Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Ihmisillä nainen ainakin yleensä tietää sen kun hän on raskaana ja ymmärtää saavansa lapsen, mutta ymmärtääkö minkään muun eläinlajin naaras raskaana ollessaan saavansa poikasen tai poikasen ja että mitä se tarkoittaa? Voiko vaikka joku melkein ihmisen kaltainen ihmisapinanaaras tuntiessaan poikasen liikkeet kohdussa tajuta, että siellä se poikanen kohdussa potkii vai ihmetteleekö se että miksi mahassa tuntuu ne liikkeet?

Jos ulkomailla ollessaan joutuu soittamaan kyseisen maan yleiseen hätänumeroon, saako siellä aina langanpäähän henkilön joka puhuu englantia? Tämä tietämättömyys vainosi minua kun asuimme Ranskassa, pelkäsin että jos jotain tapahtuu ja tarvitsee kutsua vaikka ambulanssi niin selviäisikö puhelusta englannilla kun Ranskassa englannilla ei yleisestikään ottaen pärjää missään paitsi ehkä suurimmilla turismiseuduilla. Ranskassa esim. lääkärit eivät välttämättä osaa lainkaan englantia.

Vierailija kirjoitti:

Jos ulkomailla ollessaan joutuu soittamaan kyseisen maan yleiseen hätänumeroon, saako siellä aina langanpäähän henkilön joka puhuu englantia? Tämä tietämättömyys vainosi minua kun asuimme Ranskassa, pelkäsin että jos jotain tapahtuu ja tarvitsee kutsua vaikka ambulanssi niin selviäisikö puhelusta englannilla kun Ranskassa englannilla ei yleisestikään ottaen pärjää missään paitsi ehkä suurimmilla turismiseuduilla. Ranskassa esim. lääkärit eivät välttämättä osaa lainkaan englantia.

Saattaa saada tai sitten ei. Ulkomaita kun on kovin monenlaisia ja niissä monenlaisia hätäkeskuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko uutta kieltä oppia siten, että kuuntelee sen kielistä puhetta esimerkiksi elokuvista ja televisio-ohjelmista ilman, että seuraa tekatitystä? Vauvahan oppii ymmärtämään kieltä, mitä hänen ympärillään puhutaan, mutta voiko aikuinen aika oppia uutta kieltä ilman erillistä opetusta tai opiskelua vain kuuntelemalla sitä kieltä?

Voi oppia todella paljonkin, jos ei täysin aloittelija ole. Tärkeää on, että ne uudet sanat pystyy yhdistämään johonkin. Vauvat ja pikkulapset ovat surkeita oppimaan kieltä ja todella hitaitakin. Koko oppiminen siinä vaiheessa perustuu helppoon, ympäröivään tilanteeseen sidottuun kieleen, joka toistuu koko ajan ja on juuri sinulle muokattua. Aikuinen oppisi samalla tyylillä nopeammin, mutta pystyy oppimaan myös esim. sieltä telkkarista. Mutta jos ei osaa kieltä yhtään, niin esim. Tv-sarjojen kieli olisi todennäköisesti liian monimutkaista ymmärtää ilman mitään muuta "avainta" kuin se mikä ruudulla näkyy. Usein kun siinä ei näy mitään, vaan hahmot puhuvat jostain ihan muusta.

Samaa mieltä siitä, että aikuinenkin voi oppia kielen "luonnonmenetelmällä". Mutta pikkulasten oppimiskyky kielen ja kaiken muunkin suhteen on aivan valtava. Toki heillä on paljon muutakin opittavaa maailmasta kuin pelkkä kieli... ja sen vuoksi eivät välttämättä kauhean pieninä opi puhumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lähetän facebookissa viestin ei-kaverille, näkeekö hän viestini sisällön heti ja päättää sitten vasta hyväksyykö viestipyynnön, vai täytyykö hänen hyväksyä ensin viestipyyntö nähdäkseen viestin?

Mietin vain, kun lähetin viestin kahdelle tällaiselle henkilölle, ja toinen hyväksyi viestipyynnön ja toinen ei. Osaisin paremmin tulkita nämä reaktiot, jos tietäisin vastauksen edellä mainittuun kysymykseen. :)

Näkee viestin ja sitten voi päättää hyväksyykö vai ei

Jos vastaanottaja näkee viestin joka tapauksessa niin mitä virkaa sillä viestipyynnön hyväksymisellä tai hyväksymättä jättämisellä edes on?

Vierailija kirjoitti:

1. Miksi pariskunnan avioituessa vain naiselle on uudet "tittelit" rouva ja vaimo, mutta miehellä vastaavat ovat aina samat eli herra ja mies ("mun mies")?

2. Miksi on olemassa ilmaus aviomies mutta ei avionainen?

Nämä sanat ovat vanhoja ja pitää muistaa, että ennen epätasaarvo oli todella suurta. Nainen oli "miehen omaisuutta" ja siksi oli tarkkaa, onko kyseessä neiti vai rouva. 

Osassa kulttuureja myöskin naisen arvo perustui siihen oliko hän neiti vai rouva.  

Meillä on joitakin jäänteitä tästä esimerkiksi sulhanen pyytää morsiammen kättä ja isä luovuttaa tyttärenssä kirkossa aviomiehelle.

Toiseen kysymykseen vastaa osittain ensimmäinen kysymys eli koska on termi vaimo ei ole tarvetta sanalle avionainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko uutta kieltä oppia siten, että kuuntelee sen kielistä puhetta esimerkiksi elokuvista ja televisio-ohjelmista ilman, että seuraa tekatitystä? Vauvahan oppii ymmärtämään kieltä, mitä hänen ympärillään puhutaan, mutta voiko aikuinen aika oppia uutta kieltä ilman erillistä opetusta tai opiskelua vain kuuntelemalla sitä kieltä?

Voi oppia todella paljonkin, jos ei täysin aloittelija ole. Tärkeää on, että ne uudet sanat pystyy yhdistämään johonkin. Vauvat ja pikkulapset ovat surkeita oppimaan kieltä ja todella hitaitakin. Koko oppiminen siinä vaiheessa perustuu helppoon, ympäröivään tilanteeseen sidottuun kieleen, joka toistuu koko ajan ja on juuri sinulle muokattua. Aikuinen oppisi samalla tyylillä nopeammin, mutta pystyy oppimaan myös esim. sieltä telkkarista. Mutta jos ei osaa kieltä yhtään, niin esim. Tv-sarjojen kieli olisi todennäköisesti liian monimutkaista ymmärtää ilman mitään muuta "avainta" kuin se mikä ruudulla näkyy. Usein kun siinä ei näy mitään, vaan hahmot puhuvat jostain ihan muusta.

Olen kyllä eri mieltä tuosta surkeudesta. Pikkulasten kyky oppia kieltä on uskomaton, jopa kahden kielen omaksuminen käy helposti. Hitaalta se voi vaikuttaa alussa, mutta usein pikkulapset ymmärtävät enemmän kuin pystyvät itse tuottamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Miksi pariskunnan avioituessa vain naiselle on uudet "tittelit" rouva ja vaimo, mutta miehellä vastaavat ovat aina samat eli herra ja mies ("mun mies")?

2. Miksi on olemassa ilmaus aviomies mutta ei avionainen?

Nämä sanat ovat vanhoja ja pitää muistaa, että ennen epätasaarvo oli todella suurta. Nainen oli "miehen omaisuutta" ja siksi oli tarkkaa, onko kyseessä neiti vai rouva. 

Osassa kulttuureja myöskin naisen arvo perustui siihen oliko hän neiti vai rouva.  

Meillä on joitakin jäänteitä tästä esimerkiksi sulhanen pyytää morsiammen kättä ja isä luovuttaa tyttärenssä kirkossa aviomiehelle.

Toiseen kysymykseen vastaa osittain ensimmäinen kysymys eli koska on termi vaimo ei ole tarvetta sanalle avionainen. 

Hyvä vastaus. Itselleni tuli tästä mieleen sekin, että monissa kielissä maskuliinimuoto/miessukupuoli on ns. normi tai perusmuoto, kun taas feminiini/naissukupuoli on jollain tavalla merkitty erityisellä markkerilla. Esimerkiksi saksassa (mies)opettaja on Lehrer, (nais)opettaja Lehrerin. 

Vierailija kirjoitti:

Sattuuko käynnistetty synnytys enemmän, kuin luonnollisesti alkanut?

Minulta on noin 5 vk vauva menehtynyt kohtuun ja abortoitu sitten lääkkeellisesti. Miten paljon enemmän täysiaikaisen vauvan spontaani synnyttäminen sattuu?

Vastaus tulee pikkasen myöhään:

Oma kokemukseni on, että lääkkeellinen abortti sattuu aivan yhtä paljon kuin varsinainen täysaikaisen synnytys. Eli supistuskivut ovat samat.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tietää, onko seinän sisällä sähköjohtoja tms.? Siltä varalta, jos haluaa laittaa nauloja tauluja varten tai ripustuskoukkuja.

On metallinpaljastinlaitteita tähän tarkoitukseen

Mistä sellaisen saa?

Jos hölmöyksissään menee poraamaan väärään paikkaan, miten todennäköistä on, että osuu sähköjohtoon? Tai jos lyö naulan "väärään" kohtaan, mitä vahinkoa siitä voi tulla?

Laitteen nimi on rakenneilmaisin. Olen itse lainannut sellaisen Espoon Ison Omenan kirjastosta. (Ihan ilmaiseksi, kirjastokortilla.) Rautakaupoistakin ym. saa näitä ostettua.

Vierailija kirjoitti:

Voiko uutta kieltä oppia siten, että kuuntelee sen kielistä puhetta esimerkiksi elokuvista ja televisio-ohjelmista ilman, että seuraa tekatitystä? Vauvahan oppii ymmärtämään kieltä, mitä hänen ympärillään puhutaan, mutta voiko aikuinen aika oppia uutta kieltä ilman erillistä opetusta tai opiskelua vain kuuntelemalla sitä kieltä?

Oman kokemukseni mukaan, aikuinenkin oppii kieltä olemalla kielikylvyssä, eli asumalla ja tekemällä töitä ihmisten kanssa, jotka siinä ympärillä koko ajan käyttävät sitä kieltä. En usko että pelkkä telkkari tähän riittäisi, tai pitäisi aika lailla monta kuukautta käyttää siihen tunteja päivässä.

Tällä kielikylpymetodillakin opin vain kieltä, jonka sukuista olin aiemmin opiskellut monta vuotta. Eli tunnistin rakenteen ja sanajärjestyksen, ja osa sanoista kuulosti etäisesti samalta.

Sen sijaan sama aika eri maassa, mutta ihan erilainen kieliperhe, jossa tuntematon rakenne ihan eri logiikalla, en oppinut kuin irrallisia sanoja ja fraaseja.

Tätä taustaa vasten varmaan germaanisia kieliä osaava voisi helpommin oppia muita saman sukuisia. Mutta ymmärrän, että Suomea voi olla tosi vaikea oppia ilman varsinaista opiskelua, kielioppia ja sanojen ulkoa opettelua.

Ja edelleen oman kokemuksen mukaan, ihminen voi ymmärtää jo tosi paljon kieltä, mutta ei vielä osaa itse tuottaa paljonkaan keskusteluun. Ei pidä olettaa, että ihminen joka ei pysty osallistumaan keskusteluun, ei ymmärtäisi silti suurta osaa keskustelusta. Pätee lapsiin sekä aikuisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos teen koko elämäni töitä määräaikaisina työsuhteina, onko eläkkeeni huonompi, kuin vakituisella työntekijällä?

Nimim. Lady81

Olisi kiva saada vastauksia. Tämä on kuitenkin mielestäni asiallinen kysymys, jota en kuitenkaan kehtaa ottaa esille työpaikalla.

Käsittääkseni eläke riippuu ainoastaan siitä miten paljon on maksanut eläkemaksuja elämänsä aikana ja siitä onko saavuttanut täyden vanhuuseläkkeen iän, ei siitä oliko työsopimus määräaikainen. Jos kuitenkin tekee kokoajan määräaikaista ns. pätkätyötä, siinä sattuu yleensä aina välillä olemaan työttömyysjaksoja jolloin ei makseta eläkemaksuja tai niitä kertyy vähemmän. Lisäksi jos on riittävän pitkään samalla alalla töissä (ei työttömänä!) saa kokemuslisää joka nostaa palkkaa ja myös eläkekertymää, pätkätyöstä kokemuslisä kertyy hitaammin MIKÄLI tulee työttömyyspätkiä.  Kolmanneksi ns. pätkätyöläinen tekee usein monen eri alan duunia joten kestää pitkään ennen kuin kertyy esim. 5 vuotta kokemusta yhdellä alalla. 

Kertyykö esim. ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta eläkettä? Jos niin, Miten se lasketaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lähetän facebookissa viestin ei-kaverille, näkeekö hän viestini sisällön heti ja päättää sitten vasta hyväksyykö viestipyynnön, vai täytyykö hänen hyväksyä ensin viestipyyntö nähdäkseen viestin?

Mietin vain, kun lähetin viestin kahdelle tällaiselle henkilölle, ja toinen hyväksyi viestipyynnön ja toinen ei. Osaisin paremmin tulkita nämä reaktiot, jos tietäisin vastauksen edellä mainittuun kysymykseen. :)

Näkee viestin ja sitten voi päättää hyväksyykö vai ei

Jos vastaanottaja näkee viestin joka tapauksessa niin mitä virkaa sillä viestipyynnön hyväksymisellä tai hyväksymättä jättämisellä edes on?

Hyväksynnän jälkeen viestin saaja voi vastata lähettäjälle.

Pienet lapset kyllä kieltämättä on yllättävän huonoja oppimaan kieliä. Sanavaraston kasvaminen on hidasta verrattuna aikuisiin. Sanoisin, että ihmiset uskoo tähän aikuisena oppimisen vaikeuteen sen takia, että huonot oppimistekniikat on yleisiä, ani harva käyttää paljon yhtään aikaa kielen oppimiseen (esim. muutama tunti viikossa on tosi vähän) tai edes sitä niin tosissaan yrittää, jos sille ei ole tarvetta. Ne jotka ovat tosissaan kielten kanssa ja käyttävät jotain kunnon tekniikkaa niiden ainaisten oppikirjojen sijaan, oppivat kyllä todella nopeasti ja sujuva kielitaito ei välttämättä montaa kuukautta vie. Toki aikuiset pystyvät myös käsittämään abstraktimpia sanoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lähetän facebookissa viestin ei-kaverille, näkeekö hän viestini sisällön heti ja päättää sitten vasta hyväksyykö viestipyynnön, vai täytyykö hänen hyväksyä ensin viestipyyntö nähdäkseen viestin?

Mietin vain, kun lähetin viestin kahdelle tällaiselle henkilölle, ja toinen hyväksyi viestipyynnön ja toinen ei. Osaisin paremmin tulkita nämä reaktiot, jos tietäisin vastauksen edellä mainittuun kysymykseen. :)

Näkee viestin ja sitten voi päättää hyväksyykö vai ei

Jos vastaanottaja näkee viestin joka tapauksessa niin mitä virkaa sillä viestipyynnön hyväksymisellä tai hyväksymättä jättämisellä edes on?

Hyväksynnän jälkeen viestin saaja voi vastata lähettäjälle.

Miksi sitten jotkut hyväksyvät viestipyynnön eivätkä kuitenkaan vastaa? Onko se jonkinlainen ystävällinen "tervehdys", joka tarkoittaa, että vastaanottaja ei pannut yhteydenottoa pahakseen?

Mitä täällä saa kysyä?

Vierailija kirjoitti:

Mitä täällä saa kysyä?

Periaatteessa ihan mitä vaan. Mieluiten asiallisia kysymyksiä. 

Miksi jotkut katoavat kesken tilanteita? Esim. Kesken keskustelun. Lähtevät vain pois. Sanaakaan sanomatta. Kesken lauseen. Pois.

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut katoavat kesken tilanteita? Esim. Kesken keskustelun. Lähtevät vain pois. Sanaakaan sanomatta. Kesken lauseen. Pois.

Kasvokkain tapahtuvassa tilanteessa pitäisin tuota hyvin outona. Syyksi en keksi muuta kuin käytöstapojen puutteen. Netissä syynä voi olla ihan vaikka yhteyden katkeaminen.