Työhullu puoliso saa tehdä vastedeskin töitä.
Tämä on väsyneen vaimon ja perheenäidin valivalipurkaus.
Mies on aina töissä. Siis ihan koko ajan. Miehen keskiverto päivä on automatkoineen n. 10 tuntia. Jos päivä on pitkä, tunteja matkoineen kertyy noin 13-14. Pidempiä päiviä on harvemmin, mutta ei sekään mitään auta. Mies on ahkera, liiankin ahkera, ja on aina auttamassa kaikkia jotka apua vain pyytävät. Milloin naapuria remontissa tai vaikkapa sukulaista rehunteossa, mitä milloinkin.
Siinähän tekee, jos kerran saa työnteosta virtaa. Harmittaa vaan, että itse en pääse koskaan mihinkään, koska jonkun on pakko hoitaa koti ja lapset - tosin itsekin olen työelämässä.
Miestä ei tosiaan juuri kotona näy. Tai ehkä sen verran, että käy vaihtamassa vaatteet ja huikkaa että mä lähden nyt sinne Kallelle auttamaan siinä rempassa. Hyvä, että edes heippaa kerkeää kuuntelemaan.
Kuitenkin niinä hetkinä, kun on kanssani, on täysillä mukana, antaa hellyyttä ja osoittaa rakkauttaan.
Minulla alkaa kuitenkin kiinnostus tätä touhua kohtaan hiipua. Olen kertakaikkiaan odottanut liian pitkään. Odottanut jotain, mitä ei kuitenkaan koskaan tule.
Olen päättänyt, että alan elää omaa elämääni. En tarkoita tällä mitään eroamista - ehei, mitä se hyödyttäisi - vaan sitä, että alan tekemään omia asioita, juuri silloin kun minulle sopii. Miehen odottelu loppuu perkele tähän paikkaan! Johan se on nähty, että odottamisesta saan vain pahan mielen - ja että ilmankin pärjään.
Tiedän varmasti, että mies noissa ko. hommissaan on, eikä esimerkiksi pettämässä. Raukka on vain työhullu, joka ei ymmärrä, että perhe on onneton ilman häntä. Mutta se onnettomuus saa nyt riittää, mitäpä tuota suremaan.
Miesparka luulee, että ollaan lähdössä lauantaina mökille hätäisesti käymään sen jälkeen, kun se saa kaikki työnsä tehdyksi. Nuo työt on siis taas naapurin auttelua remontissa ja toisen naapurin auttelua jonkun autoon liittyvän asian kanssa. Taitaapa kokea yllätyksen, koska en todellakaan ole lähdössä. Tehköön nyt vain jatkossa töitä ihan niin monta tuntia vuorokaudessa kuin haluaa. :)
Kommentit (47)
Mies auttaa kaikkia muita, paitsi vaimoa.
Ap juttele sen miehen kanssa syyttelemättä rauhallisesti. Kysy että mitkä asiat elämässä on miehelle kaikista tärkeimmät. Jos mies vastaa että perhe, työ ja x niin kysy sitten paljonko käyttää keskimäärin aikaa mihinkin tärkeään asiaan? Voit myös kysyä minkä ikäisiä lapsenne ovat ja mikä on kunkin lapsen herkkuruoka/lempileikki nyt jne. Eli saisit miehen pohtimaan tilannetta toisella tapaa.
tietysti voisit myös keskustella että olisiko kohtuullista jos mies jatkossa rauhoittaisi yhden illan omien lasten kanssa olemiselle. Tällähetkellä sinä perheen äitinä olet vastuussa lapsista kaikki illat yksin ja se ei tunnu reilulta sinun eikä lasten kannalta. Lapset tarvivat isän aikaa. Ehkä miehen olisi helpompi kieltäytyä naapurin auton rassaamiselta tiistaina jos tietää että on luvannut olla joka tiistai omien lastensa kanssa. Kokeile pyytää että merkkaatte kalenteriin tietyn viikonpäivän jolloin mies hoitaa lapset.
jos mies valittaa ettei tiedä kerkeääkö ym niin kerro että kyse on yhdestä illasta ja miehelle jää monta iltaa viikossa keretä muita asioita. Sitten ennen tiistaita jo kerrot miehelle iloisena että olet sopinut tiistai illalle menoa ihan sinulle yksin vain (naispuolisen kaverin kanssa kaljalle/juoksulenkille tai vaikka tuttavalle siivoamaan ihan sama mitä mutta lapsia ei voi ottaa mukaan).
Jos perusteet on kunnossa, niin miehen kanssa voisi varmaan keskustella normaalisti, syyllistämättä.
Kertoa huolensa ja tarpeensa ja pyytää apua.
Työn teko kuuluu luterilaiseen kasvatukseen, mutta suorittaminen voi olla myös oire sairaudesta.
Tuleeko uranaisellekin samat syyllistämiset kun ei ole samalla kotona ja töissä hoitamassa kaikkea?
Vai koskeeko vain miehiä?
Aloittaja lienee jo eronnut, onhan aloituksen tekemisestä yli kuusi vuotta.
Ja aloittaja makaa kotona, palstailee ja laulaa muumilauluja? Tosi rankkaa.