Kun hyvin vilkkaasta lapsesta kasvoikin hyvin rauhallinen aikuinen..

Haluan luoda uskoa kaikkien vilkkaiden, jopa adhd-tyyppisten lasten vanhemmille.
Minulla oli yksinhuoltajana aikoinaan erittäin vilkas, mutta ei tuhma lapsi.

Lisäksi poikaa koulukiusattiin rankasti ja elin erittäin raskaita vuosia vielä kymmenen vuotta sitten.

Koulun vaihto 10-vuotiaana muutti kaiken, poika alkoi kuin "parantua" ja teini-ikä oli helppo ja hyvää aikaa.
Kukaan, ei kukaan nykyään usko, että tuo 20-vuotias on se sama, joka oli se vilkas poika. Kohtelias, erittäin rauhallinen, hyvähermoinen jne.

Joillakin tutuilla on jäänyt jopa "vanha levy" päälle meistä, että kun kerran oli vilkas lapsi, että meillä jotenkin eletään raskasta elämää tms.

Kuulkaapa, kun vuodesta 2007 alkaen ollut rauhallista ja oikeastaan olen jo unohtanut millaista oli elämä silloin joskus.

Olen oikeastaan hyvin onnellinen :)