Lue keskustelun säännöt.
Vai on kuivausrumpu nykyään "pakkohankinta"
24.06.2017 |
Maailmassa yritetään ja edistytäänkin ekologisuudessa, mutta suomalaisille mammoille kuivausrumpu on must!
Miten teidän henkkamaukkarättinne edes kestävät rumpukuivausta?
Kommentit (103)
Kuvittelin aina viime vuoteen asti, että kuivausrumpu on turhake. Pyykit kuivuivat sen vuorokauden, paksummat puolitoista. Puuvillaneuleet alkavat tuoksahtamaan, kun kuivuvat liian hitaasti.
Ostin sitten lämpöpumpputekniikalla varustetun kuivausrummun (1000 €) ja nyt ihmettelen miksi ihmeessä sinnittelin näin monta vuotta ilman! Reilussa tunnissa kaikki liinavaate/pyyhepyykki tulee niin kuivaksi, että voi suoraan viikata kaappiin. Samalla pölyn määrä vähenee. Pellavan saa upeaksi pehmeäksi ja jos tulee joku kiire tarve saada vaate puhtaaksi ja kuivaksi, niin rumpuun vain ja menoksi!
Meillä ei ole muita keinokuitutekstiilejä kuin urheiluvaatteet, joten kuivausrumpua voi käyttää lähes kaikkeen pyykkiin. Rumpu kuitenkin hieman kuluttaa vaatteita, joten en käytä sitä juurikaan omiin parempiin vaatteisiini. Pesen yleensä kerran viikossa useamman koneellisen ja silloin kaikki pyykki ei mahdu kuivamaan, jos rumpua ei olisi. Lisäksi asumme vanhassa puutalossa, joten rumpu vähentää myös taloon kohdistuvaa kosteuskuormaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillekin yritti arkkitehti väen väkisin piirtää tilaa kuivausrummulle. Minä ilmoitin jyrkästi, että meille ei tule kuivausrumpua nyt eikä vastaisuudessa. Narut kyllä tulevat. Arkkitehdin mielestä KAIKILLA on nykyisin kuivausrumpu ja sen lisäksi koneellinen ilmanvaihto ja jos ilma tulee liian kuivaksi, siinä ohessa vielä ilmankostutin (sähköllä toimiva tietenkin).
Kodinhoitohuoneemme on kylppärin ja saunan vieressä. Siellä on tilavat narut. Narujen vieressä on ovi ulos ja toinen ovi asuntoon päin. Jos haluamme raikasta ulkoilmaa vaatteille, avaamme ulko-oven. Jos avaamme oven asuntoon päin, tulee ilmankosteutta lisää (meillä vakio ilmankosteus sisällä on 30 %, joka on tosiasiassa liian vähän, pitäisi olla 45 % tai ainakin vähintään 35 %). Tuolla märkä/kosteatiloissa on lattialämmitys päällä ympäri vuoden ja tehokkaampi ilmanvaihto kuin muualla asunnossa, joten eipä siellä ilma kostealta tunnu, vaikka on narut täynnä. Naruille mahtuu kaksi koneellista (meillä on 8 kg kone) ja lisäksi on taiteltava pyykkiteline. Jos illalla pesee pari koneellista ja laittaa kuivumaan, pyykki on kuivaa seuraavana iltana. Jos mennään saunaan, pyykki on kuivaa jo heti aamulla.
Ulkona emme juurikaan kuivaa pyykkiä, koska ympärillä on metsää ja ilma koko kesän täynnä siitepölyä.
Niin siis tuo teidän lattialämmitys ympäri vuoden ja tehokkaampi ilmanvaihto syö kyllä kokonaisessa huoneessa enemmän energiaa kuin pelkkä kuivausrumpu. Ja kyllä pyykkien kuivaus lisää sitä energian kulutusta, koska veden haihtuminen vaatii energiaa, ja anturit lämmityksessä havaitsevat lämpötilan laskun.
Lämmitysanturit mittaavat ulkoilmaa, eivät sisäilmaa. Lämmitys tapahtuu siis ulkoilman muutoksen mukaan. Meillä ei muualla talossa ole kesäkautena lattialämmitystä päällä kuin kostea/märkätiloissa. Jos tuntuu viielältä, lämmitämme takkaa. Huoneissa on ilmanvaihto kakkosella, märkä/kosteatiloissa kolmosella silloin kun pestään pyykkiä tai käydään saunassa. Asteikko on siis 1-6. Pesemme pyykkiä kerran viikossa. Emme tarvitse ilmankosteutinta.
Pesutilojen anturi ulkona eikä sisällä? En usko, olisi täysin järjetön ratkaisu. Kaikissa lämmitysmuodoissa pitää termostaattien mitata sisäilmaa, muuten seuraa joko järjetöntä energianhukkaa tai liian kylmää. Takan käyttökin olisi älytöntä, jos anturit olisi ulkona, silloinhan lämmitys paahtaisi takasta huolimatta.
Älä höpötä. Esim. vesikiertoisella lattialämmityksellä huoneanturit ovat melko turhia, koska varaava lattia reagoi parin vuorokauden viiveellä esim. äkkillisiin muutoksiin.
Lämmitysjärjestelmä joka toimii ulkoilmaperusteisesti, huomio vuodenajan ja osaa reagoida oikein ja erottaa, kylmeneekö ilma kesällä vai talvella. Lämmityksen säätö perustuu useamman muuttujan seuraamiseen.
Jos takkaa käytetään talvisin muunakin kuin tunnelmanluojana, se huomioidaan säädöissä.
Nykyaikaisissa taloissa ei ole tuuletustarvetta, mikäli ilmanvaihto on oikein säädetty. Koneellinen ilmanvaihto vaihtaa ilmaa jatkuvasti, lisäksi tuloilma tulee suodatettuna taloon. Ovien ja ikkunoiden auki pitäminen, paitsi sotkee ilmanvaihdon, myös tuo sisätiloihin epäpuhtauksia.