jos on mt-taustaa ja saamassa ekaa lasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedätte että esim päiväkodin ammattikasvattaja ei ole esim masennuksesta tai paniikkihäiriöstä tai muusta mtt häiriöstä kärsivä ihminen? Monilla se päiväkodin henkilökunta viettää enemmän aikaa sen teidän piltin kanssa kun te itse. Ei kaikilla ole merkintää missään noista ongelmista tai on vasta saanut diagnoosin.

Ei se merkintä tai diagnoosi vaikuta mihinkään tai näy missään päiväkodille. Silloin kun ei ole saikulla niin silloin käydään ihan normaalisti töissä vaikka olisi mikä diagnoosi.

T. Päiväkodissakin työskennellyt

Niinpä! Aloituksessa ei puhuttu minkään instanssin työntekijän diagnooseista vaan tulevan äidin mielenterveysongelmista.

Kun tulet äidiksi, et ole extrovertti, introvertti, aamu-uninen, iltaihminen, väsynyt yms. Kaikki mitä ennen olit, menettää merkityksensä kun sinusta tulee äiti. Sinun mielipiteilläsi, haluamisillasi, pissahädälläsi tai nälälläsi ei ole enää mitään merkitystä.

Ketään ei kiinnosta minkälainen ihminen sinä olet tai miltä sinusta tuntuu. Niillä asioilla on merkitystä vain siinä tilanteessa, että ne vaikuttavat lapseesi negatiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mt-ihminen voi olla hyvä vanhempi tai sitten huono. Joka tapauksessa neuvolassa niitä syynätään tarkemmin. Mitä vähemmän infoa julkiselta puolelta tiedoissa, sen parempi itsesi ja lapsesi kannalta.

Lisäksi auttaa hyvä taloudellinen asema, eli että et asu missään vuokra-asunnossa, ole yh, sinulla on korkeampi akateeminen loppututkinto ja oikeusturvavakuutus voimassa.

Kyllä rehellisyys ja avoimuus kannattaa. Jos on sillä hetkellä terve ja kaikki kunnossa, ei joudu mihinkään lastensuojelun syyniin. Eihän sitä tiedä,uusiiko masennus tai muut ongelmat vauvan myötä. Voi olla että ei ja kaikki menee hyvin, mutta jos uusiikin niin itsensä ja vauvan kannalta hyvä että tilanteeseen puututaan ajoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin näkee vastauksista kuinka epäluuloisia, syytteleviä ja rankaisevia osa on jos on mtt taustaa. Jopa sillon kun se tausta ei enää vaikuttaisi mihinkään.

Me jokainen näemme sen konkreettisesti päivittäisessä arjessamme miten se vaikuttaa lapseen, kun hän joutuu kasvamaan mielenterveys- ja päideperheissä päiväkodeissa ja kouluissa näkyvän häiriökäyttäytymisen muodossa. Tervetuloa meidän vanhempien maailmaan, jotka joudumme näiden asioiden kanssa painimaan. Ne ei ole vain sanoja ajanvietteenä käytettävällä keskustelupalstalla. 

Olet väärässä jos kuvittelet, että kaikkien niiden lasten elämät jotenkin kärsivät, joiden perheessä on vanhempia joilla ollut ongelmia mielenterveyden kanssa.

Voin luvata, että kysymättä et arvaisi taustastani mitään, koska se ei näy päällepäin ei minussa eikä lapsessani.

T. Nro 12

Lapsesi jo iässä, jossa hän joutuu kokemaan ympäristön paineet, jne? 

No oma lapseni menee pian yläkouluun ja itse olen sairastanut psykoosin ja masennuksen lapsen ollessa pieni. Mistään ei sitä päällepäin näe. Olen töissäkäyvä,urheileva,itsestä,kodista ja lapsesta huoltapitävä ja psyykkisesti terve, normaali äiti. Lapsi on psyykkisesti terve,lahjakas,menestyy hyvin koulussa,on kavereita ja harrastuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedätte että esim päiväkodin ammattikasvattaja ei ole esim masennuksesta tai paniikkihäiriöstä tai muusta mtt häiriöstä kärsivä ihminen? Monilla se päiväkodin henkilökunta viettää enemmän aikaa sen teidän piltin kanssa kun te itse. Ei kaikilla ole merkintää missään noista ongelmista tai on vasta saanut diagnoosin.

Ei se merkintä tai diagnoosi vaikuta mihinkään tai näy missään päiväkodille. Silloin kun ei ole saikulla niin silloin käydään ihan normaalisti töissä vaikka olisi mikä diagnoosi.

T. Päiväkodissakin työskennellyt

Niinpä! Aloituksessa ei puhuttu minkään instanssin työntekijän diagnooseista vaan tulevan äidin mielenterveysongelmista.

Sulla meni pointti ohi. Se tulevan äidin mielenterveys voi olla hyvä mutta sitten suurimman osan päivästä se lapsi voi olla mtt potilaan hoidossa. Eli ei se että vanhemmat on kunnossa tarkoita että se lapsi ei ala kasvaa kieroon sen takia että se ammattikasvattaja voi olla mtt ongelmista kärsivä ihminen. Eli et voi lasta kokonaan kääriä pumpuliin tältä osin.

Niin kauan kun lapsella on edes yksi terve aikuinen ja yleensä toinen vanhemmista onkin asia on ok. Lisäksi tietenkin sen mtt taustakseen pitää osata rakastaa ja kasvattaa lasta mutta ei esim masennus kausi lasta pilaa.

Ja entä jos toinen vanhemmista sairastuu lasten ollessa pieniä? Pitääkö ne lapset sitten antaa pois? Jos kerran mtt ongelmat tekee heti huonon vanhemman

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on diagnosoituna paranoidinen persoonallisuushäiriö, ja neuvolassa oli tiedossa että sivuoireena on sosiaalinen ahdistus.

Puhuttu on jonkin verran ryhmistä muttei painostettu, ja ainoa mitä oli niin kaksi neuvottelua (ennen synnytystä ja sen jälkeen). Tosin avoin hoitokontakti psykiatrisella poliklinikalla säilyi (käynnit harvoja ja sekin tiedossa).

Ei mitään lasua tms kun muuten olen ihan elävien kirjoissa.

Mitä neuvotteluissa käytiin läpi?

Ensimmäisessä oli huumeseula (ennen raskautta bentsoja lääkkeenä), käytännössä kyseltiin aikalailla samoja asioita kuin neuvolassa - voinnista, tukiverkostosta, mahdollisesta kotipalvelun tarpeesta (mitä en halunnut mutta sanoin tuolloin että helpompi arvioida kun lapsi on täällä).. kyselivät enemmän taustoista kuin peruskätilö.

Synnytyksen jälkeen aikalailla sama, muttei seulaa uudelleen kun sen läpäisin aiemmin. Toimenpiteet loppuivat siihen.

Siis määrätäänkö oikeasti huumeseulat jos käyttää lääkärin määrämiä lääkkeitä? Aikamoista.

Mitä tuo taustan kartoittaminen tarkoittaa? Itse en halua puhua parisuhteesta enkä lapsuuden perheestä. Entä jos ei siis ole sukua samalla paikkakunnalla? On pakko ottaa sossuja kylään? Entä jos on varaa ostaa palveluita?

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun olet tulossa äidiksi sinun pitää tulla pois sielä omalta mukavuusalueelta ja sopeutua lapsen tarpeisiin. Lapsen tempperamentti voi vaatia myös niitä sosiaalisiasuhteita, ulkoilua, vauvauintia, muskaria, jne...Et voi enää ajatella vain itseäsi.

No todellakaan alle vuoden ikäinen pieni vauva ei tarvitse mitään harrastuksia :D Ja toisaalta, jos lapsella on isä läsnä, niin isäkin voi käydä lapsen kanssa eri tapahtumissa. Vanhemmat usein jollakin tapaa jakavat vastuuta. Ja toki varmasti lähes kaikki ulkoilevat vauvan kanssa. Vauvaa ei kuitenkaan tarvitse mihinkään ryhmiin viedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on diagnosoituna paranoidinen persoonallisuushäiriö, ja neuvolassa oli tiedossa että sivuoireena on sosiaalinen ahdistus.

Puhuttu on jonkin verran ryhmistä muttei painostettu, ja ainoa mitä oli niin kaksi neuvottelua (ennen synnytystä ja sen jälkeen). Tosin avoin hoitokontakti psykiatrisella poliklinikalla säilyi (käynnit harvoja ja sekin tiedossa).

Ei mitään lasua tms kun muuten olen ihan elävien kirjoissa.

Mitä neuvotteluissa käytiin läpi?

Ensimmäisessä oli huumeseula (ennen raskautta bentsoja lääkkeenä), käytännössä kyseltiin aikalailla samoja asioita kuin neuvolassa - voinnista, tukiverkostosta, mahdollisesta kotipalvelun tarpeesta (mitä en halunnut mutta sanoin tuolloin että helpompi arvioida kun lapsi on täällä).. kyselivät enemmän taustoista kuin peruskätilö.

Synnytyksen jälkeen aikalailla sama, muttei seulaa uudelleen kun sen läpäisin aiemmin. Toimenpiteet loppuivat siihen.

Siis määrätäänkö oikeasti huumeseulat jos käyttää lääkärin määrämiä lääkkeitä? Aikamoista.

Mitä tuo taustan kartoittaminen tarkoittaa? Itse en halua puhua parisuhteesta enkä lapsuuden perheestä. Entä jos ei siis ole sukua samalla paikkakunnalla? On pakko ottaa sossuja kylään? Entä jos on varaa ostaa palveluita?

Sillä tarkastetaan että jos ihminen sanoo että on lopettanut ne että on tosiaan lopettanut eikä esim addiktoitunut niihin. Taustan kartoitus on juuri sitä että katsotaan onko sinulla tukiverkkoa tai mitään muuta taustalla mikä saattaa herättää huolta. Jos ei ole sukua paikkakunnalla niin ei ole. Ei sille mitään voi. Pakkohan ei ole ottaa ketään kylään paitsi jos tekevät lasun. Mutta jos olet selkeästi hyvässä kunnossa ja selväpäinen niin eivät sille yleensä tarvetta näe. Eivät katso muuten sitä onko haraa vai ei ostaa palveluita mutta kysyvät kuitenkin (myös neuvolassa) onko taloudellisesti huolia. Osa perhetyöstä ja kotiavusta on maksullista myös neuvolan kautta saatuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista tuo seuranta sitten on? Mitä konkreettisesti se on? tuntuu, että olen ole enää oikeutettu onneen, kun olen sairastunut. Esim miten voin nauttia vauvavuodesta jos pitää sossuja kahvittaa? Haluaisin olla vauvan kanssa kotona ja puuhailla hänen kanssaan :) Sinällään ei mitään viranomaisia vastaan ja ymmärrän, että tekevät vain työtään, mutta inhottavaa olla leimattu iäksi.

En tiedä miten voisin ikinä nauttia vauva-arjesta jos sossut ramppaa alvariinsa :(

Näet asian väärinpäin. Kukaan ei automaattisesti ole oikeutettu onneen, mutta syntymättömällä lapsella on oikeus syntyä hyviin oloihin. Näet, että SINÄ puuhailet lapsen kanssa kotona. Lapsesi parhaaksi on, jos pääsee varhaisessa vaiheessa päivähoitoon.

En sama

Voisitko perustella hieman tuota päivähoitokommenttia, en oikein löydä ideaa sen takaa?

Lapsella on oikeus sosiaalisiin kontakteihin ja oikeus opetella niitä. Ap:n suunnitelman petusteella lapsi jäisi yksin mt-ongelmaisen äidin kanssa.

Alle vuoden ikäinen vauva ei tarvitse laajoja sosiaalisia kontakteja. Eihän se, että äidillä on ollut mt-ongelmia, tarkoita, että niitä olisi silä hetkellä on saanut vauvan! Mt-sairauksista voi parantua!

Tietenkin kun lapsi kasvaa, hän voi käydä kerhoissa yms ja isäkin voi viedä.

En veisi lasta päiväkotiin kovin aikaisin, haluan olla kotona vauvan kanssa ja viettää ihanaa vauva-arkea. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mt-ihminen voi olla hyvä vanhempi tai sitten huono. Joka tapauksessa neuvolassa niitä syynätään tarkemmin. Mitä vähemmän infoa julkiselta puolelta tiedoissa, sen parempi itsesi ja lapsesi kannalta.

Lisäksi auttaa hyvä taloudellinen asema, eli että et asu missään vuokra-asunnossa, ole yh, sinulla on korkeampi akateeminen loppututkinto ja oikeusturvavakuutus voimassa.

Kyllä rehellisyys ja avoimuus kannattaa. Jos on sillä hetkellä terve ja kaikki kunnossa, ei joudu mihinkään lastensuojelun syyniin. Eihän sitä tiedä,uusiiko masennus tai muut ongelmat vauvan myötä. Voi olla että ei ja kaikki menee hyvin, mutta jos uusiikin niin itsensä ja vauvan kannalta hyvä että tilanteeseen puututaan ajoissa.

Rehellisyys kannattaa, mutta rehellisyys väärässä paikassa ei kannata. Neuvolassa ei ole järkevää mainita väsymyksestä, masennuksesta, tukiverkkojen puutteesta tai pelosta ettei pärjää. Näiden asioiden kertomiselle on ihan muut paikat kuin sosiaalitoimeen alaiset kyttäysorganisaatiot neuvola, terveyskeskus tai päiväkoti.

Vierailija kirjoitti:

Tämä: Ensimmäiset kaksi vuotta ovat tärkeimpiä vauvan aivojen kehitykselle.

Silloin kypsyy hermosto, kehittyy vauvan tunne-elämä, luodaan pohja kaikelle.

Jos äiti/isä ei jaksa olla oikeassa, peilaavassa ja johdonmukaisessa vuorovaikutuksessa mt-ongelmien, väsymyksen, päihteiden, lääkkeiden tms vuoksi, syntyy sellaisia vaurioita joita ei kovin helpolla korjatakaan.

Siksi neuvolat on avainasemassa ja ottakaa hyvät äidit sitä apua vastaan. Niiden lasten takia.

Mutta jos niitä mt-ongelmia ei enää ole! Kyllä minä jaksan olla vauvalle paras äiti, peilaavassa ja johdonmukaisessa vuorovaikutuksessa. Kyse on ennen kaikkea stigmasta. Koska on mt-tausta, niin sillä on helppo lyödä. Vaikka mitään ongelmia ei enää olisi. En tarvitse mitään sosiaalityöntekijöitä kotiini kahvittelemaan vaan rauhan olla oman perheen kanssa, sitten jos saan vauvan. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista tuo seuranta sitten on? Mitä konkreettisesti se on? tuntuu, että olen ole enää oikeutettu onneen, kun olen sairastunut. Esim miten voin nauttia vauvavuodesta jos pitää sossuja kahvittaa? Haluaisin olla vauvan kanssa kotona ja puuhailla hänen kanssaan :) Sinällään ei mitään viranomaisia vastaan ja ymmärrän, että tekevät vain työtään, mutta inhottavaa olla leimattu iäksi.

En tiedä miten voisin ikinä nauttia vauva-arjesta jos sossut ramppaa alvariinsa :(

Näet asian väärinpäin. Kukaan ei automaattisesti ole oikeutettu onneen, mutta syntymättömällä lapsella on oikeus syntyä hyviin oloihin. Näet, että SINÄ puuhailet lapsen kanssa kotona. Lapsesi parhaaksi on, jos pääsee varhaisessa vaiheessa päivähoitoon.

En sama

Voisitko perustella hieman tuota päivähoitokommenttia, en oikein löydä ideaa sen takaa?

Lapsella on oikeus sosiaalisiin kontakteihin ja oikeus opetella niitä. Ap:n suunnitelman petusteella lapsi jäisi yksin mt-ongelmaisen äidin kanssa.

Luin aloituksen aivan erilailla, ap haluaa pitää sosiaaliset kontaktinsa samoina, eli vähäisinä muuhun kuin omaan lähipiiriin päivällä, ja lapsen isä voi halutessaan hakea enemmän muuta aktiviteettia lapselle kun tulee kotiin.

Vauvavuoden aikana vauvahan ei paljoa muuta kontaktia kaipaa kuin juuri sen lähipiirin joten en nyt kauhean huolissani olisi. (Vielä jos lapsikin sattuu olemaan introvertti niin päiväkotiarjen varhaisesta aloituksesta ei olisi mitään hyötyä.)

Juuri näin! Lapsi saa vauvana osallistua isän kanssa kaikenmaailman rientoihin ja isompana myös käydä kerhoissa yms. Mutta minä en halua päivät pitkät kahvitella vieraiden kanssa. Toki omia ystäviä ja heidän lapsiaan haluan nähdä. En ole eristämässä lasta. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin näkee vastauksista kuinka epäluuloisia, syytteleviä ja rankaisevia osa on jos on mtt taustaa. Jopa sillon kun se tausta ei enää vaikuttaisi mihinkään.

Me jokainen näemme sen konkreettisesti päivittäisessä arjessamme miten se vaikuttaa lapseen, kun hän joutuu kasvamaan mielenterveys- ja päideperheissä päiväkodeissa ja kouluissa näkyvän häiriökäyttäytymisen muodossa. Tervetuloa meidän vanhempien maailmaan, jotka joudumme näiden asioiden kanssa painimaan. Ne ei ole vain sanoja ajanvietteenä käytettävällä keskustelupalstalla. 

Olet väärässä jos kuvittelet, että kaikkien niiden lasten elämät jotenkin kärsivät, joiden perheessä on vanhempia joilla ollut ongelmia mielenterveyden kanssa.

Voin luvata, että kysymättä et arvaisi taustastani mitään, koska se ei näy päällepäin ei minussa eikä lapsessani.

T. Nro 12

Et voi sitä luvata, koska et näe itseäsi ulkopuolisin silmin. On väärin ajatella, että kaikki näkyisi ulospäin häiriökäyttäytymisenä. Se voi näkyä myös yrityksenä olla liian hyvä vanhempi, jne.

Ai nyt se että yrittää olla hyvä vanhempi on mtt vika? xD

Sanoin liian hyvä vanhempi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin näkee vastauksista kuinka epäluuloisia, syytteleviä ja rankaisevia osa on jos on mtt taustaa. Jopa sillon kun se tausta ei enää vaikuttaisi mihinkään.

Me jokainen näemme sen konkreettisesti päivittäisessä arjessamme miten se vaikuttaa lapseen, kun hän joutuu kasvamaan mielenterveys- ja päideperheissä päiväkodeissa ja kouluissa näkyvän häiriökäyttäytymisen muodossa. Tervetuloa meidän vanhempien maailmaan, jotka joudumme näiden asioiden kanssa painimaan. Ne ei ole vain sanoja ajanvietteenä käytettävällä keskustelupalstalla. 

Hohhoijaa, eli kerran mt-ongelmainen niin aina ongelmainen? Mitä järkeä niistä m-ongelmista on parantua kun ei saa elää enää minkäänlaista normaalia elämää sen jälkeen ikuisen stigman takia? Se, että on ollut mt-ongelmia, ei tarkoita, että niitä olisi kun on saanut lapsia. Moni mt-ongelmista parantunut on vahvempi ja hakee apua helpommin kuin ns. terveet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin näkee vastauksista kuinka epäluuloisia, syytteleviä ja rankaisevia osa on jos on mtt taustaa. Jopa sillon kun se tausta ei enää vaikuttaisi mihinkään.

Me jokainen näemme sen konkreettisesti päivittäisessä arjessamme miten se vaikuttaa lapseen, kun hän joutuu kasvamaan mielenterveys- ja päideperheissä päiväkodeissa ja kouluissa näkyvän häiriökäyttäytymisen muodossa. Tervetuloa meidän vanhempien maailmaan, jotka joudumme näiden asioiden kanssa painimaan. Ne ei ole vain sanoja ajanvietteenä käytettävällä keskustelupalstalla. 

Itse tunnen monia mtt perheitä joissa lapset on rakastettuja ja hyvin käyttäytyviä ja heissä ei ole yhtään mitään vikaa. Samaa ei voi sanoa näiden muka tavis perheiden lapsista. Lapsia on pidetty itsestäänselvyytenä koko elämänsä ja heidän kanssaan ei koskaan tehdä mitään saatikka kasvateta. Hirveitä pikku hirviöitä. Että ei se nyt tausta vanhemmalla aina tarkoita huonoja oloja lapsilla.

tämä! Itselläni on pitkä mt-tausta, koska en ole saanut oikenalaista hoitoa. Nyt olen alkanut samaan ja tuloksia on alkanut tulemaan. Kun tästä paranen, voisin vielä perustaa perheen, jos ikä ei tule esteeksi ja mies löytyy. Lapsi ei todellakaan olisi itsestäänselvyys, olen pitänyt itseäni sellaisena yhtieskunnan hylkiönä, joka ei muiden silmissä kelpaa äidiksi ollenkaan. Kun paranen ja saan mahdollisuuden äitiyteen (jos saan) niin ymmärrän kuinka arvokasta normaali, terve elämä on. Ja kuinka arvokasta on, että pystyy saamaan perheen. Avunhakemisen kynnys minulla on matala, mutta en toisaalta halua väkisin mitään tukitoimia, tiedän omat voimavarani. olen myös selvinnyt sellaisesta, mistä moni ei selviäisi, joten normaalin elämän stressi ei väsytä. Mt-ongelmaiset eivät ole heikkoja, päinvastoin. Harva kestäisi sellaista arkea viikkoakaan, mitä minä olen sairausaikana joutunut elämään. Perhe-elämän haasteet on siihen nähden lastenleikkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedätte että esim päiväkodin ammattikasvattaja ei ole esim masennuksesta tai paniikkihäiriöstä tai muusta mtt häiriöstä kärsivä ihminen? Monilla se päiväkodin henkilökunta viettää enemmän aikaa sen teidän piltin kanssa kun te itse. Ei kaikilla ole merkintää missään noista ongelmista tai on vasta saanut diagnoosin.

Ei se merkintä tai diagnoosi vaikuta mihinkään tai näy missään päiväkodille. Silloin kun ei ole saikulla niin silloin käydään ihan normaalisti töissä vaikka olisi mikä diagnoosi.

T. Päiväkodissakin työskennellyt

Niinpä! Aloituksessa ei puhuttu minkään instanssin työntekijän diagnooseista vaan tulevan äidin mielenterveysongelmista.

EI VAAN, tulevaisuuden äidin mt-TAUSTASTA. Ei vauavuoden ongelmista.

Menneisyyden mt-ongelmat eivät tarkoita sitä, että niitä olisi tulevaisuudessakin. Sairauksista voi parantua tai niitä voi saada hyvään hoitotasapainoon. Kuinka monella terveellä on terveen paperit?

Ei kannata välittää mitä osa täällä suoltaa ap ja muut mt taustaiset äidit. Niin kauan kun pystytte kasvattamaan lasta rakkaudella ja johdonmukaisuudella loppu tulee perässä. Kukaan ei ole täydellinen vanhempi ja se että teillä on ollut haasteita ja vaikeuksia on varmasti kuitenkin teitä kasvattanut ihmisenä ja osaatte arvostaa sitä normaalia arkea. Lisäksi kynnys hakea apua on varmasti matalampi jos sitä apua tarvitsee. Ei kannata pelätä neuvolaa sen takia vaan näyttäkää että olette ihan täyspäisiä ja reippaita ja hyvinvoivia ja ei heillä ole mitään syytä alkaa vainoamaan.

Nämä jotka puhuvat törkeästi ovat a) joko itse mtt potilaita ja purkavat pahaa oloaan ja kateuttaan niihin joilla on mahdollisuus perheeseen ja jotka voi hyvin. b) muka normaaleja jotka yrittävät asettaa itsensä ja vanhemmuutensa jalustalle tunteakseen itsensä paremmaksi kun oikeasti on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin näkee vastauksista kuinka epäluuloisia, syytteleviä ja rankaisevia osa on jos on mtt taustaa. Jopa sillon kun se tausta ei enää vaikuttaisi mihinkään.

Me jokainen näemme sen konkreettisesti päivittäisessä arjessamme miten se vaikuttaa lapseen, kun hän joutuu kasvamaan mielenterveys- ja päideperheissä päiväkodeissa ja kouluissa näkyvän häiriökäyttäytymisen muodossa. Tervetuloa meidän vanhempien maailmaan, jotka joudumme näiden asioiden kanssa painimaan. Ne ei ole vain sanoja ajanvietteenä käytettävällä keskustelupalstalla. 

Olet väärässä jos kuvittelet, että kaikkien niiden lasten elämät jotenkin kärsivät, joiden perheessä on vanhempia joilla ollut ongelmia mielenterveyden kanssa.

Voin luvata, että kysymättä et arvaisi taustastani mitään, koska se ei näy päällepäin ei minussa eikä lapsessani.

T. Nro 12

Et voi sitä luvata, koska et näe itseäsi ulkopuolisin silmin. On väärin ajatella, että kaikki näkyisi ulospäin häiriökäyttäytymisenä. Se voi näkyä myös yrityksenä olla liian hyvä vanhempi, jne.

Ai nyt se että yrittää olla hyvä vanhempi on mtt vika? xD

Sanoin liian hyvä vanhempi...

Sellaista ei olekkaan kuin liian hyvä vanhempi. Vai tunnetko jotenkin huonommuutta? Toki sillä vanhemmuudella ei saa ajaa itseään piippuun vaan tajuta ne omat voimavarat ja yleensä mtt taustaiset ihmiset tajuaa omat voimavaransa paremmin kun ne joilla niitä ei ole ollut. Kuitenkin näitä voimavara juttuja käydään aina läpi kun ongelmia aletaan hoitamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei mutta joudut juttelemaan sosiaalitoimen kanssa jotta arvioivat pitääkö sinua seurata synnytyksen jälkeen tai tehdä ennakoiva lasu

Nyt tais päästä ihan höpöhöpö-jutta. :)

Ei ole noin. Ei todellakaan. Joku virkaintoinen siellä naputteli kaikkitietävänä ihan puutaheinää.

Ap, saat olla juuri sellainen äiti kun olet. Olet hyvä juuri sellaisena. Niin kauan kun teillä on hyvä olla ja vauvan tarpeisiin vastataan ja hänestä huolehditaan, ei tule kukaan sanomaan miten sun tulisi elää. Kun tosiaan tuollaiset kaikkitietävät jos menet kysymään.

Vasta sitten kun lapsi tarvitsee ulkomaailmaan tutustumista ja sosiaalista elämää enemmän ympärilleen, on se tärkeämpää. Vieläkään ei suuressa roolissa.

Pitkälle lapsella riittää omat vanhemmat ja sukulaiset.

Silloinkaan kukaan ei pakota sinua minnekään, mutta jos jokin asia on niin häiritsevää, että se haittaa jokapäiväistä elämää, ottanet ihan itsekin yhteyttä esim. lääkäriin, sossuun tai neuvolaan jolloin pohditaan tilanteen mukaan keino auttaa, tukea tai hoitaa sinua.

Pelätä ei kannata missään tapauksessa.

On normaaliakin eriytyä vauvan kanssa joksikin aikaa omaan rauhaan. Se tekee niin äidille kun vauvallekin hyvää.