Mä en tehnyt lapsuuden kesinä oikein mitään
Koska vanhemmilla ei ollut varaa mihinkään. Ainoastaan pyöräilin ja 2-3 kertaa kävin lähikaupungissa linja-autolla. Siellä sitten söin jäätelöä ja osti halppis vaatteita seppälästä. Ei niistä kesistä huonoja muistoja jäänyt.
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
En minäkään. Kotona tuli aika usea kesä vaan yksin kykittyä. Kavereita ei juuri ollut.
Joo ei ollut mullakaan yhtään kaveria silti en muista että olisi niin kamalan tylsää ollut.
En mäkään. Köyhä suurperhe maalla. Isä vei joskus uimaan ja mummolassa käytiin 80 kilsan päässä kerran tai kaksi kesässä. Muuten oltiin vaan kesnenämme. Kyllähän tuo alle 10-vuotiaana menetteli, mutta sitä vanhempana tuntui aika epäreilulta. Kesällä näki kavereita, jos polki pyörällä 15km yhteen suuntaan. Harrastuksiin (jos oli ilmainen tai todella edullinen) pääsi samalla keinolla. Vanhemmilla ei koskaan aikaa kuskata. Kesät meni nuorempia sisaruksia hoitaen ja syksyä odottaen.
Me oltiin kotona ja mökillä ja joskus tehtiin autolla reissuja kotimaassa tai Euroopassa.
En muista, että olisi koskaan ollut tylsää. Käytiin uimassa, pyöräiltiin, käytiin metsässä. Syötiin jätskiä ja mansikoita. Oli aikaa lukea. Leikin pikkusiskon kanssa. Tutkin kasveja ja kiviä kirjaston kirjojen avulla. Piirsin ja kirjoittelin. Mulla ei edes ala-asteen 4. Luokan jälkeen ollut kavereitakaan kuin vasta lukiossa. Kirjekavereita oli ja serkkuja, joita tapasin kesällä.
Mökillä tehtiin majoja, lauttoja, ongittiin, käytiin tutkimusretkillä.
Mä olen aina ollut hyvä keksimään tekemistä ihan itse. Ei ole ikinä ollut tylsää. Paitsi koulussa, jossa ei ollut tarpeeksi haastetta.
En minäkään. Kotona tuli aika usea kesä vaan yksin kykittyä. Kavereita ei juuri ollut.