Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Einiinkovassakunnossa kirjoitti:

Mikä aerobinen treeni polttaa parhaiten laardia? Sellainen joka ei olisi kovin vaikea kun kyseessä on ei niin kovakuntoinen tyyppi?

Pyöräily, etenkin pyörällä jossa on vaihteet, on sikäli hyvä että vastusta voi säätää tosi laajasti, haluamalleen rasitustasolle. Vauhdinhallintaan kannattaa panostaa, tai siis sen opetteluun: pyörällä voi lipua ihan hissuksiin halki maiseman, tai ajaa kieli vyön alla. Vähänkään pidempään ajaessa tuo hissuksiin lipuminen on lähempänä oikeaa rasitustasoa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi hevosia piiskataan raipalla?

Itse näpsäytän raipalla laiskottelevaa hevosta. Jos ei huvita tehdä duuniaan ja ansaita kaurojaan, tulee snäp. Erittäin monet hevoset tietävät tämän ja raippaa ei koskaan tarvitse käyttää, jos se vaan on kädessä, mutta jos hevonen näkee ettei sitä ole, heittää laiskavaihteen silmään.

Kouluratsastuksessa pitkä raippa voi toimia kosketusapuna, jolla kiinnitetään huomio tiettyyn ruumiinosaan ja hienosäädetään.

Laukkakisoissa hevosta kiihdytetään suurempaan vauhtiin, raippahan muistuttaa petoeläimen näykkäisyä hanuriin, jolloin kannattaa juosta.

Sitten esim. estekisoissa hevosta saa rankaista raipalla, jos se ei hyppää, mutta mielestäni tuossa ei ole mitään pointtia. Hevonen tietää jo, että meni pieleen, jos ei saanut hypättyä, kun ollaan kerran hyppäämässä, ja yleensä siihen on joku syy ja se syy löytyy yleensä satulan päältä.

Jos puhutaan tästä olympialaisten viisiottelun tapauksesta niin ratsastaja menetti hermonsa epäonnistumisessa ja purki sen hevoseen kun ei osannut muutakaan, tätä ei tietenkään koskaan saisi tapahtua mutta valitettavasti tapahtuu kaikissa lajeissa - miesten tenniksen pronssiottelussa turhautunut kisaaja paiskasi mailansa ensin katsomoon ja toisen kerran tuusannuuskaksi verkkotolppaan. Koiraurheilussa meillä on sanonta, että väkivalta alkaa, kun taidot loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hevosia piiskataan raipalla?

Itse näpsäytän raipalla laiskottelevaa hevosta. Jos ei huvita tehdä duuniaan ja ansaita kaurojaan, tulee snäp. Erittäin monet hevoset tietävät tämän ja raippaa ei koskaan tarvitse käyttää, jos se vaan on kädessä, mutta jos hevonen näkee ettei sitä ole, heittää laiskavaihteen silmään.

Kouluratsastuksessa pitkä raippa voi toimia kosketusapuna, jolla kiinnitetään huomio tiettyyn ruumiinosaan ja hienosäädetään.

Laukkakisoissa hevosta kiihdytetään suurempaan vauhtiin, raippahan muistuttaa petoeläimen näykkäisyä hanuriin, jolloin kannattaa juosta.

Sitten esim. estekisoissa hevosta saa rankaista raipalla, jos se ei hyppää, mutta mielestäni tuossa ei ole mitään pointtia. Hevonen tietää jo, että meni pieleen, jos ei saanut hypättyä, kun ollaan kerran hyppäämässä, ja yleensä siihen on joku syy ja se syy löytyy yleensä satulan päältä.

Jos puhutaan tästä olympialaisten viisiottelun tapauksesta niin ratsastaja menetti hermonsa epäonnistumisessa ja purki sen hevoseen kun ei osannut muutakaan, tätä ei tietenkään koskaan saisi tapahtua mutta valitettavasti tapahtuu kaikissa lajeissa - miesten tenniksen pronssiottelussa turhautunut kisaaja paiskasi mailansa ensin katsomoon ja toisen kerran tuusannuuskaksi verkkotolppaan. Koiraurheilussa meillä on sanonta, että väkivalta alkaa, kun taidot loppuu.

Tämä viisiottelun tapaus oli semmoinen, ettei sitä olisi pitänyt koskaan päästä edes tapahtumaan.  Lajin säännöissä on virhe.   Kyseinen hevonen olisi pitänyt ottaa pois kisasta jo edellisen ratsastajan aikana.

Hevonen ei ollut kunnossa.   Se oli kieltäytynyt jo edellisen ratsastajan ohjauksessa 3 kertaa hyppäämästä.

Aivan käsittämätöntä,  että se vielä pantiin uudelleen radalle.   Tämä "kohuratsastaja" ja valmentajansa olivat pitäneet aivaan selviönä, että ko hevonen vedetään pois loppukilpailun ajaksi, mutta niin käynyt.

Hevosella oli joku syy olla hyppelemättä ja ainakin sen on pitänyt olla erittäin stressaantunut jo edellisestä kierroksesta.

Ylitsepäitsensä on hölmöä, että hevosen pitää kieltäytyä 3 kertaa ennen kuin sen saa vaihtaa.

Raippaa ei saa käyttää 6-ottelussa hevosen rankaisemiseen.

Mistä johtuu, että aina löytyy haluajia jollekin alalle ja kun aloja on niin monia? Entä jos kävisikin niin, että yhtäkkiä kukaan ei haluaisi esim. lääkäriksi?

https://www.arla.fi/tuotteet/perinteinen-banaanijogurtti-150g-293921/

Tietääkö joku, että sisältääkö tuo kyseinen jogurtti laktoosia ja jos sisältää, niin kuinka paljon? Olen yrittänyt etsiä siitä tietoa internetistä, mutta missään ei ole mainintaa siitä.

Miksi ihmiset aina nauravat kun kerron heille, että isäni on Venäjän presidentti Vladimir Putin, äitini on Walesin prinssi Charles ja että minut itseni on kruunattu Suomen kuninkaaksi?

Kiitos vastauksista! kirjoitti:

https://www.arla.fi/tuotteet/perinteinen-banaanijogurtti-150g-293921/

Tietääkö joku, että sisältääkö tuo kyseinen jogurtti laktoosia ja jos sisältää, niin kuinka paljon? Olen yrittänyt etsiä siitä tietoa internetistä, mutta missään ei ole mainintaa siitä.

No kun se on tavallisesta maidosta tehty, eikä ole laktoosittomaksi tai vähälaktoosiseksi merkittykään, niin kyllähän se laktoosia sisältää. Googlettamalla selviää, että maidossa on luonnostaan laktoosia noin 5%, että eiköhän tuossa jugurtissa suunnilleen sen verran ole. Grammoina sitä on sen perusteella purkillisessa yhteensä noin 7,5 g.

Vierailija kirjoitti:

Kuuluuko se saunan katossa oleva venttiili olla auki vai kiinni saunoessa? Entäs kun sauna on kylmä.Siinä on keskellä nuppi josta voi siis painaa kiinni tai vetää auki.

Nimim.ensimmäistä kertaa asunto jossa sauna

Se on kosteuden poistamista varten. Kiinni saunoessa ja lämmittäessä, auki kun saunominen loppuu ja huoneen pitää kuivua.

Kiitos vastauksista! kirjoitti:

https://www.arla.fi/tuotteet/perinteinen-banaanijogurtti-150g-293921/

Tietääkö joku, että sisältääkö tuo kyseinen jogurtti laktoosia ja jos sisältää, niin kuinka paljon? Olen yrittänyt etsiä siitä tietoa internetistä, mutta missään ei ole mainintaa siitä.

Normaaleissa jugurteissa on vähän laktoosia jäljellä. Niin vähän, että sopivat useille laktoosi-intoleranteille, esim. minulle.

Vierailija kirjoitti:

Miten kielen kehittyessä on päästy yksimielisyyteen siitä, että millä nimellä vaikka eri eläinlajeja kutsutaan? Kuinka vaikka Suomessa on päästy yksimielisyyteen, että kissa on juuri kissa eikä sitä eläinlajia kutsuta jollain muulla nimellä? Tietysti kissalla eläinlajilla on eri lempinimiä ja eri murteissa kissaa kutsutaan eri nimillä, mutta kuitenkin varmasti kaikki suomen kieltä osaavat tietävät, että mitä sana "kissa" tarkoittaa eli sillä tarkoitetaan erästä tiettyä eläinlajia.

Lakka-hilla-suomuurain... eli ei päästä aina. Mutta periaatteessa laiskuus selittää. Kun ei jaksa selittää joka kerta, mitä tarkoittaa "kissi", niin alkaa käyttämään sitä sanaa minkä useimmat tuntuvat ymmärtävän. Sitten hups, käytät samaa kuin suurin osa ihmisistä ympärillä.

Joku ryhmä voi alkaa käyttää eri sanaa, ja pikkuhiljaa se "alakulttuuri" yleistyy. Esim "peni" -sana on unohtunut, vaikka ennen "kaikki" tiesi sen tarkoittavan koiraa. (Siksi siis "penikka")

Vierailija kirjoitti:

Omistan useampia sähköpostiosoitteita, mutta yksikään niistä ei toimi.

Ainoastaan yhteen tiedän salasanan, koska loin sen juuri hiljan ja kirjoitin oikein paperille, jotta varmasti löytyy (ei tietenkään vieraille, mutta itselle).   Sähköpostiosoite oli helppo luoda koska gmailin ohjeet löytyivät verkosta.   Hienosti meni.  Se sähköpostiosoite on todellakin olemassa ja juuri sille sähköpostille systeemi pyytää salasanaa.   Salasana ei kuitenkaan kelvannut, vaan kone ilmoitti, että käyttäjätunnus tai salasana on väärin.   No, menin takaisin sinne luomukseeni ja vähän "korjailin" juttuja semmoisella näytöllä jossa mm kysytään serveriä (tietysti tätäkin jotenkin vekslailin, enkä enää tiedä lainkaan, mikä se oli alunperin).

OLen siis saanut aikaan täyden sotkun.   Kuka tämmöisen korjaa?   Korjaa Apple-liike vai joku muu palvelu (jota en osaa edes kuvitella)?   Google on tässä ihan turha vaihtoehto, koska ne kommunikoivat sähköpostin kautta ja  ihan kiva ja looginen juttuhan se on, mutta kun en saa sitä sähköpostia auki.  (Koko sotkua ei olisi, jos edellisiin sähköpostiosoitteisiinkin olisi voinut saada uuden salasanan, mutta kun sekin olisi tullut sähköpostilla, joten...)

Olisi kiva, jos joku osaisi neuvoa ihan asiallisesti.    Mihin siis vien läppärini selvitykseen?

Johonkin ATK-huoltoon. Niitä on yhden hengen nyrkkipajoista isompiin. Kysyä saa. Ne sanoo osaako auttaa.

Jos polttaa ruoalla tai juomalla suunsa usein, niin voiko se kasvattaa syöpäriskiä kuten auringossa palaminen?

Einiinkovassakunnossa kirjoitti:

Mikä aerobinen treeni polttaa parhaiten laardia? Sellainen joka ei olisi kovin vaikea kun kyseessä on ei niin kovakuntoinen tyyppi?

Jos puhutaan rauhallisesta tahdista, niin vaellus. Maastossa kulkiessa joutuu tekemään enemmän töitä kuin tasaisella alustalla. Varsinkin mäet kohottavat kuntoa ja kuluttavat energiaa todella tehokkaasti. Voi mennä omaa tahtia ja samalla näkee maisemia, siinä matka taittuu ihan huomaamatta.

Sitten jos energiankulutuksella on isompi kiire, niin tarvitaan enemmän tehoja. Se taas yleensä aiheuttaa liikuntaharrastuksen tyssäämisen alkuunsa, kun lähtee liian kovaa reuhtomaan ja happi loppuu. Matalatehoista liikuntaa jaksaa jatkaa pitempään, mikä tehostaa rasva-aineenvaihduntaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos polttaa ruoalla tai juomalla suunsa usein, niin voiko se kasvattaa syöpäriskiä kuten auringossa palaminen?

Ainakin jatkuva kuumien > 65 sateisten juomien nauttiminen lisää ruokatorven syövän riskiä. Kuumaan teehen ja pannukahviin siis kannattaa lisätä loraus kylmää vettä, tai maitoa.

Kuinka ihmeessä nykyisin pystytään hoitamaan kuolleen henkilön perunkirjoitus ja kaikki kuoleman jälkeinen asioiden hoito kun lähes kaikki asiat tehdään netissä? Tarkoitan siis esim sähkösopimus, vakuutukset jne. Kuinka perilliset pääsevät käsiksi tietoihin ja hoitamaan nämä asiat? Kuinka edes saa selville miltä firmalta henkilö on ostanut sähkönsä ym kun kaikki tieto on netissä salasanojen takana? Ja sitten vielä se, että kaikilla on tietyt laskut kuten se sähkö ja puhelin. Mutta henkilöllä on voinut olla kaikenlaisia afäärejä mistä jälkeläisillä ei ole mitään tietoa.

Ennen nettiä kaikista näistä oli paperiset sopimukset ja laskut mitkä löytyivät jäämistöstä. Entä nykyisin? Oletko joutunut hoitamaan kuolinpesän asioita? Oletko tehnyt mitään sen eteen että jälkeläisesi pystyvät hoitamaan sinun jälkeesi jäävät asiat?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka ihmeessä nykyisin pystytään hoitamaan kuolleen henkilön perunkirjoitus ja kaikki kuoleman jälkeinen asioiden hoito kun lähes kaikki asiat tehdään netissä? Tarkoitan siis esim sähkösopimus, vakuutukset jne. Kuinka perilliset pääsevät käsiksi tietoihin ja hoitamaan nämä asiat? Kuinka edes saa selville miltä firmalta henkilö on ostanut sähkönsä ym kun kaikki tieto on netissä salasanojen takana? Ja sitten vielä se, että kaikilla on tietyt laskut kuten se sähkö ja puhelin. Mutta henkilöllä on voinut olla kaikenlaisia afäärejä mistä jälkeläisillä ei ole mitään tietoa.

Ennen nettiä kaikista näistä oli paperiset sopimukset ja laskut mitkä löytyivät jäämistöstä. Entä nykyisin? Oletko joutunut hoitamaan kuolinpesän asioita? Oletko tehnyt mitään sen eteen että jälkeläisesi pystyvät hoitamaan sinun jälkeesi jäävät asiat?

Hoidin äitini asioita. Kaikkialla oltiin aivan todella hienotunteisia ja auttavaisia. Nämä kaikki asumiseen, vakuutuksiin yms. liittyvät asiat lähtivät ihan sillä käyntiin, että soitin yhtiöiden asiakaspalveluihin. Ei haitannut, etten tiennyt edes asiakasnumeroita. Ilmeisesti aika monet paikat saavat jotain tietoja Väestörekisterikeskukselta, joten minun ei tarvinnut todistella yhtään mitään kuolemaan liittyvää. Pankeissa jäädytettiin tilit pyynnöstäni ja kun siirsin varat omiin nimiini pyydettiin virkatodistukset ja perunkirjoitus. Pankeissakin oltiin hyvin ystävällisiä. Kaikkialla oltiin… Varsinkin hautaustoimistossa. Oikeita ammattilaisia.

Unohdin sanoa, että pankista annettiin niiden yritysten nimet joiden kanssa äidilläni oli suoraveloitussopimuksia.

Vähentääkö mas*urboiminen testosteronin tuotantoa?

Kiitos vastauksista! kirjoitti:

https://www.arla.fi/tuotteet/perinteinen-banaanijogurtti-150g-293921/

Tietääkö joku, että sisältääkö tuo kyseinen jogurtti laktoosia ja jos sisältää, niin kuinka paljon? Olen yrittänyt etsiä siitä tietoa internetistä, mutta missään ei ole mainintaa siitä.

Laktoosi on maitosokeri ja siten osa maitotuotteen hiilihydraattia, usein sitä laktoosia on eniten eli suurin osa mainitusta hiilihydraatista on juuri laktoosia.

Tuossa banaanijugurtissa on hiilihydraattia 10 g/100 g tuoteselosteen mukaan eli siinä on laktoosia jonkun verran alle 15 g per purkki. Se on paljon. Pistää mahan kuralle.

Vähälaktoosinen on tuote jossa on alle 1 g/100 g. Suomalaissa tuotteissa, jotka ovat vähälaktoosisia, annetaan yleensä laktoosin määrä, mutta ulkomaisissa tuotteissa ei. Monet italialaiset mozzarellajuustot eivät kerro laktoosimäärää suoraan, mutta jos niissä lukee että hiilihydraattia on 1 g/100 g, se yleensä käy vähälaktoosisesta.

Sitten kun tuotteen laktoosimäärä on 0,01 g/100 g, silloin tuotetta voi sanoa laktoosittomaksi. Jos tuoteselosteessa ei puhuta laktoosista mitään, mutta hiilihydraattia kerrotaan olevan nolla pilkku jotain, mahani on käytännössä tulkinnut sen laktoosittomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Mistä johtuu, että aina löytyy haluajia jollekin alalle ja kun aloja on niin monia? Entä jos kävisikin niin, että yhtäkkiä kukaan ei haluaisi esim. lääkäriksi?

No aina jotkut alat ovat suosittuja ja sinne hakee paljon ihmisiä. Toiset alat taas ovat epäsuosittuja. Se mikä on suosittua ja mikä ei, vaihtelee vuodesta ja aikakaudesta toiseen.

Meillä valtio -- lähinnä opetusministeriö OKM -- valvoo ja ohjaa koulutusta hallitusohjelman mukaisesti sekä tietysti rahoittaa osin kouluja. Siten voidaan kouluttavien organisaatioiden kanssa neuvotella opiskelupaikkojen lisäämisestä tai vähentämisestä tms. Esim. nyt OKM ja yliopistot neuvottelevat siitä miten saataisiin enemmän opiskelupaikkoja lääkäriksi valmistuville.

Aloilla, joihin ei tule tarpeeksi opiskeljoita, voidaan tehdä projekteja, joiden avulla pyritään saamaan lisää opiskelijoita. Voidaan tuottaa videoita tai materiaalia peruskouluihin, joissa kerrotaan alasta ja pyrkiä saamaan nuoret kiinnostumaan. Toisaalta jos alan koulutus ei vaadi pitkää opiskelua, valtio (tässä TE-toimisto) voi tukea sitä myös järjestemällä työvoimapoliittista koulutusta. Se tarkoittaa että työtön työnhakija voi päästä kurssille jossa oppii alan työt, voi olla tietylle yritykselle räätälöityäkin, ja päästä siten alalle töihin. Valtio (TE-toimisto) voi myös tukea oppisopimuskoulutusta, jossa nuori menee töihin oppimaan haluamaansa alaa, ja opiskelee alaa samaan aikaan. Myös TE-toimiston työkokeilu tai työharjoittelu voi toimia yksittäisen työttömän suhteen niin että hän pääsee kokeilemaan jonkin alan töitä ja innostuu siten hakemaan alalle opiskelemaan.

Nykyaikana olisi varmasti näppärintä tehdä TikTok-videoita erilaisista töistä ja/tai alan opinnoista (kenties pienellä hurtilla huumorilla), se voisi laajentaa nuorten tietoutta erilaista opiskelumahdollisuuksista ja aloista.