Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko minkään valtion armeijaa koskaan sanottu "hyökkäysvoimiksi"? :D Kun jopa nassejen Wehrmacht kääntyy "puolustusvoimiksi".

Monen maan armeijan nimihän on itseasiassa asevoimat, joka kyllä kuulostaa aggressiivisemmalta kuin pelkkä puolustusvoimat.

Suomen sana "armeija" taas tarkoittaa esim. englanninkielessä lähinnä maavoimia, armed land forces, jossa sana armed viittaa aseisiin.

Sanalla puolustusvoimat on tietenkin tietty propagandamerkitys: "me puolustamme, emme hyökkää, puolustusvoimamme vaan tekevät kaikenlaisia erityisoperaatioita siellä täällä..."

Finlands Defence Forces on kyllä ihan PV:n virallinen englanninkielinen nimi.

Eikös viimeisin rauhansopimus rajoittanut Suomea pitämään muuta kuin puolustukseen tarkoitettuja joukkoja? Siksi nimikin puolustusvoimat 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko minkään valtion armeijaa koskaan sanottu "hyökkäysvoimiksi"? :D Kun jopa nassejen Wehrmacht kääntyy "puolustusvoimiksi".

Monen maan armeijan nimihän on itseasiassa asevoimat, joka kyllä kuulostaa aggressiivisemmalta kuin pelkkä puolustusvoimat.

Suomen sana "armeija" taas tarkoittaa esim. englanninkielessä lähinnä maavoimia, armed land forces, jossa sana armed viittaa aseisiin.

Sanalla puolustusvoimat on tietenkin tietty propagandamerkitys: "me puolustamme, emme hyökkää, puolustusvoimamme vaan tekevät kaikenlaisia erityisoperaatioita siellä täällä..."

Finlands Defence Forces on kyllä ihan PV:n virallinen englanninkielinen nimi.

Eikös viimeisin rauhansopimus rajoittanut Suomea pitämään muuta kuin puolustukseen tarkoitettuja joukkoja? Siksi nimikin puolustusvoimat 🤔

No ei oikeastaan, Tietyt "hyökkäysaseet" oli kielletty, esimerkiksi sukellusveneet ja ilmasta maahan pommittavat lentokoneet. Puolustusvoimien nimi ei liity asiaan, ja onhan Suomella pitkään jo ollutkin esimerkiksi ilmasta maahan -aseita.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin dokumentin Isis järjestöön liittyen. Se käsitteli paljolti näiden vanhempien lapsia. Siinä myös kerrottiin kuinka jesidi naiset ovat saaneet lähteä sieltä leiriltä kotiinsa. Monet ovat orjaksi siepattuja ja näin heitä kohdellaan eri tavalla ja saavat oikeutta. Se mikä on silti surullista, että heidän kotiin paluunsa ehtona on hylätä lapsensa. Lapsilla, kun on sellainen tausta ja ovat terroristien lapsia. Näin maan oikeus ei anna naisten viedä lapsia mukanaan. Samoin naisten sukulaiset eivät innostu lapsista ja jopa uhkailevat näitä naisia jotka lapsensa haluaisivat tuoda mukanaan. Mietin miksi kiusata muutenkin traumatisoituneita orjaksi myytyjä naisia viemällä heiltä vielä lapsetkin. Moni, kun välittää lapsistaan ja he heille tärkeitä taustastaan huolimatta. Lapsen hylkääminen aiheuttaa taas uuden trauman. Miksi eivät voi viedä syyttömiä lapsiaan mukanaan toiseen maahan jos haluavat. Nyt moni joutuu joko jäämään tai lähtemään lapsensa hyläten. Tai sitten onnistuu saamaan myös lapsensa toiseen maahan vuosien jälkeen ja silti suku uhkailee heitä. Miksi tästäkin tehdään näin vaikeaa. Sitä mietin ja tarkoitan siis vain jesidiväestöä.

(Dokumenttina Irakin kadotetut lapset)

Nämä ovat vaikeita tilanteita, jotka toistuvat usein sotatilanteissa, jossa naisiin on kohdistunut seksuaalista väkivaltaa tavalla tai toisella. Siksi itse asiassa naisiin kohdistuvat teot ovat tehokas keino, koska silla tavoin vihollinen rapauttaa puolustautuvan yhteisön moraalia vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.

Tässä Isisin tapauksessa Lähi-idän kulttuurien käsitys siitä että biologinen isä on äitiä tärkeämpi sekä perheessä että juridisesti lienee taustalla kun noin raakaan tilanteeseen on päädytty että on erotettu äidit lapsistaan. On siis katsottu mahdottomaksi Irakin viranomaisten toimesta (kurdien valloittamalla alueella) että jesidinaiset lähtisivät leiriltä "Isis-isän" lapsen kanssa lakisyistä, saati propagandasyistä, eivätkä äidit ole olleet tervetulleita takaisiin omiin yhteisöihinsä lastensa kanssa, koska vanhoilliset jesidipapit ovat kieltäneen sen. Mutta eivät kaikki ole olleet tervetulleita edes tänne Eurooppaan. 

Lapsen etu on unohdettu kokonaan. He ovat sodan kaikkien osapuolinen uhrit, joiden kärsimys tulee jatkumaan kenties koko elämän ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teistä ok jos lapsi istuu ostoskärryn pohjalla? En tarkoita siis sitä jos istuu siinä kärryn penkillä vaan kärryn sisällä. Minusta ei ole ok ja kärryä ei ole tarkoitettu siihen. Ulkovaatteet ja kengät päällä ja toiset laittavat sinne ostoksiaan. Tämä vielä lisääntynyt. Ymmärrän toisaalta, mutta en silti tykkää

Minusta lapsen istuttaminen kenkineen kaikkieen kärryn pohjalla on kielletty, koska se on terveysriski, kun lapsen kengistä voi tulla ulosteperäisiä bakteereja sun muuta inhaa kärryyn ja siitä sinne laitettuihin ruokatuotteisiin. Siksihän siinä kärryssä on se ainoa oikea paikka lapselle istua niin ettei pikku popot heiluu kärryn ulkopuolella.

Tämä lapsen väärässä paikassa istuttaminen on varmaan lisääntynyt siksi että on enemmän nuoria vanhempia, joilla ei ole ymmärrystä terveysriskistä ja ehkä siksi että yhä isommat lapset ovat tottumattomia kävelemään, mutta eivät sovi enää istumaan siihen ostoskärryjen pikkulapsille varamaan paikkaan.

Vanhempien asia on kasvattaa lapset ymmärtämään oikeat tavat eli jos ei kärryn lapsi-istuimeen enää mahdu, sitten lapsen pitää kävellä kiltisti siinä vanhemman vierellä. Monissa kaupoissa on lapsille omia pieniä kärryjä, koska ne ovat lapselle kivaa tekemistä, mutta tukevat myös vähän huteraa kävelijää.  Niitä kannattaa käyttää.

Jos näkee isoa lasta pidettävän sisällä ostoskärryissä, pitää mennä kiinnittämään jonkun myyjän huomio, jolloin myyjä käy sanomassa asiasta huonosti käyttäytyvälle vanhemmalle.

Eihän kaupoissa ole enää myyjiä. Välillä on hyllyttäjiä ja sitten joku on kassalla. Kuka siinä ehtii opettamaan ihmisten tapoja välinpitämättömille? Nyt rescuekoirat ovat tuoneet maahan ESBL:n jne. Syöpäpotilas kiittää omalla tavallaan kun henki menee paskiaisen sotkemaan kauppakärryn muodossa. Ihminen koskee käsiään pesemättä ja desinfioimatta maitopurkkia jne monta kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko minkään valtion armeijaa koskaan sanottu "hyökkäysvoimiksi"? :D Kun jopa nassejen Wehrmacht kääntyy "puolustusvoimiksi".

Monen maan armeijan nimihän on itseasiassa asevoimat, joka kyllä kuulostaa aggressiivisemmalta kuin pelkkä puolustusvoimat.

Suomen sana "armeija" taas tarkoittaa esim. englanninkielessä lähinnä maavoimia, armed land forces, jossa sana armed viittaa aseisiin.

Sanalla puolustusvoimat on tietenkin tietty propagandamerkitys: "me puolustamme, emme hyökkää, puolustusvoimamme vaan tekevät kaikenlaisia erityisoperaatioita siellä täällä..."

Finlands Defence Forces on kyllä ihan PV:n virallinen englanninkielinen nimi.

Miten asiaa liittyy ylläolevaan mitenkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teistä ok jos lapsi istuu ostoskärryn pohjalla? En tarkoita siis sitä jos istuu siinä kärryn penkillä vaan kärryn sisällä. Minusta ei ole ok ja kärryä ei ole tarkoitettu siihen. Ulkovaatteet ja kengät päällä ja toiset laittavat sinne ostoksiaan. Tämä vielä lisääntynyt. Ymmärrän toisaalta, mutta en silti tykkää

Minusta lapsen istuttaminen kenkineen kaikkieen kärryn pohjalla on kielletty, koska se on terveysriski, kun lapsen kengistä voi tulla ulosteperäisiä bakteereja sun muuta inhaa kärryyn ja siitä sinne laitettuihin ruokatuotteisiin. Siksihän siinä kärryssä on se ainoa oikea paikka lapselle istua niin ettei pikku popot heiluu kärryn ulkopuolella.

Tämä lapsen väärässä paikassa istuttaminen on varmaan lisääntynyt siksi että on enemmän nuoria vanhempia, joilla ei ole ymmärrystä terveysriskistä ja ehkä siksi että yhä isommat lapset ovat tottumattomia kävelemään, mutta eivät sovi enää istumaan siihen ostoskärryjen pikkulapsille varamaan paikkaan.

Vanhempien asia on kasvattaa lapset ymmärtämään oikeat tavat eli jos ei kärryn lapsi-istuimeen enää mahdu, sitten lapsen pitää kävellä kiltisti siinä vanhemman vierellä. Monissa kaupoissa on lapsille omia pieniä kärryjä, koska ne ovat lapselle kivaa tekemistä, mutta tukevat myös vähän huteraa kävelijää.  Niitä kannattaa käyttää.

Jos näkee isoa lasta pidettävän sisällä ostoskärryissä, pitää mennä kiinnittämään jonkun myyjän huomio, jolloin myyjä käy sanomassa asiasta huonosti käyttäytyvälle vanhemmalle.

Eihän kaupoissa ole enää myyjiä. Välillä on hyllyttäjiä ja sitten joku on kassalla. Kuka siinä ehtii opettamaan ihmisten tapoja välinpitämättömille? Nyt rescuekoirat ovat tuoneet maahan ESBL:n jne. Syöpäpotilas kiittää omalla tavallaan kun henki menee paskiaisen sotkemaan kauppakärryn muodossa. Ihminen koskee käsiään pesemättä ja desinfioimatta maitopurkkia jne monta kertaa.

Jos myyjää ei löydy, sitten pitää käydä sanomassa itse. Tai vaihtoehtoisesti laittaa valitus kyseisen kauppaliikkeen keskusmafiaan S-, K- tai Lidl.

Koirat eivät ole tuoneet Suomeen ESBL:ää eli moniresistanttejä bakteereja minään uutena asiana. Kyllä niitä on vähän jokapuolella etenkin sairaaloissa. Suomeen ESBL:ää tulee valtavasti turistien mukana etenkin Aasiasta. Koirilla toki ovat rodusta riippuen yleisiä myös, mutta monet rescue koira -järjestöt testaavat välittämiään koiria.

Tämä ei tietenkään ilahduta ketään jolla on alhainen immuunivaste. Pitää vaan itse yrittää suojata itsensä niin hyvin kuin voi. Kannattaa olla tarkkana etenkin terveydenhoidossa ja vahtia että hoitajien hygienia on huolellinen. Muussa elämässä koronatoimet ovat hyvä keino, käytä kaupassa yms. maskia, pidä käsineitä, desinfioi ja pese kädet hyvin, jne... Joissakin isoissa marketeissa on myös mustia muovisia ostoskärryjä, jotka ovat antibakteerisia. Koska kyllä, ostoskärryt ovat melkoisia pöpöpesiä.

Ostamista voi helpottaa myös ruoan kotiintilaaminen. Silloin ei joudu itse suoraan tekemisiin ostoskärryjen kanssa ja kotona voi kaikessa rauhassa muovikäsineillä nostaa kaikki tuotteet ja huuhdella ne lämpimässä saippuavedessä.

Antibakteeriset liinat ovat hyvä keino jolla putsata kaikki pinnat, joille voi kerääntyä pöpöjä. Puhelimet, kannettavat, yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeaoppisesti lause "on monia Nooria", miten se pitäisi sanoa? Koska Nooria on väärä taivutusmuoto. Nimet pitäisi sanoa Noorat, mutta tuossa lauseessa se ei taivu. "On monia Noorateja" ei käy. Mikä ratkaisuksi.

Miten niin Nooria on väärin? Nimiä harvoin luetellaan tuohon tapaan, mutta jos jostain syystä täytyy, niin noin ne taipuu: nooria, sannoja, mareja, tiinoja, heikkejä, janeja, paseja, veetejä jne. Ja tällöin ne myös kirjoitetaan pienellä, koska kyse ei ole tietyistä ihmisistä.

Veeroja, Veeria, Veerateja, Saaroja, Saaria, Roosia, Roossia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko minkään valtion armeijaa koskaan sanottu "hyökkäysvoimiksi"? :D Kun jopa nassejen Wehrmacht kääntyy "puolustusvoimiksi".

Monen maan armeijan nimihän on itseasiassa asevoimat, joka kyllä kuulostaa aggressiivisemmalta kuin pelkkä puolustusvoimat.

Suomen sana "armeija" taas tarkoittaa esim. englanninkielessä lähinnä maavoimia, armed land forces, jossa sana armed viittaa aseisiin.

Sanalla puolustusvoimat on tietenkin tietty propagandamerkitys: "me puolustamme, emme hyökkää, puolustusvoimamme vaan tekevät kaikenlaisia erityisoperaatioita siellä täällä..."

Finlands Defence Forces on kyllä ihan PV:n virallinen englanninkielinen nimi.

Miten asiaa liittyy ylläolevaan mitenkään?

Ei mitenkään, eikä se edes ole puolustusvoimien oikea nimi, vaan "Finnish Defence Forces".

Jos haluaa tehdä väitöskirjan, niin mitä opintoja ja kuinka paljon vaatii? Itse en ole korkeakoulutettu, mutt aihe on jo selvä. Ja mistä voin tarkistaa ettei aihettani ole jo käytetty? Tai tieto siitä, että on 🙃

Jos täällä on mahdollista niitä tyyppejä, kenellä.ei mitään järkevää, niin TÄLLÄKÄÄN kertaa ei tarvitse kritsoida 😉

t. Saario

Saario kirjoitti:

Jos haluaa tehdä väitöskirjan, niin mitä opintoja ja kuinka paljon vaatii? Itse en ole korkeakoulutettu, mutt aihe on jo selvä. Ja mistä voin tarkistaa ettei aihettani ole jo käytetty? Tai tieto siitä, että on 🙃

Jos täällä on mahdollista niitä tyyppejä, kenellä.ei mitään järkevää, niin TÄLLÄKÄÄN kertaa ei tarvitse kritsoida 😉

t. Saario

Ensin suoritat maisterin tutkinnon (noin viisi vuotta) hyvillä arvosanoilla väitöskirjaan liittyvästä oppiaineesta. Siinä saat perustiedot tieteenalasta ja sen menetelmistä. Samalla opit myös tiedonhakua, muun muassa opiy selvittämään mitä aiheestasi jo tiedetään.

Sitten verkostoidut ja tutustut aihettasi tuntevaan professoriin, tutkimusryhmän johtajaan tai vastaavaan vanhempaan tutkijaan. Selvität, kuka rahoittaisi nelivuotisen tutkijakoulutuksesi - tutkimusryhmä, jokin yritys, vai hakisitko henkilökohtaisia apurahoja säätiöiltä.

Lisäksi yliopiston tulee hyväksyä sinut tohtorikoulutusohjelmaan. Siinä vaiheessa sinun tulee voida esittää järkevä tutkimussuunnitelma.

Vierailija kirjoitti:

Saario kirjoitti:

Jos haluaa tehdä väitöskirjan, niin mitä opintoja ja kuinka paljon vaatii? Itse en ole korkeakoulutettu, mutt aihe on jo selvä. Ja mistä voin tarkistaa ettei aihettani ole jo käytetty? Tai tieto siitä, että on 🙃

Jos täällä on mahdollista niitä tyyppejä, kenellä.ei mitään järkevää, niin TÄLLÄKÄÄN kertaa ei tarvitse kritsoida 😉

t. Saario

Ensin suoritat maisterin tutkinnon (noin viisi vuotta) hyvillä arvosanoilla väitöskirjaan liittyvästä oppiaineesta. Siinä saat perustiedot tieteenalasta ja sen menetelmistä. Samalla opit myös tiedonhakua, muun muassa opiy selvittämään mitä aiheestasi jo tiedetään.

Sitten verkostoidut ja tutustut aihettasi tuntevaan professoriin, tutkimusryhmän johtajaan tai vastaavaan vanhempaan tutkijaan. Selvität, kuka rahoittaisi nelivuotisen tutkijakoulutuksesi - tutkimusryhmä, jokin yritys, vai hakisitko henkilökohtaisia apurahoja säätiöiltä.

Lisäksi yliopiston tulee hyväksyä sinut tohtorikoulutusohjelmaan. Siinä vaiheessa sinun tulee voida esittää järkevä tutkimussuunnitelma.

Kiitos, eipä taida into riittää noin pitkälle enää tässä iässä, joten taidan väitellä omaksi iloksi 🙂

Jos jääkarhu eksyisi manner-Norjan rannikolle, mitä sille tehtäisi?

Saako opettaja olla opiskelijan kaveri? Kyseessä on opisto, jossa opiskelijat ovat 21–55-vuotiaita. Opettaja on nelikymppinen, ja ovat tutustuneet nimenomaan koulussa, eli kyse ei ole siitä että joku olisi hakenut opiskelemaan siksi, koska kaveri on siellä opettajana. Onko kaikenlainen tavallinen kanssakäyminen vapaa-ajalla sallittua`?

Ostin Lidlistä pienen lasipurkillisen tryffelikermakastiketta.

Mihin käyttäisin? On siis kiinteää, ei kastikemaista.

En ole tryffeliä ikinä syönyt- sitä sientä tarkoitan.

Ei kovin hyvää ole.

Vierailija kirjoitti:

Saako opettaja olla opiskelijan kaveri? Kyseessä on opisto, jossa opiskelijat ovat 21–55-vuotiaita. Opettaja on nelikymppinen, ja ovat tutustuneet nimenomaan koulussa, eli kyse ei ole siitä että joku olisi hakenut opiskelemaan siksi, koska kaveri on siellä opettajana. Onko kaikenlainen tavallinen kanssakäyminen vapaa-ajalla sallittua`?

No tottahan toki on sallittua, kukapa sitä edes voisikaan kieltää, mitä ihmiset tekevät omalla ajallaan. On ihan tavallistakin, että opiskelijat joskus ystävystyvät opettajiensa kanssa, esimerkiksi opinnäytetöidensä ohjaajien tms. kanssa. Osa opiskelijoista esim. yliopistossahan jatkaa myös tutkijan uralle, jolloin heistä tulee entisten opettajiensa kollegoita.

Mitä tehdä kun vuokra-asunnostani on löytynyt muutama turkiskuoriainen. Ei kuitenkaan mitään valtavia määriä. Olen asunut asunnossa jo useamman vuoden ja tämä ei tullut heti asuessa esille kuitenkaan. Onko minulla lain mukaan velvollisuus ilmoittaa asiasta vuokra-isännälleni ja/tai taloyhtiölle? Entä jos muutan pois asunnosta jossain vaiheessa. Onko minulla silloin lain mukaan velvollisuus kertoa asiasta taloyhtiölle/vuokra-isännälle tai asuntoa katsomaan tulevalle uudelle asukkaalle? Lähinnä pelottaa se mahdollisuus, että tätä pidetään minun vikana, :(

Vierailija kirjoitti:

Facebookissa on leskiherra Porvoosta nimeltä  "Tuna Kalsai", joka on huijausprofiili ja esiintyy Yhdysvaltain kenraali Douglas Fraserina. Olen yrittänyt ilmiantaa joka keinoa käyttäen kyseisen tilin Facebookissa, mutta saan aina vain automaattivastauksen (?), ettei se riko yhteisönormeja.. miten ihmeessä tällaiset huijaussivustot/-henkilöt voi ilmiantaa niin, että joku oikeasti sen katsoo ja näkee, että kyseessä huijari? Muutama suomimummo jo haksahtanut viestiä laittelemaan tälle "Tuna Kalsaille".

https://www.facebook.com/tuna.kalsai.71 <- HUIJARI

https://twitter.com/douglasmfrase19 <- OIKEA henkilö

Eikö kukaan tiedä?

Yritin tuhlata ko. huijarin aikaa, mutta antoi minulle estot. Nyt en pääse enää spämmäämään ilmiantoja, mutta oikein ärsyttää miten muutamat suomimummot menivät haksahtamaan tähän huijariin ja niin kauan, kun joku robotti tulkitsee tyypin ihan oikeana ilmiannoista huolimatta, niin mikäs siinä jatkaessa.

Vierailija kirjoitti:

Jos jääkarhu eksyisi manner-Norjan rannikolle, mitä sille tehtäisi?

2006 oli kai viimeisin havainto ja sitä jahdattiin helikopterin kanssa, mutta ei löytynyt. Veikkaan, että olisi tapettu.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tehdä kun vuokra-asunnostani on löytynyt muutama turkiskuoriainen. Ei kuitenkaan mitään valtavia määriä. Olen asunut asunnossa jo useamman vuoden ja tämä ei tullut heti asuessa esille kuitenkaan. Onko minulla lain mukaan velvollisuus ilmoittaa asiasta vuokra-isännälleni ja/tai taloyhtiölle? Entä jos muutan pois asunnosta jossain vaiheessa. Onko minulla silloin lain mukaan velvollisuus kertoa asiasta taloyhtiölle/vuokra-isännälle tai asuntoa katsomaan tulevalle uudelle asukkaalle? Lähinnä pelottaa se mahdollisuus, että tätä pidetään minun vikana, :(

Ei voida pitää sinun syynä, paitsi jos jätät ilmoittamatta, sitten voidaan pitää syyllisenä asian piilotteluun. Turkiskuoriaisia ei mitemänkään voi kohdistaa tiettyyn asuntoon, ellei niitä ole yhdessä paikassa suunnattomasti ja silloinkin korvausvastuu on todennäköisesti siitä ettei ole asiasta ilmoittanut.

Ilmoita isännöintiin ja vuokranantajalle. Säilytä viesti varmuudeksi kunnes olet saanut takuuvuokran takaisin aikaanaan muuttaessasi pois.

Sitten mitä kannattaa tehdä omassa kodissa:

Pese kaikki vaatteet ja muut tekstiilit. Laita pestyt vaatteet muovisiin kannellisin laatikoihin tai suljettaviin pusseihin tai henkariin. Kaikki villaiset ja muut luonnon materiaalit kannattaa laittaa laatikkoon/pussiin. Tekokuidut voi jäädä hyllyllekin. Muista kellarissa olevat myös pusseihin.

Jos ei ole lemmikkejä tai ne voi pitää toisessa huoneessa, niin suihkuta hyönteismyrkkyä.

Seetripuuta tai seetriöljyä kaappiin.

Likaiset vaatteet aina pyykkiin , ei koskaan kaappiin. Säilytä ainakin ne luonnonmateriaalit varsinkin villa siellä laatikoissa tai pusseissa.

Näin meillä pysyi poissa, vaikka taloyhtiö ei tehnyt mitään. Luultavasti naapurissa on helpommin syötävää, niin pysyvät pois teiltä.

Eikä ole seuranneet tänne uuteen asuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arlan Puuromaidossa on valmistusaineina maito, maitovalmiste ja D-vitamiini. Mitä tuo maitovalmiste siinä seassa on? 

Valio on tähän joskus vastannut näin. Pätenee myös Arlaan.

Maitovalmiste tarkoittaa rasvatonta maitoa, josta proteiini on poistettu, ja sekoittamalla tätä maitovalmistetta pastöroituun maitoon, saadaan proteiinipitoisuudeksi haluttu määrä.

Proteiinivakioinnissa pastöroituun maitoon lisätään maitovalmistetta sen verran, että saadun maitojuoman proteiinipitoisuudeksi tulee 3,0 g / 100 g.

Tuote on vakioitu proteiinipitoisuutensa osalta alemmalle tasolle, jolloin vakioinnista yli jäävä osuus proteiinia on hyödynnettävissä muihin tarkoituksiin.

Juuri näin selitettiin minullekin kun kävin yhdessä Valion tuotantolaitoksessa esittelykierroksella. Maidoksi saa kutsua vain tuotetta, jossa on kaikki maidon alkuperäiset ainekset jäljellä oikeissa suhteissaan.

Käytännössä useimpien maitotuotteiden valmistuksessa maito pilkotaan osiin ja osista rakennellaan uusia maitovalmisteita vakioiduin koostumuksin.

Tuosta vierailukohteestani maitoproteiinia lähetettiin toiseen Valion tehtaaseen, jossa tehtiin proteiinia siltäviä maitotuotteita, heraa kolmanteen laitokseen, rasvaa neljänteen, jne. Itse valmistivat juustoja.

Piti käväistä jääkaapilla. Kansan kielellä "kevytmaitona" tunnetun tölkin kyljessä luki "Maito juoma", pienemmällä kirjatuin lisukkein "Laktoositon kevyt".

Saakohan maitoa enää yhdestäkään marketista?

Kaikki hyllytuotteet ovat maitovalmisteita, maitojuomia tai muita prosessoimalla valmistettuja vakioituja maitoon perustuvia tuotteita.

Oma lukunsa maidon kaltaiset tuotteet (kaura, soija, manteli ym. pohjaiset) jotka eivät ole maitoa nähneetkään.

Sinänsä ymmärrän tuon vakioinnin. Sillä jokainen lehmä tuottaa omanlaistaan maitoa, jossa proteiinin, rasvan ja muidenkin ainesten osuus vaihtelee lehmän perimän ja käytetyn ravinnon seurauksena.

Tuossa on kyse kaupallisesta prosessista. EU:ssa varsinkin ollaan tarkkoja tuotteen laadusta ja alkuperästä.

Kuluttajat eivät välttämättä ole niin millitarkkoja arjessa. Monelle tavikselle "maitoa" voi olla kaikki valkea litku, jota laitetaan kahviin, oli se sitten lehmästä, kaurasta, tai kookoksesta, tai joku Valion keksimä koktail.

Maito-sanan ymmärtäminen hyvin rajatusti vain nisäkkäiden tuottamaksi maidoksi arkikielessä on niuhottamista. Onhan miellä suomessa esim. sana maiti, joka tulee maidosta sekin vaikka onkin koiraskalan siemennestettä. Manteleista tehty maitomainen juoma on sekin mantelimaitoa. Toki jos on maitoallergiaa tai laktoosiongelmaa, sitten on hyvä tietää onko kyseessä eläinperäinen maito tai kasvisperäinen.

Ym. esimerkissä on tehty maitoon lisätty maitoa, josta on proteiinia poistettu ja saatu siten tuote, jota kutsutaan EU-sääntöjen mukaisesti maitojuomaksi. Proteiinia on tuolla tavoin vähennetty keinotekoisesti, jotta maito ei palaisi pohjaan puuroa tehdessä. Proteiinihan on usein se, joka kattilassa tai pannulla pohjaan jämähtää jos riisipuuro jää hetkeksikin vahtimatta.

Mutta sitten taas joku älähtää ja nostaa oikeusjuttuja, kun prossoitu maito sotketaan luomumaitoon. Pilataan aidon maidon maine teollisella tuotteella. Kuluttajathan tästä ei niinkään välitä, maito ku maito, vaan muut tuottajat.

Kaipa juuri ton takia kevyt maito muutettiin kevyt maitojuomaksi.