Lue keskustelun säännöt.
Olen lähes ateisti VL
28.06.2017 |
Päivä päivältä olen varmempi siitä, että Jumalaa ei oikeasti ole, vaikka agnostikoksi itseni toistaiseksi luen. Siitä taas olen täysin varma, että vanhoillilestadiolainen teologia on väärässä kovin monesta asiasta. Ristiriidasta huolimatta koen itseni vl:ksi ja tulen sellaisena pysymään todennäköisesti elämäni loppuun asti. Yhteisö on minulle rakas ja tuo lohtua, siellä minut hyväksytään ja minua rakastetaan. Viihdyn seuroissa ja ajatus uskosta rauhoittaa, vaikken oikeastaan edes usko. Minulla on ihana perhe ja kaikki asiat ovat minulla parhain päin, joten tuntuisi typerältä lähteä sotkemaan toimivaa kuviota.
Huomenna on lähtö taas Suviseuroihin ja vaikka innolla odotankin, tuntuu tavallaan ristiriitaiselta ja väärältä. Enimmäkseen tuntuu siis kivalta, mutta tavallaan aavistuksen kalvaa sydämessä se, että en oikeastaan sinne kuuluisi ja että tuntuu absurdilta mennä sinne kuuntelemaan "höpöjä".
No, nyt tässä kuuntelen Kesäseuroja ja mukavia juttuhan nämä ovat, ei tässä mitään. Koen kuitenkin, että helpotti purkaa tämä epäusko ja uskon puute sydämeltä jonnekin, edes tänne anonyymille palstalle, kun ei tällaisesta oikein sovi kenellekään mainita. Kiitos ja hyvää yötä.
Kommentit (7)
Miten kestät sen lasten määrän ilman mitään syytä? Siis ymmärrän, että uskovat lestat ottavat kaikki lapset vastaan kun ovat "Jumalan lahjoja", mutta jos et usko Jumalaan niin miten jaksat sellaisen lauman kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten kestät sen lasten määrän ilman mitään syytä? Siis ymmärrän, että uskovat lestat ottavat kaikki lapset vastaan kun ovat "Jumalan lahjoja", mutta jos et usko Jumalaan niin miten jaksat sellaisen lauman kanssa?
Hm, en huomannut että sä olisi puhunut mitään lapsistaan tai niiden lukumäärästä?
Vierailija kirjoitti:
Miten kestät sen lasten määrän ilman mitään syytä? Siis ymmärrän, että uskovat lestat ottavat kaikki lapset vastaan kun ovat "Jumalan lahjoja", mutta jos et usko Jumalaan niin miten jaksat sellaisen lauman kanssa?
Mistä tiedät, että ap:lla on ylipäänsä yhtään lasta?
Vierailija kirjoitti:
Miten kestät sen lasten määrän ilman mitään syytä? Siis ymmärrän, että uskovat lestat ottavat kaikki lapset vastaan kun ovat "Jumalan lahjoja", mutta jos et usko Jumalaan niin miten jaksat sellaisen lauman kanssa?
En tosiaan aloituksessa maininnut mitään lasten määrästä, mutta onhan noita kuitenkin siunaantunut. Pidän lapsista ja toivon saavani vielä lisää, en koe, että tässä olisi siinä mielessä kestämistä.
ap
Tärkeintä lienee, että olet rehellinen itsellesi. Kerron kuitenkin, ettei siinä välttämättä kuviot sotkeudu vaikka irtisanoutuisitkin liikkeestä. Itse tein niin muutama vuosi sitten. Mieheni kuuluu edelleen liikkeeseen.
Elämässämme ei juurikaan mikään muuttunut sen lisäksi, etten itse käy enää seuroissa. (Halutessani voisin toki käydä sielläkin, ei vain kiinnosta yhtään.) Perheenlisäystäkin odotellaan parhaillaan. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama fiilis. Uskon kyllä jumaluuteen ja kuolemanjälkeiseen elämään, mutta en sellaiseen personoituun ukkeliin, johon liitetään inhimillisiä piirteitä kuten "jumalan tahto", "jumala vihaa syntiä", "jumala rankaisee". Saatika että uskoisin jonkun korvisten käytön tai musiikin kuuntelun vievän helvettiin.
Surullista.