Lue keskustelun säännöt.
Mitä aikuisen alanvaihtajan ei missään nimessä kannata pyrkiä opiskelemaan?
21.06.2017 |
Vai onko niitä?
Pohdin alanvaihtoa, mutta kaikki alat vaikuttavat niin epävarmoilta. Olen siis aiemmalta koulutukseltani lähihoitaja ja olen myös käynyt lukion aikoinaan. Olen harkinnut eri sote-alan ammatteja, mutta mikään niistä ei tunnu erityisen mielenkiintoiselta. Monesta tutkinnosta päätyy vuorotyöhön (jota en enää halua) tai sitten päivätyöhön, jolloin käytännössä palkka ei eroa nykyisestä peruspalkasta ja lisistä. Mielestäni ei ole järkeä opiskella 3-4 vuotta eikä se näkyisi palkassa muutamaa satasta enemmän.
Huhuilen tässä hyviä ehdotuksia uusille urille. Mitä ovat ne tulevaisuuden alat, joihin kannattaa suuntautua?
Kommentit (57)
Suuhygienisti. Siellä on töitä ja on päivätyö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko yksityinen perhepäivähoitaja mitään? Voit erikoistua sokerittomaan ruokavalioon ja allergioihin. Ja lisätä siihen vielä jonkun hipstereihin vetoavan painotuksen, vaikka ekologisuus tai mitä nyt keksitkin. Voit määritellä oman työaikasi ja palkkasi, jälkimmäinen ehkä kohtuuden rajoissa.
Oikeastaan työllistymisessä ei ole nykyään kyse valitsemastaan alasta, vaan siitä, onko valitsemallaan alalla parempi kuin muut. Eli käytä ammattitaitoosi enemmän aikaa kuin muut, ja saat töitä ihan miltä alalta vain.
Vierailija kirjoitti:
Suuhygienisti. Siellä on töitä ja on päivätyö.
Pärjääkö suuhygienistina, jos on hienomotorisia ongelmia? Siis tyyliin kengännauhojen sitominen ei onnistu
En suosittele hoitoalaa ihan ensimmäisenä, vaikka kaiken maailman te-toimistot sitä tuputtavatkin. Itse olen alalle mennyt jo parikymppisenä ja jonkin verran seuraillut näiden uudelleenkoulutettujen pärjäämistä. Yksi viidestä on hyvää ainesta, loput sitten jotakin välttävän ja alalle sopimattoman väliltä. Tähän ei tietysti syynä ole henkilö itse, vaan se instanssi, joka tekee karsinnat hakuvaiheessa tai viimeistaan koulussa. Viisikymppisille rasitus ja uuden oppiminen ja ennenkaikkea sisäistäminen saattaa olla erityisen hankalaa, mutta samalla tavalla se on kolmikymppisellekin, jos edellytyksiä pärjätä alalla luonteen puolesta ei vaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääseekö psykoterapeuttikoulutukseen nykyään lähihoitajan koulutuksella? Sote-alalla, siistiä sisätyötä (tosin voi olla henkisesti raskasta), palkka hyvä, töitä riittää, jos saa Kela-pätevyyden. Lyhyempi koulutus kuin lääkärillä tai psykologilla.
Vierailija kirjoitti:
Pääseekö psykoterapeuttikoulutukseen nykyään lähihoitajan koulutuksella? Sote-alalla, siistiä sisätyötä (tosin voi olla henkisesti raskasta), palkka hyvä, töitä riittää, jos saa Kela-pätevyyden. Lyhyempi koulutus kuin lääkärillä tai psykologilla.
Ei, pitää olla sairaanhoitajan pätevyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä samoja pähkäilyjä! Lähihoitaja minäkin ja mielessä suuhygienisti, terkka ja sosionomi. Hitto, vaikeaa löytää itselle ala.
Lähihoitaja minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuhygienisti. Siellä on töitä ja on päivätyö.
Pärjääkö suuhygienistina, jos on hienomotorisia ongelmia? Siis tyyliin kengännauhojen sitominen ei onnistu
Jos te-toimisto sanoo että pärjää, niin silloin pärjää. Pikku tutinat hammaskiveä irrottaessa eivät ole kummoinen juttu. Samalla tavalla lähihoitajissakin osa on mielenterveysongelmaisia ja lääkeriippuvaisia, mutta pikku viekkarit ja harhat eivät haittaa kun parhaimmillaan ollaan vastuussa ihmishengestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuhygienisti. Siellä on töitä ja on päivätyö.
Pärjääkö suuhygienistina, jos on hienomotorisia ongelmia? Siis tyyliin kengännauhojen sitominen ei onnistu
Ei todellakaan pärjää
Ei kannata opiskella mitään sellaista ammattia joka liittyy kemiaan, biologiaan tai ympäristöasioihin, työllisyystilanne on surkea. Poikkeuksena farmaseutti / proviisori, joille vissiinkin on ihan hyvin töitä. Jos on matemaattista älyä, niin muutamat insinöörialat työllistävät hyvin, työ on yleensä pelkkää päivätyötä ja palkkakin reilusti parempi kuin lähihoitajalla. Veljeni on rakennusinsinööri, ja kuulemma ainakin rakennusinsinööreillä, LVI-insinööreillä ja sähköinsinööreillä on mukava työllisyystilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hammaslääkäriksi kannattaisi opiskella. Aloja, joita ei kannata opiskella onkin puolestaan pilvin pimein.
Vierailija kirjoitti:
Pääseekö psykoterapeuttikoulutukseen nykyään lähihoitajan koulutuksella? Sote-alalla, siistiä sisätyötä (tosin voi olla henkisesti raskasta), palkka hyvä, töitä riittää, jos saa Kela-pätevyyden. Lyhyempi koulutus kuin lääkärillä tai psykologilla.
Onneksi ei pääse. Psykoterapia ei ole vain mukavien juttelemista, vaan terapeutilla pitäisi ihan oikeastikin olla tietoa ihmisen kehityksestä, mielenterveydestä ja aivojen toiminnasta. Psykologin tai psykiatrin pohjakoulutuksesta saat psykoterapiaa opiskellessa korkeimmat pisteet.
Siinä olisi ap:lle ala - psykologiksi kouluttautuvat monet alaa vaihtavat. Hae töihin työterveyteen, kouluun tai rekrytointiin, missä olet suht "terveen" asiakaskunnan kanssa tekemisissä. Työllisyystilanne on erinomainen ja jos inspiraatiota riittää, psykoterapeutin tutkinto ja oma yritys tuplaavat tulot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ainakaan taide/muotoilu tai käsityöaloille hae. Kulttuurialat ylipäätään. Niissä kun ei koulutus merkkaa niin paljon kuin vuosien saatossa hankitut kontaktit. Muutenkin luovilla aloilla vähän töitä. Pitää lähteä ulkomaille ja itseäni taiteen maisterina ärsyttää ajatus että joudun muuttamaan elämäni muualle vain tehdäkseni töitä.
Sama kommentti: ei ole ollut viimeiseen 30 vuoteen töitä. Jos on , niin palkta on todella surkeat - siis tyyliin kouluavauvstajan tietaat enemmän kuin taide/kulttuurialan korkakouluvaatimus työsuhteessa.
Yrittäjyyttä /itsensä työllistävä kauppaavat tällä puolella, muutta luovan alan yrittäjänäkin pysyy hengissä vain, jos on varakas puoliso, joka elättää.
Ei siis yhtään mitään taiteisiin, kulttuuriin, käsityöhön, luoviin aloihin viittaavaakaan.
Aamen. Tosin kun taannoin joku nuori pähkäili täällä ammatinvalintaa sain kovasti alapeukkuja kun kerroin noiden ah niin kiinnostavien alojen työllisyysnäkymistä. Silloin oli enemmistö sitä mieltä, että pitää seurata unelmiaan vaikka päätyisikin kortistoon villasukanhuovuttajana. Näköjään aikuisia neuvotaan rationaalisemmin.
Suosittelen miettiin sellasta ammattia mitä eivoi koskaan automatisoida, esim lääkärit ja elektroniikan korjaajat toistaseksi turvassa, taino elektroniikka voi tulla niin halvaksi ettei kannata korjata, mutta tuskin meidän elin aikana
Jaa, olisiko satoja kuitenkaan? Uskon että noin 100 voi olla.
Taidettahan voi tehdä myös tilauksesta tai päivätyönä vaikkapa pelistudioille, eikä silloin tienatakseen tarvitse olla mikään kiinnostava taiteilijana. Tosin silloin pitää ihan oikeasti osata piirtää. Sen opettelu vaatii vain aikaa ja kärsivällisyyttä.