Lue keskustelun säännöt.
Vai on kuivausrumpu nykyään "pakkohankinta"
24.06.2017 |
Maailmassa yritetään ja edistytäänkin ekologisuudessa, mutta suomalaisille mammoille kuivausrumpu on must!
Miten teidän henkkamaukkarättinne edes kestävät rumpukuivausta?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillekin yritti arkkitehti väen väkisin piirtää tilaa kuivausrummulle. Minä ilmoitin jyrkästi, että meille ei tule kuivausrumpua nyt eikä vastaisuudessa. Narut kyllä tulevat. Arkkitehdin mielestä KAIKILLA on nykyisin kuivausrumpu ja sen lisäksi koneellinen ilmanvaihto ja jos ilma tulee liian kuivaksi, siinä ohessa vielä ilmankostutin (sähköllä toimiva tietenkin).
Kodinhoitohuoneemme on kylppärin ja saunan vieressä. Siellä on tilavat narut. Narujen vieressä on ovi ulos ja toinen ovi asuntoon päin. Jos haluamme raikasta ulkoilmaa vaatteille, avaamme ulko-oven. Jos avaamme oven asuntoon päin, tulee ilmankosteutta lisää (meillä vakio ilmankosteus sisällä on 30 %, joka on tosiasiassa liian vähän, pitäisi olla 45 % tai ainakin vähintään 35 %). Tuolla märkä/kosteatiloissa on lattialämmitys päällä ympäri vuoden ja tehokkaampi ilmanvaihto kuin muualla asunnossa, joten eipä siellä ilma kostealta tunnu, vaikka on narut täynnä. Naruille mahtuu kaksi koneellista (meillä on 8 kg kone) ja lisäksi on taiteltava pyykkiteline. Jos illalla pesee pari koneellista ja laittaa kuivumaan, pyykki on kuivaa seuraavana iltana. Jos mennään saunaan, pyykki on kuivaa jo heti aamulla.
Ulkona emme juurikaan kuivaa pyykkiä, koska ympärillä on metsää ja ilma koko kesän täynnä siitepölyä.
Niin siis tuo teidän lattialämmitys ympäri vuoden ja tehokkaampi ilmanvaihto syö kyllä kokonaisessa huoneessa enemmän energiaa kuin pelkkä kuivausrumpu. Ja kyllä pyykkien kuivaus lisää sitä energian kulutusta, koska veden haihtuminen vaatii energiaa, ja anturit lämmityksessä havaitsevat lämpötilan laskun.
Lämmitysanturit mittaavat ulkoilmaa, eivät sisäilmaa. Lämmitys tapahtuu siis ulkoilman muutoksen mukaan. Meillä ei muualla talossa ole kesäkautena lattialämmitystä päällä kuin kostea/märkätiloissa. Jos tuntuu viielältä, lämmitämme takkaa. Huoneissa on ilmanvaihto kakkosella, märkä/kosteatiloissa kolmosella silloin kun pestään pyykkiä tai käydään saunassa. Asteikko on siis 1-6. Pesemme pyykkiä kerran viikossa. Emme tarvitse ilmankosteutinta.
Pesutilojen anturi ulkona eikä sisällä? En usko, olisi täysin järjetön ratkaisu. Kaikissa lämmitysmuodoissa pitää termostaattien mitata sisäilmaa, muuten seuraa joko järjetöntä energianhukkaa tai liian kylmää. Takan käyttökin olisi älytöntä, jos anturit olisi ulkona, silloinhan lämmitys paahtaisi takasta huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään pyykit pestään ja kuivataan asuinhuoneissa, jotka lisäävät kosteutta rakenteisiin ja altistavat kosteus- ja homevauriolle, kun rakenteet ovat muovitettu ja rakennettu tiivisti.
Kuivausrumpu on ihan ehdoton, jos pyykkiä pestään parikin kertaa viikossa, ellei ole erillistä tilaa missä kuivata ja käytössä lämpöpuhallin ja riittävä ilmanvaihto, jota harvoin kotona on.
Vielä muutama vuosikymmen sitten pyykit kuivattiin vintillä, jossa tuuli pääsi kuivattamaan pyykit jopa talvipakkasella.
Eihän sitä kukaan kiellä kuivattamasta pyykkiä kotona, jos ei välitä kodin sisäilma- tai kosteusongelmista, paitsi monet taloyhtiöt suosittelevat käyttämään siihen tarkoitettuja tiloja, juuri homeongelmien vuoksi.
Haloo järki! Kosteusongelmat maassamme eivät johdu todellakaan pyykeistä ilmaan haihtuvasta kosteudesta vaan ihan konkreettisesta veden vuotamisesta rakenteisiin. Kostea ilma on talvella pelkästäån hyväksi. Ja kaupunkien on lämmintä, ei täällä mitään lämpöpuhaltimia käytetä
Taloyhtiön kokouksissa isännöitsijä, koulutukseltaan rakennusmestari, on pariin kertaan sanonut, että pyykki kannattaa pestä ja kuivattaa taloyhtiön pyykkituvassa, koska kuivuvasta pyykistä tulee niin paljon kosteutta.
Meillä kuivausrumpu olisi ollut tarpeen, kun pyykinkuivaustila on niin olematon. Lakanapyykin ainoa kuivaustila on kypyhuoneessa suihkun luona, joten pesulle tai saunaan ei pääse, jos olen pessyt lakanat. Lattiatelineitä oli olohuoneessakin. Lisäksi vaatteita sai käännellä ja väännellä, että ne kuivaisivat kohtuuajassa. Nyt on helpompaa, kun perhe on pienentynyt. Siitepölyallergian vuoksi meillä ei edelleenkään kuivata pyykkiä ulkona.
Ja tästä syystä nykyään monessa taloyhtiössä pyykinpesu yhteisissä tiloissa on tehty mahdollisimman helpoksi ja porkkanaksi pohjalle pyykinpesu ja kuivatus on käyttäjälle maksuton.
Ja nykyisen suosituksen mukaan, pyykin kuivatusta ei suositella asuinhuoneistossa, johtuen rakennustavoista ja lisäkorjauksista, kun talo on haluttu mahdollisimman energiaystävälliseksi.
Kuka on sanonut, että kuivausrumpu on pakollinen hankinta?
Meillä se on pesukoneen jälkeen toiseksi tärkein kodinkone. En ymmärrä, kuinka pärjättäisiin ilman sitä. Nyt lataamme aamulla valmiiksi pesukoneen ja lapset koulusta tultuaan laittavat sen päälle ja siirtävät sitten pestyt vaatteet kuivuriin. Näin pyykkihuolto toimii kuin itsestään. Emme edes omista pyykinkuivaustelinettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillekin yritti arkkitehti väen väkisin piirtää tilaa kuivausrummulle. Minä ilmoitin jyrkästi, että meille ei tule kuivausrumpua nyt eikä vastaisuudessa. Narut kyllä tulevat. Arkkitehdin mielestä KAIKILLA on nykyisin kuivausrumpu ja sen lisäksi koneellinen ilmanvaihto ja jos ilma tulee liian kuivaksi, siinä ohessa vielä ilmankostutin (sähköllä toimiva tietenkin).
Kodinhoitohuoneemme on kylppärin ja saunan vieressä. Siellä on tilavat narut. Narujen vieressä on ovi ulos ja toinen ovi asuntoon päin. Jos haluamme raikasta ulkoilmaa vaatteille, avaamme ulko-oven. Jos avaamme oven asuntoon päin, tulee ilmankosteutta lisää (meillä vakio ilmankosteus sisällä on 30 %, joka on tosiasiassa liian vähän, pitäisi olla 45 % tai ainakin vähintään 35 %). Tuolla märkä/kosteatiloissa on lattialämmitys päällä ympäri vuoden ja tehokkaampi ilmanvaihto kuin muualla asunnossa, joten eipä siellä ilma kostealta tunnu, vaikka on narut täynnä. Naruille mahtuu kaksi koneellista (meillä on 8 kg kone) ja lisäksi on taiteltava pyykkiteline. Jos illalla pesee pari koneellista ja laittaa kuivumaan, pyykki on kuivaa seuraavana iltana. Jos mennään saunaan, pyykki on kuivaa jo heti aamulla.
Ulkona emme juurikaan kuivaa pyykkiä, koska ympärillä on metsää ja ilma koko kesän täynnä siitepölyä.
Niin siis tuo teidän lattialämmitys ympäri vuoden ja tehokkaampi ilmanvaihto syö kyllä kokonaisessa huoneessa enemmän energiaa kuin pelkkä kuivausrumpu. Ja kyllä pyykkien kuivaus lisää sitä energian kulutusta, koska veden haihtuminen vaatii energiaa, ja anturit lämmityksessä havaitsevat lämpötilan laskun.
Lämmitysanturit mittaavat ulkoilmaa, eivät sisäilmaa. Lämmitys tapahtuu siis ulkoilman muutoksen mukaan. Meillä ei muualla talossa ole kesäkautena lattialämmitystä päällä kuin kostea/märkätiloissa. Jos tuntuu viielältä, lämmitämme takkaa. Huoneissa on ilmanvaihto kakkosella, märkä/kosteatiloissa kolmosella silloin kun pestään pyykkiä tai käydään saunassa. Asteikko on siis 1-6. Pesemme pyykkiä kerran viikossa. Emme tarvitse ilmankosteutinta.
Oletko varma, että antura mittaa vain ulkolämpötilaa.
Meillä aulassa ja eteisissä on lattialämmitys sähköllä ja kyllä huomioi myös sisälämpötilan, kun lämmitämme puulla ja oven kautta tulee lämpöä tiloihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillekin yritti arkkitehti väen väkisin piirtää tilaa kuivausrummulle. Minä ilmoitin jyrkästi, että meille ei tule kuivausrumpua nyt eikä vastaisuudessa. Narut kyllä tulevat. Arkkitehdin mielestä KAIKILLA on nykyisin kuivausrumpu ja sen lisäksi koneellinen ilmanvaihto ja jos ilma tulee liian kuivaksi, siinä ohessa vielä ilmankostutin (sähköllä toimiva tietenkin).
Kodinhoitohuoneemme on kylppärin ja saunan vieressä. Siellä on tilavat narut. Narujen vieressä on ovi ulos ja toinen ovi asuntoon päin. Jos haluamme raikasta ulkoilmaa vaatteille, avaamme ulko-oven. Jos avaamme oven asuntoon päin, tulee ilmankosteutta lisää (meillä vakio ilmankosteus sisällä on 30 %, joka on tosiasiassa liian vähän, pitäisi olla 45 % tai ainakin vähintään 35 %). Tuolla märkä/kosteatiloissa on lattialämmitys päällä ympäri vuoden ja tehokkaampi ilmanvaihto kuin muualla asunnossa, joten eipä siellä ilma kostealta tunnu, vaikka on narut täynnä. Naruille mahtuu kaksi koneellista (meillä on 8 kg kone) ja lisäksi on taiteltava pyykkiteline. Jos illalla pesee pari koneellista ja laittaa kuivumaan, pyykki on kuivaa seuraavana iltana. Jos mennään saunaan, pyykki on kuivaa jo heti aamulla.
Ulkona emme juurikaan kuivaa pyykkiä, koska ympärillä on metsää ja ilma koko kesän täynnä siitepölyä.
Niin siis tuo teidän lattialämmitys ympäri vuoden ja tehokkaampi ilmanvaihto syö kyllä kokonaisessa huoneessa enemmän energiaa kuin pelkkä kuivausrumpu. Ja kyllä pyykkien kuivaus lisää sitä energian kulutusta, koska veden haihtuminen vaatii energiaa, ja anturit lämmityksessä havaitsevat lämpötilan laskun.
Lämmitysanturit mittaavat ulkoilmaa, eivät sisäilmaa. Lämmitys tapahtuu siis ulkoilman muutoksen mukaan. Meillä ei muualla talossa ole kesäkautena lattialämmitystä päällä kuin kostea/märkätiloissa. Jos tuntuu viielältä, lämmitämme takkaa. Huoneissa on ilmanvaihto kakkosella, märkä/kosteatiloissa kolmosella silloin kun pestään pyykkiä tai käydään saunassa. Asteikko on siis 1-6. Pesemme pyykkiä kerran viikossa. Emme tarvitse ilmankosteutinta.
Pesutilojen anturi ulkona eikä sisällä? En usko, olisi täysin järjetön ratkaisu. Kaikissa lämmitysmuodoissa pitää termostaattien mitata sisäilmaa, muuten seuraa joko järjetöntä energianhukkaa tai liian kylmää. Takan käyttökin olisi älytöntä, jos anturit olisi ulkona, silloinhan lämmitys paahtaisi takasta huolimatta.
Lämmityksessä on vain yksi anturi, ja se on ulkona. Huonekohtaisesti voi säätää sekä tuloilman määrää että lattialämmön määrää. Minustakin on täysin järjetöntä, että anturi on ulkona. Se tosiaan vie aina noin vuorokauden, ennen kuin lämpö sisällä on sopivaa, jos vaikka yhtäkkiä ulkolämpötila painuu vaikka kovasti pakkaselle tai tulee yhtäkkinen helleaalto. Siksi emme kesällä pidäkään lämpöä asuintiloissa vaan lämmitämme takalla nopeasti viileän sattuessa. Samoin talvella lämmitämme päivän verran, ennen kuin lattia lämpenee kunnolla. Se on rasittavaa. Sekä arkkitehdin että LVI-suunnittelijan mukaan tämä on ihan tavallinen ratkaisu, vaikka itse ihmettelimme sitä kovasti. Minä olen kuitenkin asunut tätä ennen vain kerrostaloissa, joten en osannut vaatia anturia sisätiloihin (vaikka narujen suhteen pidin pääni). Pidin pääni myös tuuletusluukkujen kanssa, vaikka minua koetettiin niidenkin kohdalla murtaa (siis ei KENELLÄKÄÄN ole enää nykyisin tuuletusluukkuja ikkunoissa, koska nykyisin kaikki hoidetaan koneellisesti), ja olen ollut tosi tyytyväinen siihen.
Kerrostalossa asuessani huomasin kyllä, että vaatteiden kuvatus oli tosi hankalaa. Ymmärrän, että siellä ihmisillä on kuivausrumpu, koska muuten kuivatus on ongelmallista. Tässä omakotitalossa edelleen haluan kuivattaa vain naruilla enkä haaveile rummusta. Ilmankosteus ei ole ollut ollenkaan liian suuri, meillä kun on 200 neliön talo lähes kokonaan yhtä avointa tilaa. Ikkunanpesurobotti sen sijaan olisi kiva :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vattenfallin sivustolla infotaan että kuivausrummun käyttö maksaa n. 45 snt/kerta. Se on yksi suurimpia energiankuluttajia kodeissa. Jokainen miettiköön tarpeensa ja maksukynsä tykönänsä.
Meillä ainakaan ei sähkölasku ole noussut sen jälkeen kun hankittiin kuivausrumpu. Lämpöpumpulla, joka on energiapihimpää kuivatusta kuin perinteinen narukuivatus. Tykkään myös siitä että rakenteisiin ei tule enää yhtä kovaa rasitusta kosteudesta, jota narukuivatus aiheuttaa.
Minusta taas mielenköyhyyttä ripustella isoja lakanoita ym naruille kuivumaan, kun kuivausrumpu on keksitty. Rumpu myös poistaa pyykistä pölyt, lemmikkien karvat yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Typerä aloitus. Ensinnäkin mikä ihmeen must? Missä sellaista on kuulutettu että on joku pakkohankinta? Toiseksi kuivausrummun tarpeellisuus riippuu pitkälti asumismuodosta ja -ympäristöstä sekä pyykinpesutavoista ja -tarpeista, johon vaikuttavat perheen koko, mahdollisten lasten iät, perheenjäsenten työt ja harrastukset jne. Mutta tietenkin jos haluaa kinata ja jankuttaa tyhjänpäiväisyyksistä, niin siitä vaan.
Siis täh.... Koko aikuisikäni olen tykännyt kun on kunnolla linkoava pesukone ja riittävästi ripustustilaa. Samaan aikaan on ollut 7 asuntoa, 2 eri miestä, kerrostalo- ja okt-asunnot, vauva-leikki-ikäinen ja koululainen.... Mutta pyykinpesussa ei ole ollut tarvetta säätää kuin viikossa pestävien koneellisten määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vattenfallin sivustolla infotaan että kuivausrummun käyttö maksaa n. 45 snt/kerta. Se on yksi suurimpia energiankuluttajia kodeissa. Jokainen miettiköön tarpeensa ja maksukynsä tykönänsä.
Ja siinä yläpuolella sanotaan että jos pyykkiä ei voi kuivata ulkona, seuraavaksi taloudellisin tapa on kuivata se rummussa. Tajutkaa jo, että narulla huoneenlämmössä kuivaus ei ole ilmaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän monilapsisessa erityislapsiperheessä kuivausrumpu on tarpeen, koska ennen sen hankkimista vaatteet oli aina ihan täynnä kissan ja koiran karvoja. Tietysti ilmankin pärjättiin, mutta teippiharjan kanssa kului oikeesti paljon aikaa ja kaikki se oli pois lapsilta.
Odottelen rauhassa että vanha pesukoneeni sanoo itsensä irti. Sen jälkeen tutkin onko pesutorni vai kuivaava pesukone parempi vaihtoehto. Sitä ennen mennään perinteisellä pyykkitelineellä. Joka tapauksessa koneellinen kuivatus säästää aikaa ja vaivaa, kun saa viikata vaatteet suoraan koneesta kaappiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vattenfallin sivustolla infotaan että kuivausrummun käyttö maksaa n. 45 snt/kerta. Se on yksi suurimpia energiankuluttajia kodeissa. Jokainen miettiköön tarpeensa ja maksukynsä tykönänsä.
Ei se pyykki ilmaiseksi kuivu sisätiloissakaan lämmityskaudella. Veden haihduttaminen kuluttaa aina energiaa. Ainoastaan ulkokuivatus on ilmaista.
Eri kuivausmenetelmien energiankulutuksen vertailu
(Lähde: TTS 2013)
4 kg puuvillapyykkiä, 55 % jäännöskosteus
Narulla kuivassa huoneilmassa1,5 kWh (lämpöenergiaa)
Kuivausrummussa
– lämpöpumpputekniikalla kondensoiva0,9 kWh
– perinteisessä, ilman avulla kondensoiva2,2 kWh
Kuivauskaapissa3,1 kWh
Meillä suunniteltiin kodinhoitohuoneeseen narukuivatustila. Mahtuu 3-4 koneellista pyykkiä kuivumaan naruille ja parille telineelle, ja aamulla/ aamupäivän aikana ripustetut ovat illalla kuivia. Kesällä kuivaan ulkona, vaikka perheessä onkin siitepölyallergiaa. Vietetään muutenkin pääsääntöisesti ulkoilmaelämää, niin en nää vaatteiden sisäkuivauksessa erityistä hyötyä. Ainoastaan lakanat ja yövaattet kuivaan sisällä pahimpaan siitepölyaikaan.
Mutta jos asuttaisiin kerrostalossa tai missä tahansa, missä ei tällaista mahdollisuutta olisi, en näkisi muuta vaihtoehtoa kuin kuivausrumpu! Isossa perheessä ja ahtaissa tiloissa ei todellakaan toimisi mikään narukuivatussysteemi, kun pelkästään jo miehen yksi paita vie kuivaustelineestä yhden tangon. Sitten niitä telineitä pitkin kämppää koko ajan pyörimässä kaiken muun elämän keskellä ja vuorokauden tai kauemmin märkänä viruvat vaatteet. Ei kiitos. (Tämäkin siis koettu.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oo turhake. Pyykit narulla vievät paljon tilaa ja ovat hankalia, kuten vaikka lakanat, kesällä ei usein kuivu edes sisällä pyykki, kun ei ole lämpö päällä. Pyykit narulla kostuttavat asuntoa.
Kai tajusit kaikki ristiriitaisuudet tekstissäsi? Kesällä pyykit kuivuvat huomattavasti nopeammin koska voi potää ikkunaa auki ja veto toimii. Talvella puolestaan on HYVÄ että pyykit tuovat kosteutta kuivaan sisäilmaan!
Ei ole ristiriitaisuutta tekstissäni. Pyykki kuivuu sisällä huonosti kesällä, kun ei ole lämmityskausi.
Aika harva pitää koko päivän kesällä ikkunat auki, jotta veto kuivattaisi pyykit. Mulle ainakin tulee kylmä, jos ulkona on vaikka 18 astetta ja ikkunat on koko ajan auki. (Nyt ulkona on jotain 15 astetta.) Nyt on sade ja ulkoa tulisi vain kosteaa ilmaa.
Tiedän silti yhden koko kesän tuulettajan. Mieheni täti pitää mökillään ikkunat auki päivät. Siellä on valtavasti aina kärpäsiä sisällä. (Välillä palelee ja lämmittää uunia.)
Köyhät kateuksissaan kitisee, porvari myllyttää Mielellään!
En ikinä luopuisi kuivausrumnusta.
En tykkää että olkkarissa on vaatteet kuivumassa.
Meillä pyykkiä niin paljon että kuivausrumpu ehdoton.
Minä ja mies sekä kaksi teiniä.
Kolme kissaa ja rumpu poistaa karvat vaatteista.
Meille siis on pakollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vattenfallin sivustolla infotaan että kuivausrummun käyttö maksaa n. 45 snt/kerta. Se on yksi suurimpia energiankuluttajia kodeissa. Jokainen miettiköön tarpeensa ja maksukynsä tykönänsä.
Ei se pyykki ilmaiseksi kuivu sisätiloissakaan lämmityskaudella. Veden haihduttaminen kuluttaa aina energiaa. Ainoastaan ulkokuivatus on ilmaista.
Eri kuivausmenetelmien energiankulutuksen vertailu
(Lähde: TTS 2013)
4 kg puuvillapyykkiä, 55 % jäännöskosteus
Narulla kuivassa huoneilmassa1,5 kWh (lämpöenergiaa)
Kuivausrummussa
– lämpöpumpputekniikalla kondensoiva0,9 kWh
– perinteisessä, ilman avulla kondensoiva2,2 kWh
Kuivauskaapissa3,1 kWh
Nimenomaan näin, eli nykyaikainen kuivausrumpu on ympäristöystävällisempi kuin narulla kuivatus sisällä!
Vierailija kirjoitti:
Miten niin muka pakko-ostos? Kuka niin väittää? Ja hemmetti minä mitään kuivausrumpua osta kun kuivuvat pyykit narullakin.
Kuivuvat joo, mutta nykyaikaisessa talossa jossa koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla, asettaa narukuivauksen järkevyyden vähintäänkin kyseenalaiseksi.
1. Jos taloa lämmitetään sähköllä ja/tai poistoilmalla, lisää sitoo märkä pyykki suhteellisen paljon lämpöenergiaa.
2. Märkä pyykki nostaa poistoilman kosteutta, joka johtaa lämmönvaihtimen jäätymisriskiin ja sitä myötä sen estämiseksi vaadittavaan lisälämmitykseen lämmönvaihtimessa. Tämä korostuu pyykin kanssa siksi, että se kuivataan tiloissa, joissa on huoneiston poistoventtiilit, eli kosteus menee sellaisenaan kennolle.
Lämpöpumppu-tekniikalla toimiva kuivausrumpu säästää takuulla energiaa, varsinkin talvikaudella ja on ehdottomasti kannattava investointi. Lisänä saa pyykinkäsittelyyn huomattavaa helpotusta.
Vierailija kirjoitti:
Meillekin yritti arkkitehti väen väkisin piirtää tilaa kuivausrummulle. Minä ilmoitin jyrkästi, että meille ei tule kuivausrumpua nyt eikä vastaisuudessa. Narut kyllä tulevat. Arkkitehdin mielestä KAIKILLA on nykyisin kuivausrumpu ja sen lisäksi koneellinen ilmanvaihto ja jos ilma tulee liian kuivaksi, siinä ohessa vielä ilmankostutin (sähköllä toimiva tietenkin).
Kodinhoitohuoneemme on kylppärin ja saunan vieressä. Siellä on tilavat narut. Narujen vieressä on ovi ulos ja toinen ovi asuntoon päin. Jos haluamme raikasta ulkoilmaa vaatteille, avaamme ulko-oven. Jos avaamme oven asuntoon päin, tulee ilmankosteutta lisää (meillä vakio ilmankosteus sisällä on 30 %, joka on tosiasiassa liian vähän, pitäisi olla 45 % tai ainakin vähintään 35 %). Tuolla märkä/kosteatiloissa on lattialämmitys päällä ympäri vuoden ja tehokkaampi ilmanvaihto kuin muualla asunnossa, joten eipä siellä ilma kostealta tunnu, vaikka on narut täynnä. Naruille mahtuu kaksi koneellista (meillä on 8 kg kone) ja lisäksi on taiteltava pyykkiteline. Jos illalla pesee pari koneellista ja laittaa kuivumaan, pyykki on kuivaa seuraavana iltana. Jos mennään saunaan, pyykki on kuivaa jo heti aamulla.
Ulkona emme juurikaan kuivaa pyykkiä, koska ympärillä on metsää ja ilma koko kesän täynnä siitepölyä.
Lattialämmitys päällä ja ulko-ovi auki. Tuohan se säästää energiaa..
Lämmitysanturit mittaavat ulkoilmaa, eivät sisäilmaa. Lämmitys tapahtuu siis ulkoilman muutoksen mukaan. Meillä ei muualla talossa ole kesäkautena lattialämmitystä päällä kuin kostea/märkätiloissa. Jos tuntuu viielältä, lämmitämme takkaa. Huoneissa on ilmanvaihto kakkosella, märkä/kosteatiloissa kolmosella silloin kun pestään pyykkiä tai käydään saunassa. Asteikko on siis 1-6. Pesemme pyykkiä kerran viikossa. Emme tarvitse ilmankosteutinta.