Jos asiakas tuo kassalle viivakoodittoman tuotteen, niin kumman sinusta tulisi hakea toinen samanlainen tuote hyllystä kassalle hinnan saamiseksi? Asiakkaan vai myyjän?

Vierailija kirjoitti:

Mä oletan, että myyjä kassalla hakee tuotteen nimellä hinnan, eikä kenenkään tarvi juosta. Paitsi jos on punnittava tuote, niin kipaisen itse, jos mulla on paljon paljon ostoksia, muuten ihan sama.

Niin, miksi kukaan juoksisi hakemaan koodia, jos sen löytää koneelta. Ehkä siksi että useimmissa kaupoissa se ei ole mahdollista kassapisteellä? Voisiko olla?

Suomessa asiakkaat on koulutettu liian hyvin. Emme vain maksa järkyttävän paljon ruokatuotteista, nyt teemme ilmaiseksi jo myyjän työtkin kun etsimme myyjän pakkauksesta unohtamaa viivakoodia, punnitsemme/hinnoittelemme itse ostamamme tuotteet ja vielä itsepalvelukassalla lyömme ostokset kassaan ja otamme itseltämme maksunkin. Sitten vielä pakkaamme hiki hatussa että pääsemme pois asiakkaan tieltä.

Juu, suomalaisten pitäisi kaikkien päästä edes kerran elämässään jonnekin muualle maailmaan, jossa on vähän erilainen palvelukulttuuri. Jo ihan markettitasossa on eroja, esimerkiksi Lidl ei-suomalaisena kauppana on itsestään selvästi pitänyt punnituksen kassalla, eikä asiakkaan työnä. Myös ulkomailla supermarketeissa on tavallista että kassalla on apuhenkilö pakkaamassa asiakkaiden kasseja. Itse muistelen lämmöllä kokemuksia muualla maailmassa, jossa asiakas saa istua kaupassa tuoliin kuin kuningatar, hänelle tuodaan kahvia tai teetä, ja myyjämiehet kumartelevat siinä jalkojen juuressa sovittaen kenkiä jalkaan --- todella Tuhkimosta Prinsessaksi -fiilis :)

Vastaus ap:n kysymykseen: jos liike haluaa myydä tuotteitaan ja säilyttää asiakkuutensa, sitten asiakasta palvellaan. Ei voida lähteä siitä että kaikki asiakkaat edes osaavat punnita tuotteet oikein saati tarkistaa että tuotteessa on viivakoodi. Jos asiakas näkee että myyjä on kassalla yksin hän voi toki tarjoutua juoksemaan itse, mutta sellaista velvollisuutta ei asiakkaalle voi sälyttää sääntönä, hänhän voi olla vaikka rollaattorin kanssa liikkuva iäkäs rouva tai sähköpyörätuolissa istuva vammainen, jonka voi olla vaikea puikkelehtia ja kääntyillä kovin kapeiksi suunnitelluissa kaupoissa.

Vierailija kirjoitti:

Miehet hiiltyvät liikenteessä, naiset kassalla.

Miehet eivät hiiltyisi liikenteessä, jos siellä olisi vähemmän naiskuskeja.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa asiakkaat on koulutettu liian hyvin. Emme vain maksa järkyttävän paljon ruokatuotteista, nyt teemme ilmaiseksi jo myyjän työtkin kun etsimme myyjän pakkauksesta unohtamaa viivakoodia, punnitsemme/hinnoittelemme itse ostamamme tuotteet ja vielä itsepalvelukassalla lyömme ostokset kassaan ja otamme itseltämme maksunkin. Sitten vielä pakkaamme hiki hatussa että pääsemme pois asiakkaan tieltä.

Juu, suomalaisten pitäisi kaikkien päästä edes kerran elämässään jonnekin muualle maailmaan, jossa on vähän erilainen palvelukulttuuri. Jo ihan markettitasossa on eroja, esimerkiksi Lidl ei-suomalaisena kauppana on itsestään selvästi pitänyt punnituksen kassalla, eikä asiakkaan työnä. Myös ulkomailla supermarketeissa on tavallista että kassalla on apuhenkilö pakkaamassa asiakkaiden kasseja. Itse muistelen lämmöllä kokemuksia muualla maailmassa, jossa asiakas saa istua kaupassa tuoliin kuin kuningatar, hänelle tuodaan kahvia tai teetä, ja myyjämiehet kumartelevat siinä jalkojen juuressa sovittaen kenkiä jalkaan --- todella Tuhkimosta Prinsessaksi -fiilis :)

Vastaus ap:n kysymykseen: jos liike haluaa myydä tuotteitaan ja säilyttää asiakkuutensa, sitten asiakasta palvellaan. Ei voida lähteä siitä että kaikki asiakkaat edes osaavat punnita tuotteet oikein saati tarkistaa että tuotteessa on viivakoodi. Jos asiakas näkee että myyjä on kassalla yksin hän voi toki tarjoutua juoksemaan itse, mutta sellaista velvollisuutta ei asiakkaalle voi sälyttää sääntönä, hänhän voi olla vaikka rollaattorin kanssa liikkuva iäkäs rouva tai sähköpyörätuolissa istuva vammainen, jonka voi olla vaikea puikkelehtia ja kääntyillä kovin kapeiksi suunnitelluissa kaupoissa.

Lidlissä tuo kassalle kuuluva punnitus perustuu kylläkin siihen, että minimoidaan se mahdollisuus että asiakas punnitsee väärin tai kusettaa punnitessaan eikä mihinkään asiakaspalvelun erinomaisuuteen :D t. Ex-työntekijä

Olen itse myyjä ja olen sitä mieltä, että myyjä hakee. Tosin jos ajatellaan muita asiakkaita ja jonon etenemistä, homma toimii nopeammin, kun asiakas käy ja myyjä saa sillä aikaa skannailla niitä muita tuotteita. Eli, jos asiakas on jo itse lähdössä, annan hänen mennä, mutta pääsääntöisesti se on minun tehtäväni.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa asiakkaat on koulutettu liian hyvin. Emme vain maksa järkyttävän paljon ruokatuotteista, nyt teemme ilmaiseksi jo myyjän työtkin kun etsimme myyjän pakkauksesta unohtamaa viivakoodia, punnitsemme/hinnoittelemme itse ostamamme tuotteet ja vielä itsepalvelukassalla lyömme ostokset kassaan ja otamme itseltämme maksunkin. Sitten vielä pakkaamme hiki hatussa että pääsemme pois asiakkaan tieltä.

Juu, suomalaisten pitäisi kaikkien päästä edes kerran elämässään jonnekin muualle maailmaan, jossa on vähän erilainen palvelukulttuuri. Jo ihan markettitasossa on eroja, esimerkiksi Lidl ei-suomalaisena kauppana on itsestään selvästi pitänyt punnituksen kassalla, eikä asiakkaan työnä. Myös ulkomailla supermarketeissa on tavallista että kassalla on apuhenkilö pakkaamassa asiakkaiden kasseja. Itse muistelen lämmöllä kokemuksia muualla maailmassa, jossa asiakas saa istua kaupassa tuoliin kuin kuningatar, hänelle tuodaan kahvia tai teetä, ja myyjämiehet kumartelevat siinä jalkojen juuressa sovittaen kenkiä jalkaan --- todella Tuhkimosta Prinsessaksi -fiilis :)

Vastaus ap:n kysymykseen: jos liike haluaa myydä tuotteitaan ja säilyttää asiakkuutensa, sitten asiakasta palvellaan. Ei voida lähteä siitä että kaikki asiakkaat edes osaavat punnita tuotteet oikein saati tarkistaa että tuotteessa on viivakoodi. Jos asiakas näkee että myyjä on kassalla yksin hän voi toki tarjoutua juoksemaan itse, mutta sellaista velvollisuutta ei asiakkaalle voi sälyttää sääntönä, hänhän voi olla vaikka rollaattorin kanssa liikkuva iäkäs rouva tai sähköpyörätuolissa istuva vammainen, jonka voi olla vaikea puikkelehtia ja kääntyillä kovin kapeiksi suunnitelluissa kaupoissa.

Muuhun en ota kantaa, mutta tähän nyt sellainen tarkennut, että myyjät eivät tosiaankaan niitä viivakoodeja niihin pakkauksiin kiinnittele. Kaikenlaisiin harhaluuloihin sitä törmääkin.

Ihan ohiksena, muuten varmaan maailman typerin lause tuo minä maksan palkkasi, kun johan senkin tässä joku ehti kakistaa ulos. Miksi sitä käytetään lähinnä vain ruokakaupan myyjien kohdalla, vaikka totuus on se, että todella harvaa työtä tehdään vain itselleen - suurimmassa osassa töitä kun on kyse jostain tuotteesta/palvelusta/muusta hyödykkeestä jollekin toiselle ihmiselle. Eli ei ole mitään ideaa ajatella olevansa sen kassamyyjän palkanmaksaja, kun hyvin todennäköisesti te olette samalla viivalla, kun hän on teidän palkanmaksajanne 😉

Mutta itse kysymykseen, aivan sama kumpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa asiakkaat on koulutettu liian hyvin. Emme vain maksa järkyttävän paljon ruokatuotteista, nyt teemme ilmaiseksi jo myyjän työtkin kun etsimme myyjän pakkauksesta unohtamaa viivakoodia, punnitsemme/hinnoittelemme itse ostamamme tuotteet ja vielä itsepalvelukassalla lyömme ostokset kassaan ja otamme itseltämme maksunkin. Sitten vielä pakkaamme hiki hatussa että pääsemme pois asiakkaan tieltä.

Juu, suomalaisten pitäisi kaikkien päästä edes kerran elämässään jonnekin muualle maailmaan, jossa on vähän erilainen palvelukulttuuri. Jo ihan markettitasossa on eroja, esimerkiksi Lidl ei-suomalaisena kauppana on itsestään selvästi pitänyt punnituksen kassalla, eikä asiakkaan työnä. Myös ulkomailla supermarketeissa on tavallista että kassalla on apuhenkilö pakkaamassa asiakkaiden kasseja. Itse muistelen lämmöllä kokemuksia muualla maailmassa, jossa asiakas saa istua kaupassa tuoliin kuin kuningatar, hänelle tuodaan kahvia tai teetä, ja myyjämiehet kumartelevat siinä jalkojen juuressa sovittaen kenkiä jalkaan --- todella Tuhkimosta Prinsessaksi -fiilis :)

Vastaus ap:n kysymykseen: jos liike haluaa myydä tuotteitaan ja säilyttää asiakkuutensa, sitten asiakasta palvellaan. Ei voida lähteä siitä että kaikki asiakkaat edes osaavat punnita tuotteet oikein saati tarkistaa että tuotteessa on viivakoodi. Jos asiakas näkee että myyjä on kassalla yksin hän voi toki tarjoutua juoksemaan itse, mutta sellaista velvollisuutta ei asiakkaalle voi sälyttää sääntönä, hänhän voi olla vaikka rollaattorin kanssa liikkuva iäkäs rouva tai sähköpyörätuolissa istuva vammainen, jonka voi olla vaikea puikkelehtia ja kääntyillä kovin kapeiksi suunnitelluissa kaupoissa.

Muuhun en ota kantaa, mutta tähän nyt sellainen tarkennut, että myyjät eivät tosiaankaan niitä viivakoodeja niihin pakkauksiin kiinnittele. Kaikenlaisiin harhaluuloihin sitä törmääkin.

Riippuu vähän paikasta. Ei ehkä ruokakaupassa, mutta muissa liikkeissä.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että myyjä hakee ja olen itsekin myyjä mutta meillä on virallinen ohjeistus, että kassa ei saa poistua paikaltaan vaan asiakas hakee uuden, ellei ole huonokuntoinen vanhus ja tämä siis ylemmän tason päätös.

Kassamyyjätkin joutuvat toimimaan tuon mukaan.

Minusta tuote pitäisi silloin saada ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Kassa tuntee kaupan 12.000 tuotetta ja niiden sijainnit kuin omat taskunsa. Miksi naiset ovat niin koppavia asiakkaita? Mistä heikko itsetunto johtuu? Tuletteko onnellisiksi kyykyttämisestä?

Naiset??

M49

Saakohan se kassaihminen jättää kassan vartioimatta ja lähteä sieltä 12 000 tuotteen valikoimasta etsimään oikeaa koodia?? Varmaan on ihan ok.