En vaan ymmärrä koiraihmisiä (enkä muitakaan eläinhörhöjä)
Eläimen paikka on loikkia luonnossa. Eikä suinkaan ihmisen kanssa samassa asunnossa.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Olen itse sitä mieltä, että esimerkiksi kerrostaloasuntoon ei pidä ottaa ainakaan isokokoista koiraa. Omassa talossamme tällaisia poninkokoisia hurttia on kolme ja ulina ynnä haukkuminen päiväsaikaan sen mukaista. (Tosin kovimpia tietämiäni räksyttäjiä ovat olleet villa- ja mäyräkoira).
Havaintojeni mukaan näitä koiria käytetään pääsääntöisesti "lenkillä" about 300 metrin päässä paskomassa. Tuollaisia koiria pitäisi juoksuttaa vaikka ajamalla itse pyörällä ja antamalla koiran juosta hihnan päässä vierellä. Niitä pitäisi ulkoiluttaa ainakin kolme kertaa päivässä yhteensä parin-kolmen tunnin verran. Ellei sitä patoutunutta energiaa pääse purkamaan ja paikkoja nuuskimaan, alkaa häiriökäyttäytyminen.
Vaikuttaa myös siltä, että meillä on enenevässä määrin koiranomistajia, jotka eivät sitä koiraansa osaa kouluttaa. Tai eivät viitsi vaivautua.
Saisivatko nämä poninkokoiset koirat enemmän liikuntaa, jos asuisivat rivi- tai omakotitalossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä hörhöjä jotka inhoo eläimiä.
Ap ei missään ilmoittanut inhoavansa eläimiä, päin vastoin.
No eipä tuo mikään rakkauden lausekaan ole.
Eli ihmisiäkin voisi rakastaa kaikkein eniten pitämällä heitä orjina jotka tekevät kaiken tahtosi mukaan? Hellittelisit aina välillä söpöä orjaa, lukitsisit aina asuntoosi ja kuljettaisit narun päässä ulkona.
Onhan tälläisiä tapauksia ollut joissa joku on ottanut esim. naisen vangiksi ja pitänyt tätä lukittuna jossain kellarissa.
Jos vertaat tosissas ihmisorjaa (joka pelkää orjuuttajaansa) ja koiraa (joka palvoo omistajaansa) toisiinsa niin mun on parempi vetäytyä hetimiten takavasemmalle (nauramaan) :'D
Moikka. Tulin takaisin. oletko jo nauranut tarpeeksi. Ihmisenkin saisi jalostettua tai aivopestyä palvomaan omistajaansa. Näin on itse asiassa varmaan monasti ollutkin. Esim. vanhoissa orjauhteiskunnissa orjuuteen syntyneet orjat pitivät osaansa luonnollisena ja varmaankin pitivät omistajastaan jos tämä kohteli heitä paremmin kuin näkivät yhteiskunnassaan orjia kohdeltavan.
Olisitko silloin tyytyväinen ihmisorjaasi?
Koira tai muu lemmikkieläin on näköjään hyödyllinen monen ihmisen mielenterveyden hoidossa, mutta se ei tee tätä oikeutetuksi. Minulla ei itselläni ikinä ole ollut lemmikiä enkä tunne tarvetta omistaa toista olentoa. hellyyden ja läheisyyden tarpeet tyydytän mieluummin toisen ihmisen kanssa. En tunne tarvitsevani olentoa joka on minusta riippuvainen.
Luonnottoman suuri lemmikkipopulaatio vie älyttömästi eläinproteiinia jonka kasvatus on ekosysteemille haitallista. Niillä on myös muita tarpeita, tai oikeastaan omistajien tarpeita, joiden tyydyttäminen rasittaa ekosysteemiä.
Siinä pari mietettä. Haluatko keskustella lisää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen paras ystävä. Justjoo. Mitä se kertoo ihmisestä, jos hänen paras ystävänsä on koira.
Sen, että ihminen on ymmärtäväinen ja hyvä ihminen. Koira on monellekin ystävä parhaasta päästä. Ei parjaa, ei kiukuttele, ei ole koskaan pahalla tuulella. Rakastaa pyytteettömästi. Tulee aina iloisesti vastaan. Koiraa parempaa ystävää ei ole.
Et kaipaa ystävää. Kaipaat jonkun joka on aina sinun kanssasi samaa mieltä ja alistuu tahtoosi aina. Kaipaat jotakuta jolle olla jumala.
Ei kerrostalossa asuva koira ole sen onnettomampi, kuin omakotitalossakaan asuva koira. Jos molemmista ihmiset lähtevät aamulla töihin tai kouluun, on koiralle sama, onko se yksin kerros-vai omakotitalossa. Mutta se, että koira aina kärsisi sitä, että on yksin, ei vältämättä pidä paikkaansa. Koira voi ihan hyvin vedellä sikeitä sen ajan kun omistaja on pois. Ei yksinolo kaikkia koiria tressaa. Varsinkaan jos sillä on vaikka koirakaveri kotona. Kerrostalossa asuva koira voi päästä useamman kerran vuorokaudessa lenkille, kuin joku häkissä pihanperälle unohdettu koira. Niillä on kaikista surkeinta. Koira on onnellinen , kun se saa olla omistajansa kanssa. Joko sohvalla pötköttelemässä tai lenkillä. Kukin koira kykyjensä mukaan. Suurin osa koirista elää onnellisen elämän ja omistaa hyvän emännän/isännän. Sitten on niitä, joille ei koskaan saisi mitään elävää luovuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Koirien pitäminen kaupungeissa pitäisi kieltää. Koira kärsii kun on jatkuvasti sisätiloissa, ja pääsee ulos vain pissilenkeille. Ankea elämä, eläinten pitäisi saada olla ulkona ja juosta. Lisäksi tulee paskaa, koska kaikki koiranomistajat eivät todellakaan siivoa koiriensa paskoja.
Samoin. Käy sääliksi lemmikkejä jotka on päivät sisätiloissa ja ulkona vain narun päässä. Sisäkissoja säälin vielä enemmän, kun eivät usein pääse edes sinne ulos. Ajatelkaa itsenne lemmikin tilalle joskus. Vanhemmilla oli maalla kissa joka kävi ulkona aina halutessaan ja tarpeillaan pelkästään ulkona, se oli ihan ok.
No oikeastaan myöskään ihmisiä ei pitäisi pitää sisällä vankina kerrostaloissa eikä muissakaan taloissa, työpaikoissa ja kouluissa. Lapset pakotetaan kouluun vaikka oikeasti haluaisivat vain juosta metsässä ja pelloilla vapaana. Pakotetaan pukemaan vaatteet päälle ja syömään sitä ruokaa, mitä eteen laitetaan. Ihan epäluonnollista. Ei ihmistä ole luotu asumaan kaupungissa kerrostalossa. Kaikki olisi onnellisempia kuin vain saisi juosta alasti metsässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen paras ystävä. Justjoo. Mitä se kertoo ihmisestä, jos hänen paras ystävänsä on koira.
Sen, että ihminen on ymmärtäväinen ja hyvä ihminen. Koira on monellekin ystävä parhaasta päästä. Ei parjaa, ei kiukuttele, ei ole koskaan pahalla tuulella. Rakastaa pyytteettömästi. Tulee aina iloisesti vastaan. Koiraa parempaa ystävää ei ole.
Et kaipaa ystävää. Kaipaat jonkun joka on aina sinun kanssasi samaa mieltä ja alistuu tahtoosi aina. Kaipaat jotakuta jolle olla jumala.
Ja höpö höpö. Sinulla ei selvästikään ole koskaan ollut koiraa, etkä tiedä mistä puhut. Ei koira suinkaan aina ole samaa mieltä, mutta se ei siltikään riitele kanssasi. Koiralla voi ja onkin oma tahto. lenkilä mennään sinne päin , mihin lemikki haluaa. Minulle kun on sama mihin suuntaan mennään. Se, että koira ei ole koskaan pahalla päällä, ei tarkoita sitä, että se olisi alistunut. Päinvastoin, alistunut koira ei ole iloinen. Et sinä huonolla pidolla ja alistamalla saa muuta kuin pelokkaan ja mielenhäiriöisen koiran. Jos pidät koirasi hyvin, saat siitä parhaan ystävän. Vain antamalla itsestäsi parasta, voit vaatia sitä toiseltakin. Tämä pätee myös ihmissuhteisiin.
Tämä on mielipide, jota en uskalla ääneen sanoa. Kovin tuomitsevia katseita saa, jos kerron, että en tykkää eläimistä. Ne ei vaan kiinnosta minua millään tasolla. Koira on varmaan joillekkin ihmisille lapsen korvike, tapa toteuttaa omaa hoitoviettiään, ikuinen oma vauva, kun lapset ovat jo kasvaneet isoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä hörhöjä jotka inhoo eläimiä.
Mielestäni aloittaja on eläinrakkaampi kuin koiraa lapsenaa kerrostalokopperossa pitävä "eläinrakas". Koira inhimillistetään, eikä ajatella, että se on luotu liikkumaan ja olemaan luonnossa. Pissatetaan kolme kertaa ja kehutaan tunnin lenkillä. Maalla (oma kokemukseni koirista) koirat tykkäsi olla koiralaumassa, olla ulkona ja liikkua paljon. Se mitä kasvoin koirien ja muiden eläinten kanssa, saa minut olemaan ottamatta koiraa kaupunkiin.
Vierailija kirjoitti:
No oikeastaan myöskään ihmisiä ei pitäisi pitää sisällä vankina kerrostaloissa eikä muissakaan taloissa, työpaikoissa ja kouluissa. Lapset pakotetaan kouluun vaikka oikeasti haluaisivat vain juosta metsässä ja pelloilla vapaana. Pakotetaan pukemaan vaatteet päälle ja syömään sitä ruokaa, mitä eteen laitetaan. Ihan epäluonnollista. Ei ihmistä ole luotu asumaan kaupungissa kerrostalossa. Kaikki olisi onnellisempia kuin vain saisi juosta alasti metsässä.
Moni saa kyllä suuren tyydytyksen työstään ja itsensä kehittämisestä opiskelemalla.
Vierailija kirjoitti:
No oikeastaan myöskään ihmisiä ei pitäisi pitää sisällä vankina kerrostaloissa eikä muissakaan taloissa, työpaikoissa ja kouluissa. Lapset pakotetaan kouluun vaikka oikeasti haluaisivat vain juosta metsässä ja pelloilla vapaana. Pakotetaan pukemaan vaatteet päälle ja syömään sitä ruokaa, mitä eteen laitetaan. Ihan epäluonnollista. Ei ihmistä ole luotu asumaan kaupungissa kerrostalossa. Kaikki olisi onnellisempia kuin vain saisi juosta alasti metsässä.
Lasten pakottaminen vanhempiensa tahtoon on ihmiselle lajityypillistä käyttäytymistä ja useimmissa tapauksissa lapsen omaksi parhaaksi. Jos ei halua pakottaa lapsia omaan tahtoonsa, ne voi jättää tekemättä.
Koira tai muu lemmikkieläin on monelle lapsen korvike tai sitten vain ihminen toteuttaa omaa lajityypillistä tarvetta olla lauman jäsen. Ja tässä tapauksessa nimenomaan tarvetta olla alfaolento laumassa. Ihminen saa tyydytystä kun pystyy tuntemaan hyväntahtoista ylemmyyttä hänestä riippuvaista olentoa kohtaan.
Juhuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirien pitäminen kaupungeissa pitäisi kieltää. Koira kärsii kun on jatkuvasti sisätiloissa, ja pääsee ulos vain pissilenkeille. Ankea elämä, eläinten pitäisi saada olla ulkona ja juosta. Lisäksi tulee paskaa, koska kaikki koiranomistajat eivät todellakaan siivoa koiriensa paskoja.
Samoin. Käy sääliksi lemmikkejä jotka on päivät sisätiloissa ja ulkona vain narun päässä. Sisäkissoja säälin vielä enemmän, kun eivät usein pääse edes sinne ulos. Ajatelkaa itsenne lemmikin tilalle joskus. Vanhemmilla oli maalla kissa joka kävi ulkona aina halutessaan ja tarpeillaan pelkästään ulkona, se oli ihan ok.
Kaikki kissat eivät halua ulos. Pelkäävät pihalla ja ovat mielummin sisällä. Meillä oli kissa, jolla oli vapaa pääsy jatkuvasti ulos, mutta ei halunnut mennä. Ja toinen kissa, joka eli vanhaksi ja lopetti ulkona käymisen aina talviaikaan noin 16vuoden ikäisenä. Kesällä kyllä kävi, mutta ei talvella. Oli varmaan viimeiset 4v kaikki talvet sisälä. Pihakoirat, jotka ovat narunpäässä ovat huonoimmassa asemasa. Ei niinkään kaupunkikoirat, jotka saa ola ihmistensä kanssa sisällä. Ei koira halua olla yksin pihalla. Ne haluaa olla ihmisten kanssa sisällä. Moni koira ei edes halua sateella lenkille. Meillä ainakin koira haukkuisi jos joutuisi jäämään pihalle yksin, kun ihmiset lähtee töihin, mutta sisällä vetelee päivät unta kaaliin. Sohvalla pötkötellen.
Siellä omakotitalossa yksinään uliseva hurtta ei häiritse niin useaa henkilöä kuin kerrostalossa räksyttävä turhautunut turre. Usein omakotitalo on myös tilavampi kuin ne kolmiot, joissa nämä isokokoiset koirat sitä ympyräänsä kiertävät, joskin neliömäärät nyt tuskin ovat ratkaisevia. Mutta rivarissakin saattaa olla sitä pihamaata, jonne piskin voi päästää jaloittelemaan vaikka liekaan, jollei ole viitseliäisyyttä lenkille lähteä.
Eivät ne koiranomistajat yleensä ole tietoisia siitä, miten se oma ihananainen rekku elämöi sillä aikaa, kun he ovat työssä. Itse tein pari viikkoa sitten tallenteen.
Miksi ottaa "lemmikki", jota ei kykene edes ulkoiluttamaan tarpeeksi? Mielestäni se on eläinrääkkäystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen paras ystävä. Justjoo. Mitä se kertoo ihmisestä, jos hänen paras ystävänsä on koira.
Sen, että ihminen on ymmärtäväinen ja hyvä ihminen. Koira on monellekin ystävä parhaasta päästä. Ei parjaa, ei kiukuttele, ei ole koskaan pahalla tuulella. Rakastaa pyytteettömästi. Tulee aina iloisesti vastaan. Koiraa parempaa ystävää ei ole.
Et kaipaa ystävää. Kaipaat jonkun joka on aina sinun kanssasi samaa mieltä ja alistuu tahtoosi aina. Kaipaat jotakuta jolle olla jumala.
Ja höpö höpö. Sinulla ei selvästikään ole koskaan ollut koiraa, etkä tiedä mistä puhut. Ei koira suinkaan aina ole samaa mieltä, mutta se ei siltikään riitele kanssasi. Koiralla voi ja onkin oma tahto. lenkilä mennään sinne päin , mihin lemikki haluaa. Minulle kun on sama mihin suuntaan mennään. Se, että koira ei ole koskaan pahalla päällä, ei tarkoita sitä, että se olisi alistunut. Päinvastoin, alistunut koira ei ole iloinen. Et sinä huonolla pidolla ja alistamalla saa muuta kuin pelokkaan ja mielenhäiriöisen koiran. Jos pidät koirasi hyvin, saat siitä parhaan ystävän. Vain antamalla itsestäsi parasta, voit vaatia sitä toiseltakin. Tämä pätee myös ihmissuhteisiin.
Olen kasvanut perheessä jossa oli aina koiria. Olen tarkkaillut koirien omistajia ja koiria koko ikäni.
Sinulla on tarve olla hyväntahtoinen johtavassa asemassa oleva lauman johtaja. Haluat olla oman laumasi alfanaaras tai -uros. Koira antaa sinulle tämän mahdollisuuden. Kenties et ihmisten maailmassa tähän asemaan pääse, tai sitten sinulla on tarve olla alfaolento joka paikassa. Johtaja töissä, koirien pomo kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oikeastaan myöskään ihmisiä ei pitäisi pitää sisällä vankina kerrostaloissa eikä muissakaan taloissa, työpaikoissa ja kouluissa. Lapset pakotetaan kouluun vaikka oikeasti haluaisivat vain juosta metsässä ja pelloilla vapaana. Pakotetaan pukemaan vaatteet päälle ja syömään sitä ruokaa, mitä eteen laitetaan. Ihan epäluonnollista. Ei ihmistä ole luotu asumaan kaupungissa kerrostalossa. Kaikki olisi onnellisempia kuin vain saisi juosta alasti metsässä.
Lasten pakottaminen vanhempiensa tahtoon on ihmiselle lajityypillistä käyttäytymistä ja useimmissa tapauksissa lapsen omaksi parhaaksi. Jos ei halua pakottaa lapsia omaan tahtoonsa, ne voi jättää tekemättä.
Koira tai muu lemmikkieläin on monelle lapsen korvike tai sitten vain ihminen toteuttaa omaa lajityypillistä tarvetta olla lauman jäsen. Ja tässä tapauksessa nimenomaan tarvetta olla alfaolento laumassa. Ihminen saa tyydytystä kun pystyy tuntemaan hyväntahtoista ylemmyyttä hänestä riippuvaista olentoa kohtaan.
Mitä pahaa siinäkän on, jos lapseton pari hankkii koiran, kun ei kerran lasta saa? Ja entäs ne tuhannet ja tuhannet joilla on lapsia, mutta silti hankkii koiran? Ei kai sitä koiraa lapsen korvikeeksi hankita. Ja tuo, että ihminen haluaa tuntea "ylemmyyttä" ja hankkii alistuvan olennon , on täyttä pupua. Eikö vain voi myöntää, että joku ihminen tykkää eläimistä ja hankkii niitä ihan sen takia, että ne on ihania? Jotkut tykkää koruista ja ostaa niitä, toinen moottoripyöristä ja hommaa sellaisien. Ei siihen mitään alistamista tai jumalana oloa tarvita, että ihminen hankii vaikka koiran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen paras ystävä. Justjoo. Mitä se kertoo ihmisestä, jos hänen paras ystävänsä on koira.
Sen, että ihminen on ymmärtäväinen ja hyvä ihminen. Koira on monellekin ystävä parhaasta päästä. Ei parjaa, ei kiukuttele, ei ole koskaan pahalla tuulella. Rakastaa pyytteettömästi. Tulee aina iloisesti vastaan. Koiraa parempaa ystävää ei ole.
Et kaipaa ystävää. Kaipaat jonkun joka on aina sinun kanssasi samaa mieltä ja alistuu tahtoosi aina. Kaipaat jotakuta jolle olla jumala.
Ja höpö höpö. Sinulla ei selvästikään ole koskaan ollut koiraa, etkä tiedä mistä puhut. Ei koira suinkaan aina ole samaa mieltä, mutta se ei siltikään riitele kanssasi. Koiralla voi ja onkin oma tahto. lenkilä mennään sinne päin , mihin lemikki haluaa. Minulle kun on sama mihin suuntaan mennään. Se, että koira ei ole koskaan pahalla päällä, ei tarkoita sitä, että se olisi alistunut. Päinvastoin, alistunut koira ei ole iloinen. Et sinä huonolla pidolla ja alistamalla saa muuta kuin pelokkaan ja mielenhäiriöisen koiran. Jos pidät koirasi hyvin, saat siitä parhaan ystävän. Vain antamalla itsestäsi parasta, voit vaatia sitä toiseltakin. Tämä pätee myös ihmissuhteisiin.
Olen kasvanut perheessä jossa oli aina koiria. Olen tarkkaillut koirien omistajia ja koiria koko ikäni.
Sinulla on tarve olla hyväntahtoinen johtavassa asemassa oleva lauman johtaja. Haluat olla oman laumasi alfanaaras tai -uros. Koira antaa sinulle tämän mahdollisuuden. Kenties et ihmisten maailmassa tähän asemaan pääse, tai sitten sinulla on tarve olla alfaolento joka paikassa. Johtaja töissä, koirien pomo kotona.
Keittiöpsykologiaa parhaimmillaan :) Sinä ja sinun alfaolentosi. Ja se, että olet kasvanut perheessä, jossa on ollut koira, ei todista sinusta yhtään mitään. Et ole ehkä välittänyt siitä koirasta pennin vertaa. Perheessä voi olla koira vaikka perheenisällä/äidillä ja perheen lapset on siitä vähät veisanneet. Meilläkin oli lapsuuden perheessä koira, mutta ei suurin osa sisaruksistani tajua koirien päällä tuon taivaallista. Kun ei kiinnosta, niin ei kiinnosta. Meillä oli lapsuudenperheessä myös traktori , mutta en silti väitä, että olisin traktoriasiantuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oikeastaan myöskään ihmisiä ei pitäisi pitää sisällä vankina kerrostaloissa eikä muissakaan taloissa, työpaikoissa ja kouluissa. Lapset pakotetaan kouluun vaikka oikeasti haluaisivat vain juosta metsässä ja pelloilla vapaana. Pakotetaan pukemaan vaatteet päälle ja syömään sitä ruokaa, mitä eteen laitetaan. Ihan epäluonnollista. Ei ihmistä ole luotu asumaan kaupungissa kerrostalossa. Kaikki olisi onnellisempia kuin vain saisi juosta alasti metsässä.
Lasten pakottaminen vanhempiensa tahtoon on ihmiselle lajityypillistä käyttäytymistä ja useimmissa tapauksissa lapsen omaksi parhaaksi. Jos ei halua pakottaa lapsia omaan tahtoonsa, ne voi jättää tekemättä.
Koira tai muu lemmikkieläin on monelle lapsen korvike tai sitten vain ihminen toteuttaa omaa lajityypillistä tarvetta olla lauman jäsen. Ja tässä tapauksessa nimenomaan tarvetta olla alfaolento laumassa. Ihminen saa tyydytystä kun pystyy tuntemaan hyväntahtoista ylemmyyttä hänestä riippuvaista olentoa kohtaan.
Mitä pahaa siinäkän on, jos lapseton pari hankkii koiran, kun ei kerran lasta saa? Ja entäs ne tuhannet ja tuhannet joilla on lapsia, mutta silti hankkii koiran? Ei kai sitä koiraa lapsen korvikeeksi hankita. Ja tuo, että ihminen haluaa tuntea "ylemmyyttä" ja hankkii alistuvan olennon , on täyttä pupua. Eikö vain voi myöntää, että joku ihminen tykkää eläimistä ja hankkii niitä ihan sen takia, että ne on ihania? Jotkut tykkää koruista ja ostaa niitä, toinen moottoripyöristä ja hommaa sellaisien. Ei siihen mitään alistamista tai jumalana oloa tarvita, että ihminen hankii vaikka koiran.
Katselen eläimiä mielelläni luonnossa tai television luonto-ohjelmissa. Pidän myös tuntemieni ihmisten lemmikeistä ja rapsuttelen ja leikin koirien kanssa. En kuitenkaan tunne mitään tarvetta omistaa eläintä.
Etkö itse voi myöntää että eläin ihana ja sinulle tulee niin mukava ja lämmin olo juuri sen vuoksi että eläin on sinua niin paljon alempana ettei se koskaan arvostele eikä kyseenalaista sinun ylemmyyttäsi? Tiedän kyllä että koirat saattavat hetekn murjottaa mutta ne ovat ylimpiä ystäviäsi tuossa tuokiossa ja tekevät koirille lajityypillisiä alistumiseleitä. Juuri nämä alistumista tarkoittavat eleet saavat koiranomistajat aina hyvälle tuulelle. Se tulee nuolemaan, heittäytyy selälleen odottamaan rapsutuksia, ym, ym. . Eli osoittaa selvää koiraeläinten alistumista ja sinä olet tyytyväinen.
Nykyään en enää osaa nähdä pieniksi jalostettuja elinkelvottomaksi muokattuja koiria söpöinä, vaan säälin niitä ja pidän sairaina. Esim bulldogit, chihuahuat ja muut vastaavat. Niillähän on paljon jalostuksesta tulleita sairauksiakin ja kärsivät epämuodostumistaan joista vain hyssytellään.
Todella sairasta että on jalostettu eläimiä, jotka ei mitenkään pärjäisi ilman ihmistä. On niin söpöä ja mahtavaa omistaa olento joka on niin riippuvainen sinusta ja palvoo jonain jumalanaan. Mitä lähempänä sutta sen parempi.
No niin, minä ainakin poistun keskustelusta ja lähden koiran kanssa lenkille. Koira saa toki olla vapaana niin paljon kuin tahtoo omassa pihassa, mutta käytän sen silti lenkillä, koska haluan laatuaikaa hyvässä seurassa. Se on moro! Ihanaa ja kaunista kesäiltaa kaikille karvaisille ja karvattomille.
Sen, että ihminen on ymmärtäväinen ja hyvä ihminen. Koira on monellekin ystävä parhaasta päästä. Ei parjaa, ei kiukuttele, ei ole koskaan pahalla tuulella. Rakastaa pyytteettömästi. Tulee aina iloisesti vastaan. Koiraa parempaa ystävää ei ole.