Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Voiko munkin paisto öljyn kierrättää vai onko se aina pakko hävittää?

Onko paikalla palstalaisia, jotka ovat esim. työnsä vuoksi yöpyneet paljon hoteilleissa ulkomailla? Kysymys kuuluu: Onko halvoissa ja/tai perushintaisissa hotellihuoneissa koskaan nojatuolia tai sohvaa vai onko yleensä vain sänky/sängyt ja siinä se?

Vierailija kirjoitti:

Onko Qanon sama kuin Pietarin trollitrehdas?

Luultavasti ei, mutta toi Pietarin trollitehdas käyttää QAnonin keksimiä salaliittoteorioita hyväkseen vaikuttaakseen QAnonin tukijoukkouihin.

Suomi versio ikeasta kirjoitti:

Miksi ruotsi onnistuu, mutta suomi ei (h&m, lindex, kapphal vs Seppälä)

Entäs Nokia puhelimet. Sehän onnistui maailmanlaajuisesti. Angry Birds. Marimekko. Kone. Fiskars., Polar. yms.

Ehkä meillä yleinen ongelma on että meillä tehdään enää vähän massatuotantoon sopivia tuotteita. Enemmänkin Suomi on erikoistunut erityisiin tuotteisiin, joita myydään kalliimmalla ja pienissä putiikeissa tms. Lisäksi meillä on vähemmän kulutustuotteita ja enemmän teollisuustuotteita ja palvelubrändejä, jotka eivät ole suuren yleisön tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedän, onko sulakekannen lasi rikki vai ei? Yritin äsken katsoa, mutta en saa selvää, onko siinä halkeama vai. Pitääkö kutsua ammattilainen katsomaan?

Vanhanaikaisen posliinisulakkeen kansiko? Ei haittaa mitään, vaikka olisi halki. Ihmettelen kyllä, että miten se voisi rikkoutua? Vain sulakkeen eheydellä on merkitystä.

Raha kirjoitti:

Miksi rahan nostopisteellä on pienet väliseinät jotka eivät suojaa yhtään pin-koodin urkkijoilta?

Ite kyllä varmistan aina rahaa nostaessani selustan ja tarpeen tullen piilotan toisella kädellä koodia näpyttelevän sormeni, mutta silti. Nämä otto-pisteiden väliseinät ovat liian pienet

Ottoautomaatteja on monia erilaisia. Niiden turvallisuutta parannetaan jatkuvasti eri tavoin. Esim. nythän uusimmissa automaattimalleissa on näppäimistön vieressä kummallakin puolen kieleke, joka nousee näppiksen yli ja estää näkemisen sivulta.

Automaattietiketin mukaan pitäisi jokaisen seisoa tarpeeksi kaukana ja suorassa jonossa, jolloin on mahdoton nähdä näppäilemäsi numerot. Jos joku ei tätä noudata, voit ihan rauhallisesti pyytää henkilöä astumaan kauemmaksi. Nythän koronan aikana ei tarvitse kuin pyytää noudattamaan turvaväliä -- se pätee automaatin turvaankin. Huomioi myös ettei takana seisova käytä kännykkää (ja videoi näppäilyäsi).

Yllä mainitun tavoin on kuitenkin hankala saada selville PIN-koodisi ja sen lisäksi roiston pitää varastaa sulta se korttikin.

Suurin vaara ei olekaan henkilö takanasi, vaan roistot, jotka ovat asentaneet skimmauslaitteen automaattiin. He asentavat yleensä kameran suoraan näppäimistön yläpuolelle. Skimmaamalla korttisi magneettijuovan ja kuvaamalla PIN-koodin, he eivät tarvitse korttiasi vaan voivat noilla tiedoilla tehdä itse kortin, jota käyttävät PIN-koodillasi.

Näppäily onkin hyvä suojata lompakolla tai taskukalenterilla tai muulla ja käyttää näpyttelyyn kahta kättä - silloin kamera ei näe näppäimiä eikä käden liikkeistä voi arvailla numeroita.

Toki aina ennen automaatilla käyntiä kannattaa valita oikea automaatti (ei kylmän bensa-aseman automaattia eikä liian vilkasta kaupungin keskustan automaattia) ja tarkistaa ettei laitteessa ole mitään kummallista.

Maksukorttiaan voi myös suojata muilla tavoin. Esim. verkkopankissa kannattaa asettaa maarajoitukset. Niin kauan kuin et ole itse matkalla, anna lupa käyttää korttia vain Suomessa. Huijarit pyrkivät yleensä käyttämään korttisi tietoja ulkomailla.

Lähimaksukortin voi suojata kopioinnilta käyttämällä rfid-lompakkoa tai jotain metallista suojakalvoa kortin ympärillä.

Lisäksi erittäin suositeltavaa on vanhan säännön mukaan välttää sijoittamasta "kaikkia munia samaan koriin". Eli pidä säästötilillä enimmät rahat, ja kortillisella käyttötilillä vain päivän tai parin kulut kattava summa. Silloin voro ei vie kerralla isoa summaa vaan pelkästään sen päivittäisen, jos sitäkään. Huijarien ongelma on nimittäin se, että he eivät voi tietää paljonko rahaa tililläsi on, joten he joutuvat arvailemaan nostojen suuruutta ja mitä pienempi summa kortillasi on, sitä useammin he joutuvat kokeilemaan oikeaa summaa, jonka voivat nostaa. Pankkisi algoritmit ovat valppaina ja yleensä huomaavat tuollaisen kalastelun ja pankkisi ottaa sinuun yhteyttä jolloin kortti voidaan sulkea heti.

Maksukortti jossa on Visa tai MasterCard -merkintä on turvallinen valinta siitä, että myös luottoyritykset ovat vastussa korteista, joten voivat korvata huijarin aiheuttaman menetyksen.

Miten YouTube -kanava "avataan" katsomista varten?

Viime viikon su, kun avasin YouTuben, siinä alkoi välittömästi pyöriä yhden hyvän amerikkalaisen tubettajan live-video. Videon lopuksi sanoi, että samaan aikaan live ensi su. Noh. Minä avasin YouTuben klo21 tasan viikon päästä ja yritin saada kanavaa auki. Mitään liveä ei löytynyt. Painoin sitä pallukkaa, missä oli tämän naisen kuva, selasin sieltä vaikka ja mitä, mutta liveä ei löytynyt. Nyt maanantaina sitä ei myöskään löydy, koska hän ei ole sitä säästänyt. Miten se olisi pitänyt avata????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rupesin miettimään, että voisiko ihminen juoda ja sietää minkä tahansa eläimen maitoa jos sitä jotenkin saataisiin lypsettyä niistä ihmisravinnoksi vai voiko jonkun eläimen maito oikeasti olla ihmiselle haitallista? Onko siis niin, että monien eri eläinten maitoa ei ravinnoksi käytetä vain siksi, että niitä ei pystytä eläimestä lypsämään vai voiko jossain maidossa olla vaikka liikaa rasvaa tai proteiinia? Joidenkin eläinten maitohan sisältää paljon enemmän proteiinia tai rasvaa kuin ihmismaito ihmisen käyttämien eläinten maito.

Ihminen on kohdannut vuosituhansien aikana maitotuotteissa kaksi ongelmaa: ensiksi laktoosi ja toiseksi proteiinit. (Rasva ei ole ollut ongelma ennen kuin vasta viime aikoina kun maitotuotteita on runsaasti ja edullisesti saatavilla.)

Laktoosiongelmaan kehittyi ratkaisuja. Joilekkin ihmisille kehittyi kyky aikuisena pilkkoa laktoosia, koska alkujaan laktoosi-intoleranssi on ollut normaali olotila aikuisilla. Toiseksi, kehitettiin maitotuotteita, joissa valmistusprosessi kuten juustojen kypsyttäminen, vähentää laktoosin määrää.

Maidon proteiinit aiheuttavat maitoallergiaa ja vastaavia oireita. Etenkin proteiini nimeltä A1-kaseiini on se pahin. Kuitenkin useimmissa kulttuureissa onkin käytetty maitoja, joissa A1-kaseiinia on vähemmän, kun taas helpommin siedettävää A2-kaseiinia on enemmän. Näitä maitoja ovat vuohenmaito, lampaanmaito, kamelinmaito, vesipuhvelinmaito, hevosenmaito, jakinmaito, aasinmaito, poronmaito, jne... Lehmistä alkuperäiskarjalla ja tietyillä roduilla kuten Guernsey-lehmillä tai Intian kyttyräselkäisillä perinteisillä roduilla maito on A2-voittoista, joten nekin ovat käyneet useimmille.

Ongelma maidon A1 kaseiinin kanssa lienee tullut tunnetummaksi vasta viime vuosikymmeninä, koska maitokarjasta suurin osa Suomessa (ja joissain muissakin maissa) on korvattu rodultaan sellaisilla joiden maito on A1-versiota (holstein-friisiläistä tai ayrshireä tai muut teolliseksi maitokarjaksi jalostetut rodut).

Jos seuraat eri maiden ruokaperinteitä, huomaat, että maitoa sellaisenaan on käytetty aika harvoin juomana, yleensä maitoa on nautittu juustoina, jugurtteina, ja usein maito on ollut A2-maitoa siis perinteisimmiltä lehmäroduilta tai sitten aivan muilta eläimiltä.

Tähän tuli mieleen, että isäni olla on laktoosi-intoleranssi pystyi silti juomaan eräältä tutulta saatua ns raakamaitoa, vaikka muuten piti aina olla laktoositonta. Ihmettelin joskus, että miksi tämä tuttujen navetasta saatu maito kävi  ihan sellaisenaan.

Vierailija kirjoitti:

Raha kirjoitti:

Miksi rahan nostopisteellä on pienet väliseinät jotka eivät suojaa yhtään pin-koodin urkkijoilta?

Ite kyllä varmistan aina rahaa nostaessani selustan ja tarpeen tullen piilotan toisella kädellä koodia näpyttelevän sormeni, mutta silti. Nämä otto-pisteiden väliseinät ovat liian pienet

Ottoautomaatteja on monia erilaisia. Niiden turvallisuutta parannetaan jatkuvasti eri tavoin. Esim. nythän uusimmissa automaattimalleissa on näppäimistön vieressä kummallakin puolen kieleke, joka nousee näppiksen yli ja estää näkemisen sivulta.

Automaattietiketin mukaan pitäisi jokaisen seisoa tarpeeksi kaukana ja suorassa jonossa, jolloin on mahdoton nähdä näppäilemäsi numerot. Jos joku ei tätä noudata, voit ihan rauhallisesti pyytää henkilöä astumaan kauemmaksi. Nythän koronan aikana ei tarvitse kuin pyytää noudattamaan turvaväliä -- se pätee automaatin turvaankin. Huomioi myös ettei takana seisova käytä kännykkää (ja videoi näppäilyäsi).

Yllä mainitun tavoin on kuitenkin hankala saada selville PIN-koodisi ja sen lisäksi roiston pitää varastaa sulta se korttikin.

Suurin vaara ei olekaan henkilö takanasi, vaan roistot, jotka ovat asentaneet skimmauslaitteen automaattiin. He asentavat yleensä kameran suoraan näppäimistön yläpuolelle. Skimmaamalla korttisi magneettijuovan ja kuvaamalla PIN-koodin, he eivät tarvitse korttiasi vaan voivat noilla tiedoilla tehdä itse kortin, jota käyttävät PIN-koodillasi.

Näppäily onkin hyvä suojata lompakolla tai taskukalenterilla tai muulla ja käyttää näpyttelyyn kahta kättä - silloin kamera ei näe näppäimiä eikä käden liikkeistä voi arvailla numeroita.

Toki aina ennen automaatilla käyntiä kannattaa valita oikea automaatti (ei kylmän bensa-aseman automaattia eikä liian vilkasta kaupungin keskustan automaattia) ja tarkistaa ettei laitteessa ole mitään kummallista.

Maksukorttiaan voi myös suojata muilla tavoin. Esim. verkkopankissa kannattaa asettaa maarajoitukset. Niin kauan kuin et ole itse matkalla, anna lupa käyttää korttia vain Suomessa. Huijarit pyrkivät yleensä käyttämään korttisi tietoja ulkomailla.

Lähimaksukortin voi suojata kopioinnilta käyttämällä rfid-lompakkoa tai jotain metallista suojakalvoa kortin ympärillä.

Lisäksi erittäin suositeltavaa on vanhan säännön mukaan välttää sijoittamasta "kaikkia munia samaan koriin". Eli pidä säästötilillä enimmät rahat, ja kortillisella käyttötilillä vain päivän tai parin kulut kattava summa. Silloin voro ei vie kerralla isoa summaa vaan pelkästään sen päivittäisen, jos sitäkään. Huijarien ongelma on nimittäin se, että he eivät voi tietää paljonko rahaa tililläsi on, joten he joutuvat arvailemaan nostojen suuruutta ja mitä pienempi summa kortillasi on, sitä useammin he joutuvat kokeilemaan oikeaa summaa, jonka voivat nostaa. Pankkisi algoritmit ovat valppaina ja yleensä huomaavat tuollaisen kalastelun ja pankkisi ottaa sinuun yhteyttä jolloin kortti voidaan sulkea heti.

Maksukortti jossa on Visa tai MasterCard -merkintä on turvallinen valinta siitä, että myös luottoyritykset ovat vastussa korteista, joten voivat korvata huijarin aiheuttaman menetyksen.

Kiitos

Miten cromebook eroaa pc-kannettavasta? kumpi kannattaa hankkia? Mitä muuta eroa on tabletilla ja puhelimella kuin ruudun koko?

Minkä takia jos tunnettu henkilö tekee jotain sopimatonta, se tuntuu aina olevan paljon vakavampi juttu kuin jos joku tavallinen henkilö tekee niin? Eli jos vaikka on jonkun laulajan suuri fani, niin laulajan pitäisi sitten olla ihana joka suhteessa ja onkin sitten suuri järkytys, jos paljastuukin, että hän on esim. ollut uskoton tai muuten epärehellinen. Ihmisiähän hekin vain ovat.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitetaan termillä kìlttímíës.

Kilttiin pukeutunut mies Scotlandista, ei siis Englannista,Whalesistä tai Pohjois-Irlannista

ja kalsarit tietysti pesussa...

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia jos tunnettu henkilö tekee jotain sopimatonta, se tuntuu aina olevan paljon vakavampi juttu kuin jos joku tavallinen henkilö tekee niin? Eli jos vaikka on jonkun laulajan suuri fani, niin laulajan pitäisi sitten olla ihana joka suhteessa ja onkin sitten suuri järkytys, jos paljastuukin, että hän on esim. ollut uskoton tai muuten epärehellinen. Ihmisiähän hekin vain ovat.

Julkisuuden henkilöt ovat esikuvia ja esikuvien törttöily on moraalisesti yhtä paheksuttua, kun yksityisen henkilön, mutta julkisuuden vuoksi sosiaalisesti enemmän paheksuttua johtuen siitä, että esikuvien pitäisi olla hyviä esikuvia

Konkurssi kirjoitti:

Voiko konkurssiin menneen yrityksen uudelleen perustaa, jos jollain on varaa ja taitoa sen uudelleen eloon herättämiseen?

Ei voi, konkka mikä konkka,.Osakeyhtiö  uudella nimellä onnistunee, ei vaadi nykyisin edes pääomaa, mutta  riippuu konkkaan menneen yrityksen yhtiömuodosta, oletko ulosotossa konkkaan menneen yrityksen veloista. Silloin osakeyhtiön osingot/nostamasi palkka voidaan ulosmitata.

No, tämä on vain minun käsitykseni.

En usko, että liityt seuraavaan tekstiin hyvän suomenkielentaitosi takia :-), mutta pakko "tulla ulos" :

Ja tätähän ne "starttirahan" metsästäjät harrastaa: 2v. starttirahaa, otetaan yrityksestä "kaikki irti" (ylisuuret palkat, liisingautot, myynti kassan ohi jne...) ja kun rahat loppuu; lappu luukulle ja uudella nimellä - vaimon, sukulaisten tai kavereiden nimissä- jatketaan samassa paikassa uudella starttirahalla seuraavat 2v. jne...jne...

Muistakaa pyytää ne KUITIT tai maksakaa kortilla, eivät voi siten huijata verottajaa, kuten eräs kebab-vaimo. Mies kehui veroillaan, häneltä MINÄ sain kuitin ( eivät kuitenkaan muut asiakkaat,kun odotin omaa safkaani...) mutta vaimo ei koskaan lyönyt ostoksia kassaan - rahat omaan taskuun. Ja paikkakunnan "paras" kebab-ravintola...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rupesin miettimään, että voisiko ihminen juoda ja sietää minkä tahansa eläimen maitoa jos sitä jotenkin saataisiin lypsettyä niistä ihmisravinnoksi vai voiko jonkun eläimen maito oikeasti olla ihmiselle haitallista? Onko siis niin, että monien eri eläinten maitoa ei ravinnoksi käytetä vain siksi, että niitä ei pystytä eläimestä lypsämään vai voiko jossain maidossa olla vaikka liikaa rasvaa tai proteiinia? Joidenkin eläinten maitohan sisältää paljon enemmän proteiinia tai rasvaa kuin ihmismaito ihmisen käyttämien eläinten maito.

Ihminen on kohdannut vuosituhansien aikana maitotuotteissa kaksi ongelmaa: ensiksi laktoosi ja toiseksi proteiinit. (Rasva ei ole ollut ongelma ennen kuin vasta viime aikoina kun maitotuotteita on runsaasti ja edullisesti saatavilla.)

Laktoosiongelmaan kehittyi ratkaisuja. Joilekkin ihmisille kehittyi kyky aikuisena pilkkoa laktoosia, koska alkujaan laktoosi-intoleranssi on ollut normaali olotila aikuisilla. Toiseksi, kehitettiin maitotuotteita, joissa valmistusprosessi kuten juustojen kypsyttäminen, vähentää laktoosin määrää.

Maidon proteiinit aiheuttavat maitoallergiaa ja vastaavia oireita. Etenkin proteiini nimeltä A1-kaseiini on se pahin. Kuitenkin useimmissa kulttuureissa onkin käytetty maitoja, joissa A1-kaseiinia on vähemmän, kun taas helpommin siedettävää A2-kaseiinia on enemmän. Näitä maitoja ovat vuohenmaito, lampaanmaito, kamelinmaito, vesipuhvelinmaito, hevosenmaito, jakinmaito, aasinmaito, poronmaito, jne... Lehmistä alkuperäiskarjalla ja tietyillä roduilla kuten Guernsey-lehmillä tai Intian kyttyräselkäisillä perinteisillä roduilla maito on A2-voittoista, joten nekin ovat käyneet useimmille.

Ongelma maidon A1 kaseiinin kanssa lienee tullut tunnetummaksi vasta viime vuosikymmeninä, koska maitokarjasta suurin osa Suomessa (ja joissain muissakin maissa) on korvattu rodultaan sellaisilla joiden maito on A1-versiota (holstein-friisiläistä tai ayrshireä tai muut teolliseksi maitokarjaksi jalostetut rodut).

Jos seuraat eri maiden ruokaperinteitä, huomaat, että maitoa sellaisenaan on käytetty aika harvoin juomana, yleensä maitoa on nautittu juustoina, jugurtteina, ja usein maito on ollut A2-maitoa siis perinteisimmiltä lehmäroduilta tai sitten aivan muilta eläimiltä.

Tähän tuli mieleen, että isäni olla on laktoosi-intoleranssi pystyi silti juomaan eräältä tutulta saatua ns raakamaitoa, vaikka muuten piti aina olla laktoositonta. Ihmettelin joskus, että miksi tämä tuttujen navetasta saatu maito kävi  ihan sellaisenaan.

Raakamaito sisältää laktoosia, uskomukset että se sopisi laktoosi-intolerantikolle on siis virheellinen. Vaikea siis sanoa mikä isäsi tapauksessa miksi pystyi juomaan raakamaitoa mutta myös tavallisten lypsylehmien laktoosintonta maitoa.

Ehkä ongelmana oli sekä A1 kaseiini että laktoosi, joten kun jompaa kumpaa oli maidossa vähemmän, se aiheutti vähemmän oireita kun tavallinen täyslaktoosimaito A1-roduilta.

Munkkia kirjoitti:

Voiko munkin paisto öljyn kierrättää vai onko se aina pakko hävittää?

Sen voi jäähdyttää ja käyttää hiusten kosteutusnaamioina.

1: Onko matkustajalautoissa ankkuri? Olen täydellinen maakrapu mutta jostain on jäänyt mieleen että joissain hätätilanteissa on jonkinmoinen alus käyttänyt ankkuria ja tuli mieleen että onko näissäkin sellainen?

2: Miksi näitä sanotaan matkustajalautoiksi eikä matkustajalaivoiksi? Mikä on näiden ero?

Vierailija kirjoitti:

Miten cromebook eroaa pc-kannettavasta? kumpi kannattaa hankkia? Mitä muuta eroa on tabletilla ja puhelimella kuin ruudun koko?

Ns. pc-termillä tarkoitetaan nykyään laitteita, joissa käyttöjärjestelmänä on Microsoft-yrityksen Windows.

Chromebook on taas on läppäri tai tabletti, jossa on käyttöjärjestelmänä Googlen kehittämä Chrome OS.

Chrome-laitetta käytetään Chrome-selaimen avulla, ja käyttämäsi sovellukset ja tallentamasi tiedostot eivät ole laitteellasi vaan Googlen pilvipalvelussa (Google Drive). Lisäksi Googlen laitteella kun ollaan, voit käyttää Google Play -sovelluskaupan tuotteita.

Chromelaitteita valmistaa nykyisin useat samat merkit kuin Windows-laitteitakin, Asus, Acer, Lenovo, Hp, jne...

Koska Chromen tapa toimia on ikään kuin rajoitettu internetiin ja Googlen (ja nyk, Androidin) sovelluksiin, se on tavallaan lähempänä älypuhelinta kuin Windows-kannettavat. Windowsiin voi ladata ohjelmia, Chromeen vain sovelluksia eli applikaatiota eli appseja. 

Chromebookilla voi kuitenkin käyttää Microsoftin Office -tuotteen appsversiota, Google kaupasta löytyy  tekstinkäsittely (Word), taulukkolaskenta (Excel), esitysgrafiikka (Powerpoint) ja sähköposti (Outlook), sekä muistiinpanot (OneNote) sekä yhteistyöalusta (Teams).

Parasta Chromebookissa siis on ensimmäisen oman läppärinsä ostavalle, että se on helppo ja valmis ratkaisu netissä surffaamiseen, somettamiseen ja pienimuotoiseen opiskeluun. Laitteiden hinnat ovat myös kohtuuedullisia.

Jos lähinnä käytät Facebookia, katselet filmejä Netflixistä, ja surffaat netissä, etkä muuta tarvitse, silloin Chromebook on sulle riittävä. Jos kuitenkin haluat pelata counter-strikea, Fortnitea ja sen semmoisia pelejä, Chromebookilla se ei onnistu. Tai jos tarvitset käyttöösi erityisiä ohjelmia vaikkapa kuvankäsittelyyn kuten Adobe Photoshopin tai muita Macissa ja Windowsissa toimivia ohjelmia.

Chromebookilla tulostaminen vaati yleensä printterin joka on yhdistetty nettiin saman langattoman yhteyden kautta kuin läppärisi tai muuta voit tarvita lisälaitteita yhdistääksesi Chromebookiin

muunlaisen vanhemman mallisen tulostimen.

Chromebookin sanotaan olevan virusturvallinen, mutta ongelma on, että Googlen sovelluskauppa on täynnä kenties viruksilla höystettyjä appseja. Vaatii siis kuitenkin jonkinlaisen virusturvan ja varovaisuutta käyttäjältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten cromebook eroaa pc-kannettavasta? kumpi kannattaa hankkia? Mitä muuta eroa on tabletilla ja puhelimella kuin ruudun koko?

Ns. pc-termillä tarkoitetaan nykyään laitteita, joissa käyttöjärjestelmänä on Microsoft-yrityksen Windows.

Milloin tämä on tapahtunut?

Miksi kutsut esimerkiksi tietokonetta, jossa on linux?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten cromebook eroaa pc-kannettavasta? kumpi kannattaa hankkia? Mitä muuta eroa on tabletilla ja puhelimella kuin ruudun koko?

Ns. pc-termillä tarkoitetaan nykyään laitteita, joissa käyttöjärjestelmänä on Microsoft-yrityksen Windows.

Milloin tämä on tapahtunut?

Miksi kutsut esimerkiksi tietokonetta, jossa on linux?

Ennen vanhaan suurin osa tietokoneista oli organisaatioiden ja yritysten omistuksessa olevia suurtietokoneita.

Pc eli personal computer oli termi jota käytettiin ensimmäisistä kuluttajille suunnatuista pöytäkoneista, yhden henkilön yksityisestä laitteesta.

Tuolloin markkinoita hallitsi yritys nimeltä IBM ja PC oli heidän terminsä. Pc terminä alkoikin pian tarkoittaa juuri IBM-yhteensopivaa henkilökohtaista tietokonetta erotuksena vaikkapa kilpailijoihin, kuten Applen Macintosh-koneisiin. Termi alkoi siis erotella käyttöjärjestelmien välillä, eikä enää suurtietokoneen ja pc:n eroa, eli laitetyypistä ei ollut kyse.

IBM:n arkitehtuurin tilalle tuli sitten myöhemmin Windows-laitteet ja usein niihin viitataan tänään termillä pc erotuksena Applen ja muiden käyttiksiin.

Pöytäkoneiden lisäksi kehitettiin myös uusia laitetyyppejä: läppärit, hybridit ja tabletit. Joidenkin mielestä pc on siis mikä tahansa henkilökohtainen Intelin mikroprosessoria käyttävä tietokone tahansa (ml. Applet, Linuxit, yms.), mutta usein termillä pc edelleen viitataan vähemmän rautaan ja nimenomaan softaan eli käyttöjärjestelmään eli toimii silloin synonyyminä Windows-koneille eli perua entiselle IBM/Macintosh-erotellulle.

Samalla kun teknologia muuttuu, muuttuvat käsitteetkin ja niiden merkitys. Nythän Applekin on lopettamassa Intelin prossut ja kehittänyt omaansa, joten vanha Intelin prossuun sidottu yleismääritelmä pc alkaa sekin olla historiaa.