jos on mt-taustaa ja saamassa ekaa lasta

Ei mutta joudut juttelemaan sosiaalitoimen kanssa jotta arvioivat pitääkö sinua seurata synnytyksen jälkeen tai tehdä ennakoiva lasu

Vierailija kirjoitti:

Ei mutta joudut juttelemaan sosiaalitoimen kanssa jotta arvioivat pitääkö sinua seurata synnytyksen jälkeen tai tehdä ennakoiva lasu

Ihanko oikeasti? Jos siis on vaikka teininä käynyt terapiassa ja sattuu olemaan introvertti, niin joutuu seurantaan ja tehdään lasu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mutta joudut juttelemaan sosiaalitoimen kanssa jotta arvioivat pitääkö sinua seurata synnytyksen jälkeen tai tehdä ennakoiva lasu

Ihanko oikeasti? Jos siis on vaikka teininä käynyt terapiassa ja sattuu olemaan introvertti, niin joutuu seurantaan ja tehdään lasu?

Riippuu kuinka pitkä aika siitä teini iästä on. Eivät siis automaattisesti tee sitä lasua vaan arvioivat tarvitsetko kuinka paljon tukea. Eli riittääkö että sinun luonasi käydään tasaisin väliajoin esim. 10 kertaa vai onko asiat niin että ennakoiva lasu on parempi. Itse jouduin tähän arviointiin masennus taustan takia ja siitä oli silloin n.3 vuotta aikaa ja olin sen kolme vuotta voinut hyvin ja ollut ilman lääkkeitä. Heille riitti se keskustelu ja eivät sitten tuppautuneet meille synnytyksen jälkeen.

Siis millaista tuo seuranta sitten on? Mitä konkreettisesti se on? tuntuu, että olen ole enää oikeutettu onneen, kun olen sairastunut. Esim miten voin nauttia vauvavuodesta jos pitää sossuja kahvittaa? Haluaisin olla vauvan kanssa kotona ja puuhailla hänen kanssaan :) Sinällään ei mitään viranomaisia vastaan ja ymmärrän, että tekevät vain työtään, mutta inhottavaa olla leimattu iäksi.

En tiedä miten voisin ikinä nauttia vauva-arjesta jos sossut ramppaa alvariinsa :(

Mulla on psykoottinen kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja koska se on hoidettu hyvin, ei mitään seurantoja ole tarvittu. Ihan täysipäinen, vastuuntuntoinen, työssä käyvä ihminen olen. Ja kerhoon olen mennyt juuri silloin kuin on sattunut huvittamaan. Masennus on bipoon verrattuna pulun kakki.

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista tuo seuranta sitten on? Mitä konkreettisesti se on? tuntuu, että olen ole enää oikeutettu onneen, kun olen sairastunut. Esim miten voin nauttia vauvavuodesta jos pitää sossuja kahvittaa? Haluaisin olla vauvan kanssa kotona ja puuhailla hänen kanssaan :) Sinällään ei mitään viranomaisia vastaan ja ymmärrän, että tekevät vain työtään, mutta inhottavaa olla leimattu iäksi.

En tiedä miten voisin ikinä nauttia vauva-arjesta jos sossut ramppaa alvariinsa :(

Käyvät siis ihan vain juttelemassa miten menee. Jos sinulla on pitkä aika mtt jutuista niin ei kannata edes sielä neuvolassa siitä mainita jos se ei vaikuta sinun elämääsi enään.

Minulla on diagnosoituna paranoidinen persoonallisuushäiriö, ja neuvolassa oli tiedossa että sivuoireena on sosiaalinen ahdistus.

Puhuttu on jonkin verran ryhmistä muttei painostettu, ja ainoa mitä oli niin kaksi neuvottelua (ennen synnytystä ja sen jälkeen). Tosin avoin hoitokontakti psykiatrisella poliklinikalla säilyi (käynnit harvoja ja sekin tiedossa).

Ei mitään lasua tms kun muuten olen ihan elävien kirjoissa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on diagnosoituna paranoidinen persoonallisuushäiriö, ja neuvolassa oli tiedossa että sivuoireena on sosiaalinen ahdistus.

Puhuttu on jonkin verran ryhmistä muttei painostettu, ja ainoa mitä oli niin kaksi neuvottelua (ennen synnytystä ja sen jälkeen). Tosin avoin hoitokontakti psykiatrisella poliklinikalla säilyi (käynnit harvoja ja sekin tiedossa).

Ei mitään lasua tms kun muuten olen ihan elävien kirjoissa.

Mitä neuvotteluissa käytiin läpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on diagnosoituna paranoidinen persoonallisuushäiriö, ja neuvolassa oli tiedossa että sivuoireena on sosiaalinen ahdistus.

Puhuttu on jonkin verran ryhmistä muttei painostettu, ja ainoa mitä oli niin kaksi neuvottelua (ennen synnytystä ja sen jälkeen). Tosin avoin hoitokontakti psykiatrisella poliklinikalla säilyi (käynnit harvoja ja sekin tiedossa).

Ei mitään lasua tms kun muuten olen ihan elävien kirjoissa.

Mitä neuvotteluissa käytiin läpi?

Ensimmäisessä oli huumeseula (ennen raskautta bentsoja lääkkeenä), käytännössä kyseltiin aikalailla samoja asioita kuin neuvolassa - voinnista, tukiverkostosta, mahdollisesta kotipalvelun tarpeesta (mitä en halunnut mutta sanoin tuolloin että helpompi arvioida kun lapsi on täällä).. kyselivät enemmän taustoista kuin peruskätilö.

Synnytyksen jälkeen aikalailla sama, muttei seulaa uudelleen kun sen läpäisin aiemmin. Toimenpiteet loppuivat siihen.

Jos et sano mitään neuvolassa niin ei ne edes tiedä siitä.

Itsellä masennus ja paniikkihäiriötausta. Olin ollut oireeton (ja lääkkeetön) kuitenkin pitkään ennen raskautta.

Ei mitään seurantaa siihen liittyen, terkka kysyi tunnistaisinko oireet jos niitä alkaisi tulemaan, sanoin, että kyllä ja terkka neuvoi vielä miehelle, että jos hän huomaa jotain oireita otaa heti puheeksi.

Terkka myös mainitsi, että hyvin herkästi pääsee neuvolapsykologille jos siltä tuntuu, että tarvitsee.

Lapsen syntymän jälkeen terkka soitti kerran käyntien välillä kysyäkseen kuulumisia (voi toki olla, että soittaa kaikille asiakkailleen).

Se, että on ollut joskus masentunut, ei vaikuta edesauttavasti synnytyksenjälkeisen masennuksen syntyyn eikä myöstkään suojaa siltä.

Mä olin käynyt terapiassa masennuksen takia. Toki yksityinen psykiatri oli kirjoittanut lähetteen siihen. Mua ei ainakaan seurattu mitenkään, eikä ollut kontrolleja. Itse sain neuvolassakin kysyä tukipuolen asioista, ei kukaan puuttunut. Eli ei todellakaan painostettu mihinkään ryhmiin.

Miksi kukaan hoidattaa itseään julkisella puolella, joka tarvitsee vain terapiaa? Ei siinä mitään psykiatria mihinkään tarvita, kuin pariin alkukartoituskäyntiin.

Nyt kun olet tulossa äidiksi sinun pitää tulla pois sielä omalta mukavuusalueelta ja sopeutua lapsen tarpeisiin. Lapsen tempperamentti voi vaatia myös niitä sosiaalisiasuhteita, ulkoilua, vauvauintia, muskaria, jne...Et voi enää ajatella vain itseäsi.

Kannattaa huolehtia siitä että Omakannassa ei näy mitään mt-juttuja, varsinkin jos on vielä lapsentekoikäinen. Ne on ihmiselle ikuinen leima, vähän kuin rikosrekisteri. Oma äitiys ja lapsen lapsuus ovat pysyvästi suurennuslasin alla mt-taustan takia.

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista tuo seuranta sitten on? Mitä konkreettisesti se on? tuntuu, että olen ole enää oikeutettu onneen, kun olen sairastunut. Esim miten voin nauttia vauvavuodesta jos pitää sossuja kahvittaa? Haluaisin olla vauvan kanssa kotona ja puuhailla hänen kanssaan :) Sinällään ei mitään viranomaisia vastaan ja ymmärrän, että tekevät vain työtään, mutta inhottavaa olla leimattu iäksi.

En tiedä miten voisin ikinä nauttia vauva-arjesta jos sossut ramppaa alvariinsa :(

Näet asian väärinpäin. Kukaan ei automaattisesti ole oikeutettu onneen, mutta syntymättömällä lapsella on oikeus syntyä hyviin oloihin. Näet, että SINÄ puuhailet lapsen kanssa kotona. Lapsesi parhaaksi on, jos pääsee varhaisessa vaiheessa päivähoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista tuo seuranta sitten on? Mitä konkreettisesti se on? tuntuu, että olen ole enää oikeutettu onneen, kun olen sairastunut. Esim miten voin nauttia vauvavuodesta jos pitää sossuja kahvittaa? Haluaisin olla vauvan kanssa kotona ja puuhailla hänen kanssaan :) Sinällään ei mitään viranomaisia vastaan ja ymmärrän, että tekevät vain työtään, mutta inhottavaa olla leimattu iäksi.

En tiedä miten voisin ikinä nauttia vauva-arjesta jos sossut ramppaa alvariinsa :(

Näet asian väärinpäin. Kukaan ei automaattisesti ole oikeutettu onneen, mutta syntymättömällä lapsella on oikeus syntyä hyviin oloihin. Näet, että SINÄ puuhailet lapsen kanssa kotona. Lapsesi parhaaksi on, jos pääsee varhaisessa vaiheessa päivähoitoon.

En sama

Voisitko perustella hieman tuota päivähoitokommenttia, en oikein löydä ideaa sen takaa?

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun olet tulossa äidiksi sinun pitää tulla pois sielä omalta mukavuusalueelta ja sopeutua lapsen tarpeisiin. Lapsen tempperamentti voi vaatia myös niitä sosiaalisiasuhteita, ulkoilua, vauvauintia, muskaria, jne...Et voi enää ajatella vain itseäsi.

Hah. Kyllä ne vauvauinnit ja muskarit on äitien takia. Ei kenenkään alle vuoden ikäisen temperamentti sellaista vaadi.

Tässäkin näkee vastauksista kuinka epäluuloisia, syytteleviä ja rankaisevia osa on jos on mtt taustaa. Jopa sillon kun se tausta ei enää vaikuttaisi mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin näkee vastauksista kuinka epäluuloisia, syytteleviä ja rankaisevia osa on jos on mtt taustaa. Jopa sillon kun se tausta ei enää vaikuttaisi mihinkään.

Terveydenhuolto suhtautuu hyvin epäluuloisesti mt-ongelmiin. Siitä johtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista tuo seuranta sitten on? Mitä konkreettisesti se on? tuntuu, että olen ole enää oikeutettu onneen, kun olen sairastunut. Esim miten voin nauttia vauvavuodesta jos pitää sossuja kahvittaa? Haluaisin olla vauvan kanssa kotona ja puuhailla hänen kanssaan :) Sinällään ei mitään viranomaisia vastaan ja ymmärrän, että tekevät vain työtään, mutta inhottavaa olla leimattu iäksi.

En tiedä miten voisin ikinä nauttia vauva-arjesta jos sossut ramppaa alvariinsa :(

Näet asian väärinpäin. Kukaan ei automaattisesti ole oikeutettu onneen, mutta syntymättömällä lapsella on oikeus syntyä hyviin oloihin. Näet, että SINÄ puuhailet lapsen kanssa kotona. Lapsesi parhaaksi on, jos pääsee varhaisessa vaiheessa päivähoitoon.

En sama

Voisitko perustella hieman tuota päivähoitokommenttia, en oikein löydä ideaa sen takaa?

Lapsella on oikeus sosiaalisiin kontakteihin ja oikeus opetella niitä. Ap:n suunnitelman petusteella lapsi jäisi yksin mt-ongelmaisen äidin kanssa.