Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18402)
Onko teidän kotiseudullanne tapana sanoa pikkuserkkuja serkuiksi? Kun muutin pohjoiseen, niin ihmettelin että niin moni puhui serkuistaan, joita tuntui olevan paljon. Sitten kun kyselin "serkusten" isovanhemmista, tuli ilmi ettei heillä ole yhteistä mummolaa, koska kyseessä ovat pikkuserkut, pikkupikkuserkut tai neljännet tai vielä kaukaisemmat serkut. Minusta tuollainen on todella outoa. Itse olen pienestä asti ollut paljonkin tekemisissä serkkuni kanssa, ennen kaikkea isovanhempiemme yhdistämänä. Pikkuserkut taas ovat aivan muuta, heitä en kaikkia edes nimeltä tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi julkinen liikenne on niin huonoa itä-länsisuunnassa? Onko näin muissakin maissa kuin Suomessa? Minusta tuntuu, että tilanne on sama muun muassa Ruotsissa ja Saksassa.
Oletan, että tässä tarkoitetaan julkisella liikenteellä lentokoneita, linja-autoja ja junia.
Kaikki nämä ovat massaliikennevälineitä, jotka tarvitesevat suuren joukon ihmisiä, jotta ne voidaan saada toimimaan järkevästi kohtuullsin kustannuksin.
Suomessa suuri osa asukkaista asuu Etelä-Suomessa. Noin 30% asukkaista asuu Uudellamaalla.
Jo pelkästään tämä aihauttaa sen, että suurin osa liikenteestä on pohjoinen - etelä suuntaista.
Maan muoto ja isojen kaupunkine sijainti ratkaisee pitkälti sen, minkä suuntainen julkinen liikenne on kannattavaa.
Ruotsissa tilanne on samamnsuuntainen kuin Suomessa. Saksassa ei niin vahvasti.
Jos maa on enempi leveä kuin korkea, niin silloin itä-länsi suuntainen liikenne toimii paremmin.
Lisäksi varsinkin Junien osalta tähän vaikuttaa historia eli mistä mihin on rataverkko rakennettu.
Vierailija kirjoitti:
Onko teidän kotiseudullanne tapana sanoa pikkuserkkuja serkuiksi? Kun muutin pohjoiseen, niin ihmettelin että niin moni puhui serkuistaan, joita tuntui olevan paljon. Sitten kun kyselin "serkusten" isovanhemmista, tuli ilmi ettei heillä ole yhteistä mummolaa, koska kyseessä ovat pikkuserkut, pikkupikkuserkut tai neljännet tai vielä kaukaisemmat serkut. Minusta tuollainen on todella outoa. Itse olen pienestä asti ollut paljonkin tekemisissä serkkuni kanssa, ennen kaikkea isovanhempiemme yhdistämänä. Pikkuserkut taas ovat aivan muuta, heitä en kaikkia edes nimeltä tiedä.
Pohjoisesta olen. Meillä on aina puhuttu serkuista, pikkuserkuista, kolmansista serkuista. Joskus jopa neljänsistä serkuista tilanteissa, joissa sukulaisuuksia on setvitty.
Sukulaisia on ympäri Lapin ja myös etelässä. Kaikilla sama käytäntö. En usko, että kuvaamasi tapa puhua pelkistä serkuista on yleinen, koskapa en ole siihen törmännyt. Mutta voihan noin jossain olla, jollain kylällä tai jossain suvussa.
Ainoastaan joskus kun ei haluta tehdä tarkempia sukuselvityksiä saatetaan puhekielessä pikkuserkusta käyttää vieraammille pelkkää serkku nimitystä kuvaamaan, että kyse on sukulaisesta eikä tuttavasta. Tällöin puhuja kyllä tietää hyvin serkkuuden asteen, mutta ei koe välttämättömäksi sitä kuulijalleen määrittää. Tätä kyllä olen kuullut käytettävän muuallakin Suomessa.
Ehkäpä kuulemasi tapa kuvastaa etäistä suhdettasi kertojaan.
Vierailija kirjoitti:
Lihottaako 1 mässäilypäivä viikossa, jos muuten tarkkailee syömisiään?
Ei lihota. Jos vyö alkaa kiristää, niin arkena syön vähemmän ja ahistus on poissa
t. 60 vuotta viikonloppuna mässäillyt arkena kurinalaisesti syövä normaalipainoinen.
PS. Ihmiset ovat erilaisia. Voi olla, että jollekulle mässäilykilon karistaminen muina päivinä on vaikeampaa nuin minulle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on 2 samankokoista, mutta eri lintulajia esim varpunen ja talitianen jne, niin ovatko sisuskaluiltaan samanlaisia? Siis sydän, keuhkot jne..
En aio tutkia, mutta kysytään nyt, täällähän voi olla vaikka minkä alan asiantuntijoita.
Lintujen perusrakenne sisäelimien osalta on hyvin samanlainen kaikilla lajeilla lintujen koosta riippumatta. Mutta esim. lihasmaha l. kivipiira on kasveja ja siemeniä syövillä linnuilla (esimerkkisi varpunen) vahvempi kuin lihaa syövillä linnuilla (talitiainen, varpuspöllö). Joillain linnuilla on penis, useimmilla ei. Joten pieniä eroja löytyy.[/quote
Arvasin, että joku tietää.. Kiitos vastauksestasi -ap
Nisäkkäillä sisäelimien, lähinnä ruuansulatuselimistön (vatsa, suolisto) rakenne ja toiminta vaihtelee huomattavasti enemmän kuin linnuilla. Esim. Märehtivän lehmän neljä mahaa vs. ihmisen yksi vatsalaukku. Tai petoeläimen lyhyt suoli vs. kasvissyöjän pitkä suoli.
Muut elimet (sydän, maksa, munuaiset, jne) nisäkkäillä varioivat eri lajisilla paljon vähemmän kuin ruuansulatus.
Muukin toiminta vaihtelee nisäkkäillä enemmän. Esim. siilin horrostaminen, karhun talviuni, lepakoiden ja valaiden kaikuluotaus ja joidenkin lajien viivästynyt sikiönkehitys ovat toimintoja, joita ei linnuilla juuri tapaa.
No, esim. tervapääskyn poikaset voivat huonolla säällä vaipua muutamiksi päiviksi tai jopa viikoksi horroksen tai talviunen kaltaiseen tilaan, jossa ruumiinlämpö laskee ja elintoiminnot hidastuvat. Mutta tämä on vaatimatonta verrattuna siilin kuukausia kestävään talvihorrokseen. Ja vielä vaatimattomampaa verrattuna joidenkin sammakkojen kykyyn selvitä talvesta jäätyneinä (solut kyllästyvät pakkasnesteellä ja vesi jäätyy solujen ulkopuolelle soluja rikkomatta). Hyönteiset ovatkin sitten äärioloissa (jäätyminen, kuivuminen) selviämisen mestareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sellainen ongelma,että mitä enemmän on ruokaa kaapissa,niin sitä vähemmän nälättää ja joudun heittää ruokaa roskiin...eli sama,kun heittäisi rahaa sinne :/. Muttakun näkyy tyyliin vain valoa,nin karmiva nälentunne. Mistähän moinen johtuu? ja hävettää,kun rahaa menee roskakoriin :O
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihottaako 1 mässäilypäivä viikossa, jos muuten tarkkailee syömisiään?
Ei lihota. Jos vyö alkaa kiristää, niin arkena syön vähemmän ja ahistus on poissa
t. 60 vuotta viikonloppuna mässäillyt arkena kurinalaisesti syövä normaalipainoinen.
PS. Ihmiset ovat erilaisia. Voi olla, että jollekulle mässäilykilon karistaminen muina päivinä on vaikeampaa nuin minulle
Mieleen muistuu tutkimus jossa koehenkilöille syötettiin 1000 kcal ylimääräistä päivässä. Testijakson (en muista pituutta) lopussa vähiten lihonut oli saanut alle 4 kg lisää painoa, eniten lihonut taas lähes 14 kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laihista viikko takana, ja joka ilta klo 20-21 kauhea nälkä. Mitä voisi syödä, ettei jäisi vyötärölle. Ei vihannekset maistu. nimim. ensimmäistä kertaa. ps. kaikki vinkit tervetulleita ja luetaan.
Vierailija kirjoitti:
Laihista viikko takana, ja joka ilta klo 20-21 kauhea nälkä. Mitä voisi syödä, ettei jäisi vyötärölle. Ei vihannekset maistu. nimim. ensimmäistä kertaa. ps. kaikki vinkit tervetulleita ja luetaan.
Näkkileipää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihista viikko takana, ja joka ilta klo 20-21 kauhea nälkä. Mitä voisi syödä, ettei jäisi vyötärölle. Ei vihannekset maistu. nimim. ensimmäistä kertaa. ps. kaikki vinkit tervetulleita ja luetaan.
Näkkileipää
Heti testasin. ihan hyvä vinkki
Mikäköhän puu sopisi parhaiten puujalaksi? Olen aatellut kauneusleikata puujalan polvesta alas päin ja mietin mikä olisi paras lajike.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikäköhän puu sopisi parhaiten puujalaksi? Olen aatellut kauneusleikata puujalan polvesta alas päin ja mietin mikä olisi paras lajike.
Lähtökohdaksi pitää ottaa tuotteen vaatimukset. Puun pitäsi olla kovaa ja kevyttä.
Suurin osa kevyistä puista on pehmeitä, joten ne eivät kestä kovassa käytössä.
Kotimaisista puista vaatimukset täyttää vaahtera.
Ulkomaisista puista löytynee kevyitä puita, jotka ovat kovempia.
Täytyy mennä p.ska.le, ettei muutu lihaksi. Tälläisen sanonnan kuulin.
Voiko vielä jotain ulosteesta imeytyä kehoon, jos pidättelee sen ulospääsyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuullut, että kissat tuntevat viiksillään kuinka isosta kolosta mahtuvat. Eli jos viikset taipuvat kulkiessa, kulkuväylä on liian ahdas. Jos viikset eivät kosketa kuin vähän, mahtuu hyvin. Onkohan tämä totta?
Onko henkilöstöjohtajan/henkilöstöpäällikön oltava mulkku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on 2 samankokoista, mutta eri lintulajia esim varpunen ja talitianen jne, niin ovatko sisuskaluiltaan samanlaisia? Siis sydän, keuhkot jne..
En aio tutkia, mutta kysytään nyt, täällähän voi olla vaikka minkä alan asiantuntijoita.
Lintujen perusrakenne sisäelimien osalta on hyvin samanlainen kaikilla lajeilla lintujen koosta riippumatta. Mutta esim. lihasmaha l. kivipiira on kasveja ja siemeniä syövillä linnuilla (esimerkkisi varpunen) vahvempi kuin lihaa syövillä linnuilla (talitiainen, varpuspöllö). Joillain linnuilla on penis, useimmilla ei. Joten pieniä eroja löytyy.[/quote
Arvasin, että joku tietää.. Kiitos vastauksestasi -ap
Nisäkkäillä sisäelimien, lähinnä ruuansulatuselimistön (vatsa, suolisto) rakenne ja toiminta vaihtelee huomattavasti enemmän kuin linnuilla. Esim. Märehtivän lehmän neljä mahaa vs. ihmisen yksi vatsalaukku. Tai petoeläimen lyhyt suoli vs. kasvissyöjän pitkä suoli.
Muut elimet (sydän, maksa, munuaiset, jne) nisäkkäillä varioivat eri lajisilla paljon vähemmän kuin ruuansulatus.
Muukin toiminta vaihtelee nisäkkäillä enemmän. Esim. siilin horrostaminen, karhun talviuni, lepakoiden ja valaiden kaikuluotaus ja joidenkin lajien viivästynyt sikiönkehitys ovat toimintoja, joita ei linnuilla juuri tapaa.
No, esim. tervapääskyn poikaset voivat huonolla säällä vaipua muutamiksi päiviksi tai jopa viikoksi horroksen tai talviunen kaltaiseen tilaan, jossa ruumiinlämpö laskee ja elintoiminnot hidastuvat. Mutta tämä on vaatimatonta verrattuna siilin kuukausia kestävään talvihorrokseen. Ja vielä vaatimattomampaa verrattuna joidenkin sammakkojen kykyyn selvitä talvesta jäätyneinä (solut kyllästyvät pakkasnesteellä ja vesi jäätyy solujen ulkopuolelle soluja rikkomatta). Hyönteiset ovatkin sitten äärioloissa (jäätyminen, kuivuminen) selviämisen mestareita.
Lisäkysymys: katsoin taannoin erästä eläinlääkäriohjelmaa, jossa kissa oli vahingossa syönyt aspiriinia/ibuprofeenia/vastaavaa, ja valitettavasti kuoli koska käsittääkseni maksa petti? Olen sittemmin pitänyt hyvän huolen siitä, että kissoillani ei vahingossakaan ole mitään pääsyä lääkekaapille.
Mikä kissan maksassa saa siis aikaan tämän, onko se yliannostus? Vai jotain muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on 2 samankokoista, mutta eri lintulajia esim varpunen ja talitianen jne, niin ovatko sisuskaluiltaan samanlaisia? Siis sydän, keuhkot jne..
En aio tutkia, mutta kysytään nyt, täällähän voi olla vaikka minkä alan asiantuntijoita.
Lintujen perusrakenne sisäelimien osalta on hyvin samanlainen kaikilla lajeilla lintujen koosta riippumatta. Mutta esim. lihasmaha l. kivipiira on kasveja ja siemeniä syövillä linnuilla (esimerkkisi varpunen) vahvempi kuin lihaa syövillä linnuilla (talitiainen, varpuspöllö). Joillain linnuilla on penis, useimmilla ei. Joten pieniä eroja löytyy.[/quote
Arvasin, että joku tietää.. Kiitos vastauksestasi -ap
Nisäkkäillä sisäelimien, lähinnä ruuansulatuselimistön (vatsa, suolisto) rakenne ja toiminta vaihtelee huomattavasti enemmän kuin linnuilla. Esim. Märehtivän lehmän neljä mahaa vs. ihmisen yksi vatsalaukku. Tai petoeläimen lyhyt suoli vs. kasvissyöjän pitkä suoli.
Muut elimet (sydän, maksa, munuaiset, jne) nisäkkäillä varioivat eri lajisilla paljon vähemmän kuin ruuansulatus.
Muukin toiminta vaihtelee nisäkkäillä enemmän. Esim. siilin horrostaminen, karhun talviuni, lepakoiden ja valaiden kaikuluotaus ja joidenkin lajien viivästynyt sikiönkehitys ovat toimintoja, joita ei linnuilla juuri tapaa.
No, esim. tervapääskyn poikaset voivat huonolla säällä vaipua muutamiksi päiviksi tai jopa viikoksi horroksen tai talviunen kaltaiseen tilaan, jossa ruumiinlämpö laskee ja elintoiminnot hidastuvat. Mutta tämä on vaatimatonta verrattuna siilin kuukausia kestävään talvihorrokseen. Ja vielä vaatimattomampaa verrattuna joidenkin sammakkojen kykyyn selvitä talvesta jäätyneinä (solut kyllästyvät pakkasnesteellä ja vesi jäätyy solujen ulkopuolelle soluja rikkomatta). Hyönteiset ovatkin sitten äärioloissa (jäätyminen, kuivuminen) selviämisen mestareita.
Lisäkysymys: katsoin taannoin erästä eläinlääkäriohjelmaa, jossa kissa oli vahingossa syönyt aspiriinia/ibuprofeenia/vastaavaa, ja valitettavasti kuoli koska käsittääkseni maksa petti? Olen sittemmin pitänyt hyvän huolen siitä, että kissoillani ei vahingossakaan ole mitään pääsyä lääkekaapille.
Mikä kissan maksassa saa siis aikaan tämän, onko se yliannostus? Vai jotain muuta?
Ainakin parasetamoli (esim.panadol) on ihmisellekin maksatoxista ja siitä voi vetää överit jos liikaa popsii. Kissa on niin paljon ihmistä kevyempi, ettei mikään ihme jos kuolee jo yhteen nappiin
Mitä tarkoittaa kuukauden ensimmäinen viikko? Jos kuun ensimmäinen päivä on vaikkapa keskiviikko, onko kuukauden ensimmäinen viikko alkanut jo maanantaina vai alkaako se seuraavana maanantaina?
Mitä tarkoittaa, että nainen saa peräkkäisiä orgasmeja? Kuinka kauan aikaa kahden orgasmin välillä voi olla, jotta ne vielä lasketaan peräkkäisiksi?
Alue: Aihe vapaa
Lihottaako 1 mässäilypäivä viikossa, jos muuten tarkkailee syömisiään?