti ei jäänyt joltakin uupumaan, jolla todellista tarvetta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisherkkä taitaa olla suomessa sellainen joka ei kestä sitä jatkuvaa ihmisten negatiivisuutta ja psykopaattisia käytöstapoja. Eli toisin sanoen erityisherkkä on oikeasti normaali. Kaikki muut on vaan sekaisin ja niiden öyh-voimafantasioidensa psykooseissa.
Huomionhakuisina draamakuningattarina, jotka kuvittelevat tuntevansa voimakkaammin kuin muut. Ikäänkuin tunteiden voimakkuutta voisi mitata mitenkään. Aistiyliherkkyys on sitten taas ihan eri juttu.
Tietynlainen itsekeskeisyys ja omahyväisyys myös kuuluu tähän "erityisherkkyyteen". On hienompaa tehdä omista luonteenpiirteistään diagnoosi, voi kokea olevansa uniikki lumihiutale.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen ajattelin että erityisherkkä on joku joka asiasta kitisevä itkupilli kunnen näin aihetta käsittelevän dokumentin. Erityisherkkä on mielestäni vähän huono suomenkielinen sana, sillä siinä on tosi jotenkin negatiivinen kaiku. En koskaan kehtaisi sanoa ääneen että olen erityisherkkä, aistiyliherkkyys on kuvaavampi vaikka en sitäkään mainosta. Se tarkoittaa sitä, että hermostoni on herkempi aistien tuottamille ärsykkeille, ja tämä on ihan oikea ja todennettavissa oleva asia, ei mitään huuhaata. Noin neljäsosa ihmisistä on aistiyliherkkiä.
Siitä on ollut luolamiesaikoina valtava hyöty laumassa, että osa aistiin vahvemmin esimerkiksi tulevan uhan ja kiinnittää huomiota yksityiskohtiin (katkennut oksa tms) ja aistii helpommin sään ja vaikka lauman ilmapiirin ja valtadynamiika muutokset. Aistiyliherkkien heikkous taas ryhmässä on nopeat päätökset ja agressiivinen toiminta, jossa taas toiset ovat olleet vahvoilla ja näin ihmiset toimivat parhaiten yhteistyössä.
Aistiyliherkkyteen liittyy vahvempien aistiärsykkeiden takia usein kyky nauttia vahvasti taiteista, huomata asioiden eri puolet, herkkyys muiden ihmisten tunteita kohtaan, nopea väsyminen esimerkiksi melun tai kirkkaiden valojen takia, erilaiset herkistymiset esim. kemikaaleille, allergiat ja ihottumat.
Mun on hyvin vaikea ymmärtää erityisherkkyydessä juurikin sitä mitrn aistiyliherkkyys ja herkkyys toisten tunteille liittyy muka yhteen. Aistiyliherkkyys johtuu hermostosta ja on ihan oikea asia. Mutta se käsittää vain aistit kuten näön ja kuulon. Miten se kuinka herkästi näet ja kuulet voi vaikuttaa siihen että olet hyvä lukemaan muiden ihmisten tunteita?
Jos taas katsoonoita erityisherkkyys testejä, ovat ne vähintääkin epäilyttäviä. Kysymykset kun ovat joko sellaisia johon kaikki voi vastata kyllä "liikutun musiikista tai taiteesta" tai sellaisia johon omat ennakkoluulot vaikuttaa "olen herkempi kofeiinin vaikutuksille kuin muut". Jos pitää itseään erityisen herkkänä, tosennäköisesti myös pitää itseään herkkänä kofeiinille. Se on kuitenkin töysin eri asia kuin olla oikeasti herkkä kofeiinille. Sitähän pitäisi tieteellisesti tutkia.
En usko että kaikki ovat samalla tavalla aistiherkkiä. Varmasti kaikki eivät aisti toisten fiiliksiä sen kummemmin, en minäkään väitä olevani mikään kovin ihmeellinen ihmistuntija. Mutta esimerkiksi tälläinen tilanne oli vastikään: olimme isolla kaveriporukalla yhdessä aika ristiriitaisia tunteita herättävässä paikassa. Juteltiin ja puuhailtiin omiamme. Huomaisin että yksi meistä liikkui ja katseli ympärilleen levottomasti, muut höpöttelivät ja puuhasivat omiaan eivätkä kiinnittäneet huomiota. Kysyin, haluaako hän lähteä pois, hän vastasi kyllä ja me lähdettiin.
Ei ole kyse mistään ajatustenluvusta, vaan siitä, että kun kiinnittää huomiota ympäristöön ehkä enemmän ja vahvemmin kuin toiset niin huomaa kyllä tuollaisia asioita helpommin kehonkielestä, äänensävyistä muuttuneesta käytöksestä ym.
En jaksa lukea ketjua mutta kohdallani on kyse puhtaasti siitä että kehoni reagoi tolkuttomilla tavoilla pieniin asioihin. Tuo ominaisuus on lapsuudessa myös johtanut traumatisoitumiseen, kun on koko ajan joutunut sietämättömiin tilanteisiin. Hyvä esimerkki tästä on se että jos istumme perheeni kanssa pöydän ääressä ja koira haukahtaa yllättäen, vain minä pomppaan puoli metriä ilmaan. Sama koskee myös psyykkisiä ilmiöitä, kaikki tuntuu niin pirusti aina ja väsyn sen takia. EN ole mikään psyykikko joka aistii muiden mielialoja tms ainakaan omasta mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomionhakuisina draamakuningattarina, jotka kuvittelevat tuntevansa voimakkaammin kuin muut. Ikäänkuin tunteiden voimakkuutta voisi mitata mitenkään. Aistiyliherkkyys on sitten taas ihan eri juttu.
Tietynlainen itsekeskeisyys ja omahyväisyys myös kuuluu tähän "erityisherkkyyteen". On hienompaa tehdä omista luonteenpiirteistään diagnoosi, voi kokea olevansa uniikki lumihiutale.
Olen samaa mieltä. Itsehän siis saan melkein täydet pisteet kaikista erityisherkkyystesteistä. Ongelma vaan on se, etten tee tuolla määritelmällä yhtään mitään. Olen aina tiennyt olevani herkkä, syvällinen, empaattinen introvertti. Miksi haluaisin yhtäkkiä niputtaa nämä kaikki ominaisuuteni samaan? Yhteen käsitteeseen, joka peittää alleen kaikki erilliset, minua määrittävät luonteenpiirteet? Pidän erityisherkkyyttä lähinnä hyvin markkinoituna huijauksena, joka jopa estää ihmisiä tutkimasta itseään syvällisemmin. Suosittavuus kertoo toki myös ihan inhimillisistä ja positiivisistakin asioista. Kuten siitä, että ihmisillä olisi tarve saada enemmän huomiota herkälle puolelleen sekä ymmärtää ja toteuttaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua mutta kohdallani on kyse puhtaasti siitä että kehoni reagoi tolkuttomilla tavoilla pieniin asioihin. Tuo ominaisuus on lapsuudessa myös johtanut traumatisoitumiseen, kun on koko ajan joutunut sietämättömiin tilanteisiin. Hyvä esimerkki tästä on se että jos istumme perheeni kanssa pöydän ääressä ja koira haukahtaa yllättäen, vain minä pomppaan puoli metriä ilmaan. Sama koskee myös psyykkisiä ilmiöitä, kaikki tuntuu niin pirusti aina ja väsyn sen takia. EN ole mikään psyykikko joka aistii muiden mielialoja tms ainakaan omasta mielestäni.
Hyvin tyypillistä. Usein liittyy myös lievään autismin kirjoon, esimerkiksi aspergeriin. Tämä ei nyt tarkoita sitä, että olet asperger, vaan monella aspergerilla on aistiyliherkkyyksiä. Taustalla on kuitenkin se, että aivoihin tulevia ärsykkeitä ei vaimenneta siten kuin "normaalilla" ihmisellä. Alkusyynä voi olla altistuminen kemikaaleille, mutta mikään ei sulje pois myös geneettistä vaihtelua tai muuta vastaavaa. Mielenkiintoisimpia tutkimusalueita ovat suolistomikrobien osuus kokonaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Mun oma kokemukseni erityisherkkyydestä on se, että aistiärsykkeet vaikuttaisivat kuormittavan (ja häiritsevän) voimakkaammin kuin ei-erityisherkkää. Ihan kuin tavallaan volyymi kaikessa olisi kovemmalla. En kuitenkaan itke/naura tai muuten tunteile sen enempää kuin muutkaan, eli kyse ei ole herkkyydestä tunteissa, vaan aisteissa.
Kuvittele vaikka, että kuuntelet musiikkia. Musiikki soi sen verran kovalla, että hiljalleen se alkaa häiritsemään ja tunnet tarvetta pistää sitä hiljaisemmalle. Minulla tuo volyymi jolla musiikki alkaa häiritsemään, on paljon hiljaisempi kuin suurella osalla muista.
Jatkan tähän samaa asiaa kuin nro 35. Kehoni reagoi voimakkaasti. Mm. väsymys ja nälkäisyys saavat oksentelemaan, tai nostavat kuumeen. Muutenkin sympaattinen hermostoni on hieman ylikierroksilla jatkuvasti (tätä on minulta tutkittu erikoissairaanhoidossa, kliinisen fysiologian puolella).
Luultavasti aisti- /erityisherkkä huomioi ihmisten sanattoman viestinnän myös herkemmin (näkee mikroilmeet, kuulee huokaukset, huomaa olemuksen rentoutumisen/jäykistymisen yms.), ja sen takia saattaa olla parempi tulkistemaan tunnetiloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua mutta kohdallani on kyse puhtaasti siitä että kehoni reagoi tolkuttomilla tavoilla pieniin asioihin. Tuo ominaisuus on lapsuudessa myös johtanut traumatisoitumiseen, kun on koko ajan joutunut sietämättömiin tilanteisiin. Hyvä esimerkki tästä on se että jos istumme perheeni kanssa pöydän ääressä ja koira haukahtaa yllättäen, vain minä pomppaan puoli metriä ilmaan. Sama koskee myös psyykkisiä ilmiöitä, kaikki tuntuu niin pirusti aina ja väsyn sen takia. EN ole mikään psyykikko joka aistii muiden mielialoja tms ainakaan omasta mielestäni.
Hyvin tyypillistä. Usein liittyy myös lievään autismin kirjoon, esimerkiksi aspergeriin. Tämä ei nyt tarkoita sitä, että olet asperger, vaan monella aspergerilla on aistiyliherkkyyksiä. Taustalla on kuitenkin se, että aivoihin tulevia ärsykkeitä ei vaimenneta siten kuin "normaalilla" ihmisellä. Alkusyynä voi olla altistuminen kemikaaleille, mutta mikään ei sulje pois myös geneettistä vaihtelua tai muuta vastaavaa. Mielenkiintoisimpia tutkimusalueita ovat suolistomikrobien osuus kokonaisuudessa.
Tämä on ihan mielenkiintoista. En aiemmin ollut erityisen herkkä aisteiltani, mutta asuttuani yli 5 vuotta talossa, jossa sain muitakin homeoireita, alkoi myös aistiherkkyys sekä hermoston yliaktiivisuus.
T: 29/38
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun oma kokemukseni erityisherkkyydestä on se, että aistiärsykkeet vaikuttaisivat kuormittavan (ja häiritsevän) voimakkaammin kuin ei-erityisherkkää. Ihan kuin tavallaan volyymi kaikessa olisi kovemmalla. En kuitenkaan itke/naura tai muuten tunteile sen enempää kuin muutkaan, eli kyse ei ole herkkyydestä tunteissa, vaan aisteissa.
Kuvittele vaikka, että kuuntelet musiikkia. Musiikki soi sen verran kovalla, että hiljalleen se alkaa häiritsemään ja tunnet tarvetta pistää sitä hiljaisemmalle. Minulla tuo volyymi jolla musiikki alkaa häiritsemään, on paljon hiljaisempi kuin suurella osalla muista.
Jatkan tähän samaa asiaa kuin nro 35. Kehoni reagoi voimakkaasti. Mm. väsymys ja nälkäisyys saavat oksentelemaan, tai nostavat kuumeen. Muutenkin sympaattinen hermostoni on hieman ylikierroksilla jatkuvasti (tätä on minulta tutkittu erikoissairaanhoidossa, kliinisen fysiologian puolella).
Luultavasti aisti- /erityisherkkä huomioi ihmisten sanattoman viestinnän myös herkemmin (näkee mikroilmeet, kuulee huokaukset, huomaa olemuksen rentoutumisen/jäykistymisen yms.), ja sen takia saattaa olla parempi tulkistemaan tunnetiloja.
Sympaattisen hermoston ottaessa vallan sisäelimistä (niitä ohjaa joko parasympaattinen tai sympaattinen mutta ei koskaan samaan aikaan) on se merkki stressistä.
Mitattiinko adrenaliini, glukokortikoidi ja kortisolitasot? Oksentelu on tyypillistä siksi, että stressissä suoliston verisuonet supistuvat. Kuumeilu on merkki samasta asiasta. Olisi tosi kiva saada jotain konkreettisia mittaustuloksia ihmisille verroksiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua mutta kohdallani on kyse puhtaasti siitä että kehoni reagoi tolkuttomilla tavoilla pieniin asioihin. Tuo ominaisuus on lapsuudessa myös johtanut traumatisoitumiseen, kun on koko ajan joutunut sietämättömiin tilanteisiin. Hyvä esimerkki tästä on se että jos istumme perheeni kanssa pöydän ääressä ja koira haukahtaa yllättäen, vain minä pomppaan puoli metriä ilmaan. Sama koskee myös psyykkisiä ilmiöitä, kaikki tuntuu niin pirusti aina ja väsyn sen takia. EN ole mikään psyykikko joka aistii muiden mielialoja tms ainakaan omasta mielestäni.
Hyvin tyypillistä. Usein liittyy myös lievään autismin kirjoon, esimerkiksi aspergeriin. Tämä ei nyt tarkoita sitä, että olet asperger, vaan monella aspergerilla on aistiyliherkkyyksiä. Taustalla on kuitenkin se, että aivoihin tulevia ärsykkeitä ei vaimenneta siten kuin "normaalilla" ihmisellä. Alkusyynä voi olla altistuminen kemikaaleille, mutta mikään ei sulje pois myös geneettistä vaihtelua tai muuta vastaavaa. Mielenkiintoisimpia tutkimusalueita ovat suolistomikrobien osuus kokonaisuudessa.
Tämä on ihan mielenkiintoista. En aiemmin ollut erityisen herkkä aisteiltani, mutta asuttuani yli 5 vuotta talossa, jossa sain muitakin homeoireita, alkoi myös aistiherkkyys sekä hermoston yliaktiivisuus.
T: 29/38
Hyvin mahdollista. Hieman aiheeseen lisää:
- yliherkkä hajuaisti on hyperosmiaa https://en.wikipedia.org/wiki/Hyperosmia
- monikemikaaliherkkyys MCS https://en.wikipedia.org/wiki/Multiple_chemical_sensitivity
- MCS:n liittyvä mikrobistohypoteesi https://mpkb.org/home/diseases/mcs
Niinkin hulluissa paikoissa kuin tapeteissa voi olla hometoksiineita tuottavia kantoja http://aem.asm.org/content/early/2017/06/05/AEM.01001-17
... ja aivojen kehityshäiriöihin liittyen suolistomikrobeilla näyttäisi olevan vaikutusta https://www.nature.com/nature/journal/v545/n7654/full/nature22075.html
Mikäli muistan oikein, ensi viikossa Puolassa kokoontuu maailman huippuosaajat pohtimaan rakennusterveyttä ihmisen kannalta. Seuraile uutisointia, josko sieltä tulisi lisää.
Ennen ajattelin että erityisherkkä on joku joka asiasta kitisevä itkupilli kunnen näin aihetta käsittelevän dokumentin. Erityisherkkä on mielestäni vähän huono suomenkielinen sana, sillä siinä on tosi jotenkin negatiivinen kaiku. En koskaan kehtaisi sanoa ääneen että olen erityisherkkä, aistiyliherkkyys on kuvaavampi vaikka en sitäkään mainosta. Se tarkoittaa sitä, että hermostoni on herkempi aistien tuottamille ärsykkeille, ja tämä on ihan oikea ja todennettavissa oleva asia, ei mitään huuhaata. Noin neljäsosa ihmisistä on aistiyliherkkiä.
Siitä on ollut luolamiesaikoina valtava hyöty laumassa, että osa aistiin vahvemmin esimerkiksi tulevan uhan ja kiinnittää huomiota yksityiskohtiin (katkennut oksa tms) ja aistii helpommin sään ja vaikka lauman ilmapiirin ja valtadynamiika muutokset. Aistiyliherkkien heikkous taas ryhmässä on nopeat päätökset ja agressiivinen toiminta, jossa taas toiset ovat olleet vahvoilla ja näin ihmiset toimivat parhaiten yhteistyössä.
Aistiyliherkkyteen liittyy vahvempien aistiärsykkeiden takia usein kyky nauttia vahvasti taiteista, huomata asioiden eri puolet, herkkyys muiden ihmisten tunteita kohtaan, nopea väsyminen esimerkiksi melun tai kirkkaiden valojen takia, erilaiset herkistymiset esim. kemikaaleille, allergiat ja ihottumat.