Lue keskustelun säännöt.
Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18403)
Vierailija kirjoitti:
VHS kasetin digitointi dvdlle on ollut vuosia suunnitteilla.Siivotessa vihdoin löytyi tämä kasetti joka olisi tarkoitus pelastaa dvdlle tai muistitikulle. Filmi on kuvattu 1994 ja katsottu/kelattu silloin tällöin mutta ollut syvällä kaapin perällä useamman vuoden koskemattomana. Onkohan noin vanhan filmin pelastamiselle enään minimaalisintakaan toivoa vai nauravatko vain firmoissa ulos jos tuollaista ehdottaa?
On sillä toivoa. Digitoin muutama vuosi sitten 1989-1991 beta ja vhs kotivideoita. Toisessa meni nauha poikki, mutta siihen tuli vain pieni katkos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi herkkusieni on HERKKUsieni? Siis miksi sanotaan herkkusieniksi? Minä pidän kyllä monista muista sienistä, mutta HERKKUsienistä en. Harhaanjohtava nimitys!!
Herkkusieni on pitkään ollut Euroopassa suosituimpia sieniä, viljeltyjä sieniä siis. Siitä varmaan se nimitys. Suomesa meillä on omat jutut, on villit metsäsienet. Niissäkin jollekin herkku on kantarelli, toinen pitää mustasta torvisienestä ja jotkut ovat sienille allergisia (kuten allekirjoittanut).
Vierailija kirjoitti:
Jos joku tuntematon pilkkaisi sinua ulkonäöstäsi jossain julkisella paikalla niin miten toimisit. Sanoisit jotain vai antaisitko olla. Jos sanoisit jotain niin mitä sanoisit. En itse haluaisi enää olla vaan hiljaa, mutta vaikeaa on nopeasti pystyä reagoimaan.
Mä varmaan heittäisin takaisin, että "No ei ole väliä onko ruma, kunhan on hyvät käytöstavat -- toisin kuin eräillä..."
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut taive-ihottumaa ajoittain parin vuoden välin mikä yleensä paranee reseptivoiteilla noin viikossa. Nyt jostain syystä ihottuma tuli ympäriinsä reisiin, sääriin ja nilkkoihin. Kävin ihotautilääkärillä, ja kuulemma en saa käyttää lääkevoiteita, sain antihistamiinejä ainoastaan. Perusvoiteilla sain kyllä ihon suht hyvään kuntoon mutta ongelmana on edelleen se että ajoittain iho kutiaa niin perkeleesti, ja vahingossa tulee raavittua mikä tietysti nollaa ihon paranemisen.
neuvokaa te jolla on iho-ongelmia miten olette helpottaneet kutinaa ja mitä käytännön juttuja voi tehdä estääkseen raapimista? käytän kylmäpusseja pahimpaan kutinaan ja se auttaakin suht hyvin. Mitä muuta voin tehdä? Raavin ihoa esimerkiksi nukahtaessa tai herätessä, tai kun teen jotain keskittyneesti esim puhun puhelimessa.
Itse olen vetänyt sideharsoa kutiavan kohdan päälle, niin ei tule ajatuksissa ihoa raavittua. Harso pois ainoastaan pesulle mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan, ettei Waltari ollutkaan niin asiantuntija, kun Sinuhe Egyptiläisen kirjoitti. Onko näin? Miten hän sitten sai sen tarinan niin hyväksi, eläväksi? Sanotaan, että vain otti asioista selvää? Miten tuollainen asioiden penkominen sitten käytännössä, eikö se ole turhauttavaa, kun se aika on pois ns. leipätekstin kirjoittamiselta? Kiinnostaisi, haluaisin kirjoittaa aiheesta mistä en oikeastikaan tiedä yhtään mitään, aina joka paikassa sanotaan, että kirjoita vain asioista mitkä tiedät ja tunnet kuin omat taskusi...? HLEP.
Tämä on jäänyt häiritsemään. Auttakaa nyt vähäsen? Ei ole maailmanloppu jos en saa vastauksia, mutta pohdituttaahan tämä, tulevaa kirjailijaa. Vertaistukeakaan ei ole saatavilla minulla nyt tässä.
Kyllä varmaan Waltari on huolella lukenut lähteensä muinaisesta Egyptistä, mutta ovathan ne tiedot nyt kovin vanhentuneet, koska Waltari kirjoitti romaniaan sotien aikaan. Uusimmat löydöt ja tutkimukset egyptologian alalla ovat kuitenkin vahvistaneet joitakin Waltarin kirjan juonikuvioita, mm. Tutankhamunin todennäköisin kuolinsyy on murha, kuten Waltari vihjaa teoksessaan.
Waltari on varmasti ensin tehnyt tutkimustyötä, eli lukenut yleisiä egyptologisia teoksia ja kenties vieraillut Lontoon, Pariisin tai Berliinin museoissa. Keksittyään sopivan aikakauden ja tarinan juoneen, hän on keskittynyt juuri tuohon aikakauteen ja etsinyt tietoa ajan historiallisista henkilöistä ja tapahtumista, ja kehittänyt oman ihmistuntemuksensa perusteella jonkinlaista loogista tapahtumajatkumoa.
Pääosin Waltari on eläytynyt syvällisesti muinaisen Egyptin elämään mielikuvituksensa avulla ja siten voinut kehittää värikkään ja rikkaan maailman kirjaansa. Toki hän on osittain käyttänyt teemoja omasta elämänkokemuksestaan, koska monikaan asia ei ole muuttunut ihmissuhteissa, ihmisten vallanhalussa, yms. vuosituhansien aikana. Samoin toistuvat tietyt ihmistyypitkin, Waltarilla samat arkkihahmot toistuvat myös muissa historiallisissa romaaneissa.
Jos sinua kiinnostaa Waltarin mielentila kirjan kirjoittamisen aikaan, niin mieshän kirjoitti toisen kirjan - Neljä päivänaskua -- (julk.1949), jossa kuvaa itseään muistuttavan kuvitteellisen henkilön elämää kirjaa tämän kirjoittaessa kirjaa. Kirjan mies rakastuu femme fatale -tyyppiseen naiseen eli hyvinkin Sinuhen tunnelmat Neferneferneferin kynsissä juontanevat siitä.
Itse muistan kirjasta varsinkin tietyt tunnelmat joita Sinuhe kuvaili elämästään Theban kaupungissa, ne muistuttavat paljonkin elämää nyky-Egyptissä; se kuinka kuuman päivän iltasella tuulenviri nousee ja joka talosta tulee paistetun ruoan tuoksu. Valmistetaanhan vielä tänäänkin tiettyjä ruokalajeja, jotka ovat samankaltaisia kuin Egyptissä muinoin. Leipä lienee jotakuinkin samaan tapaan valmistettua. Tietyt hahmotkin, kuten Kaptah ja Horemheb, ovat sellaisia, jotka varmaan ovat olleet mahdollisia muinaisessa Egyptissä, kuten nykyaikanakin. Onhan viime vuosikymmentenkin vallanpitäjiä usein kutsuttu "uusiksi faaraoiksi" yms. -- heistä useimmat ovat olleetkin sotilastaustaisia aivan kuten kirjan Horemheb. Nykyinen "faarao" on hänkin lähtenyt rakentamaan kokonaan uutta pääkaupunkia aavikolle ihan kuin Sinuhen tarinan faarao Ekhnaton rakennutti Akhetatenin kaupungin (nyk. arkeologiset rauniot tunnetaan nimellä Tell el-Amarna). Ei siis mitään uutta auringon alla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kesäkukista. Mitkä istutettavat kesäkukat kukkivat hyvin puolivarjossa? Paikkaan paistaa vain aamuaurinko. Kukat tulevat osin katoksen alle. Kastelen säännöllisesti.
Pelargoniat, miljoonakellot, begoniat, orvokit. Itseasiassa harvempi kesäkukka tykkää paahteesta.
Petuniat, lobelia, krassi, yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä asetuksia Outlook-sähköpostissa pitää muuttaa jotta se ei tee lähettäjän viestistä htm-liitettä? Välillä muuttaa pelkän lähettäjän allekirjoituksen, välillä osan viestistä, välillä koko viestin.
Saattaa olla että se johtuu lähettäjän määrittämistä asetuksista. Silloin sinä et voisi tehdä asialle mitään...
Mutta voithan kokeilla Outlookin ohjattua tukea ongelmaan:
https://support.microsoft.com/fi-fi/office/s%C3%A4hk%C3%B6postiviestien…
Valmistaakohan Panda enää popcornsuklaata? On tosi hyvää mutta eipä enää näy kaupoissa.
Samoin Koffin alkoholiton vehnäolut, ei löydy enää ja oli hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaus todella vanhaan viestiin, mutta jos joku miettii asiaa ja sattuu täältä lukemaan, niin tässä vastaus.
Keijo Mukulakumpua ei todella ole oikeasti olemassa. Kyseessä oli ääninäyttelijä Esa Andersson, jota voi tänä päivänä kuulla esimerkiksi Olet mitä syöt-ohjelmassa kertojana.
Vierailija kirjoitti:
Nelosella esitetyssä Voitto kotiin -ohjelmassa palkinnot esitteli joku Keijo-niminen mies, jonka kasvoja ei koskaan näytetty. Lopputekstien mukaan hänen nimensä oli Keijo Mukulakumpu. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa ei ole kuitenkaan koskaan ollut ainuttakaan Mukulakumpu-sukunimistä henkilöä. Eli eikö tämä siis ollutkaan hänen oikea nimensä ja jos ei, miksei sitä kerrottu ja oliko hänen etunimensäkään oikeasti Keijo?
Ylläoleva vastaus siis tähän kysymykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistaako joku vanhan sadun jossa tytön veljet taiottiin joutseniksi ja tyttö yrittää saada taian raukenemaan?
Siinä toistui lause heliseekö lehmukseni, onko herrani iloinen.
En ole kyllä varma oliko samassa sadussa nämä.
Masenuslääkkeestä ensimmäiset 3-4 viikkoa tuli haittoja kuten pahoinvointia,päänsärkyä yms. jos jostain syystä vaihdetaan lääke toiseen masennuslääkkeeseen, niin tuleeko jälleen nämä "alkuhaitat" useaksi viikoksi??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko kampaajalle mennä likaisella tukalla? Menen hiustenleikkuuseen.
Ihminen kuolee leikkauspöydälle. Kuolemassa ei siis ole mitään epäselvää. Kuinka pian näin kuollut ihminen haudataan? Miten se vaikuttaa, haudataanko tai poltetaanko ruumis?
Vierailija kirjoitti:
Tunnistaako joku vanhan sadun jossa tytön veljet taiottiin joutseniksi ja tyttö yrittää saada taian raukenemaan?
Siinä toistui lause heliseekö lehmukseni, onko herrani iloinen.
En ole kyllä varma oliko samassa sadussa nämä.
Veljet taiottiin joutseniksi sadussa nimeltä Villijoutsenet. Heidän siskonsa joutui istumaan puussa kuusi vuotta puhumatta ja nauramatta neuloen samalla nokkosista paitoja, mutta ainakaan mun satukirjassani ei mainittu lehmusta ja herraa. Joten kyseessä on joko eri satu tai eri versio tästä sadusta.
Vierailija kirjoitti:
Voiko kampaajalle mennä likaisella tukalla? Menen hiustenleikkuuseen.
Voit mennä. Kampaaja pesee hiuksesi ennen leikkuuta. Kai leikkauksen voi ottaa ilman pesuakin, jos haluaa, mutta tavallisesti se otetaan.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistaako joku vanhan sadun jossa tytön veljet taiottiin joutseniksi ja tyttö yrittää saada taian raukenemaan?
Siinä toistui lause heliseekö lehmukseni, onko herrani iloinen.
En ole kyllä varma oliko samassa sadussa nämä.
Olisiko satu Hans Christian Andersenin Villijoutsenet? En kyllä muista liittyikö tuo lause siihen. Ehkä ei.
Vierailija kirjoitti:
Voiko kampaajalle mennä likaisella tukalla? Menen hiustenleikkuuseen.
Tuppaavat pesemään...
VHS kasetin digitointi dvdlle on ollut vuosia suunnitteilla.Siivotessa vihdoin löytyi tämä kasetti joka olisi tarkoitus pelastaa dvdlle tai muistitikulle. Filmi on kuvattu 1994 ja katsottu/kelattu silloin tällöin mutta ollut syvällä kaapin perällä useamman vuoden koskemattomana. Onkohan noin vanhan filmin pelastamiselle enään minimaalisintakaan toivoa vai nauravatko vain firmoissa ulos jos tuollaista ehdottaa?