Sinä joka raivostut helposti, ja raivostuessasi haukut puolison, mutta muuten olet mukava

Googleta epävakaa persoonallisuushäiriö

Joo, inhoan parisuhdetta ja olen totaalisen kyllästynyt, mutta ei ole voimia/rahaa lähteäkään.

Kuulostaa ihan mun mieheltä, muuten ihana ja rakastava mutta sitten kun suuttuu niin tuntuu että sillä vintti pimenee ihan täydellisesti eikä oo mitään kontaktia häneen. Olen itse diagnosoinut hänellä epävakaan persoonallisuushäiriön ainakin jonkinasteisena

Seurustelin tuollaisen kanssa, ensin yritin puhua siitä kuinka pitäisi keskittyä rakentavasti ongelman ratkaisemiseen mutta heitin sitten ukon mäkeen kun ei tajunnut. Miksi olet vielä moisen hirviön kanssa?

Traumat menneisyydestä on muokanneet luonnetta. Ääni ei myöskään päässyt kuulumaan, oppinut huutamaan jo lapsena?. Toinen nainenkin mahdollista, noista ei koskaan tiedä.Itsekäs luonne. Et ole puolisosi terapeutti eikä pidäkkään olla, pääasia että keskityt lapsiin että heillä on kaikki hyvin ja iloisia.Tsemppiä!

Huonot välit ja vähäinen arvostus äitiinsä usein paljastavat tulevat ongelmat..

Sandra1986 kirjoitti:

Kuulostaa ihan mun mieheltä, muuten ihana ja rakastava mutta sitten kun suuttuu niin tuntuu että sillä vintti pimenee ihan täydellisesti eikä oo mitään kontaktia häneen. Olen itse diagnosoinut hänellä epävakaan persoonallisuushäiriön ainakin jonkinasteisena

Nimenomaan näin. Muuten on rakastava, huolehtiva ja meillä on tosi mukavaa yhdessä. Mutta sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta, hänen "mielensä" muuttuu. Silloin hän on ihan eri ihminen. Hänen edessään on muuri, paksu ja vahva. Hän ei ota mitään sanoja vastaan, kuuntelee, mutta ei kuuntele. Huutaa ja puhuu päälle, minun sanomisillani ei ole merkitystä, koska ne ovat jokatapauksessa pas*kaa, valheita tai muuten tyhmiä kommentteja. Mikään ei oikeastaan kelpaa hänelle tuossa tilanteessa. Hänen raivoaan ei saa loppumaan millään. Se tyyntyy joko pikkuhiljaa, jos hän vaikka menee pois tilanteesta, tai sitten sen saisi loppumaan niin, että minä pyytelen vuolaasti anteeksi jotain, ja kerron kuinka minä olen jossain tosi tyhmästi tehnyt ja että mieheni ei ole tehnyt mitään väärää. Se on todella raskasta. Kuitenkin 90% ajasta hän on ihan normaali ja ihana mua kohtaan.

t.ap

Sandra1986 kirjoitti:

Googleta epävakaa persoonallisuushäiriö

Tuossa on paljon sellaista, joka sopii mieheeni. Kuitenkin myös jonkun verran sellaista mikä ei sovi. Mutta kyllä, hän on impulsiivinen, tietyllä tavalla holtiton, kontrollifriikki mutta tietyllä tavalla ei kontrollia, hermostuu esimerkiksi autolla ajaessa mistä vaan, kokee olevansa oikeutetumpi kuin muut, on epävarma vaikka muuta yrittää sanoa.

Täytyy vielä korostaa, että hän ei ole mikään hirviö. Ainoastaan silloin kun hermostuu, hän on kyllä melkoinen hirviö.

t.ap

Miehellänu on stressi... tuntuu kuin olisin jätesanko johon oksennetaan oma paha olonsa aamuin ja illoin... kumma miten kaikki muut saa olla rauhassa, mutta minulle pitää äristä ja auta armias jos sanon, etten pidä siitä että hän kiroilee... ihan turha keskustella kuulemma kanssani.. siinä sitä sitten ollaan hiljaa miettien, missä vaiheessa on kiukkuinen monologi on muuttunut keskusteluksi..

Minulla on samanlainen mies, ikävä kyllä, hävettää tunnustaa. Hän on todellakin muuten parisuhdettamme ja minua arvostava, paljon asioita minun eteen tekevä (no minäkin teen paljon hänen eteen, joten tasapainossa on se asia), mukava, kilttikin. Mutta saa ihan yllättäen juuri tuollaisia raivareita ihan mitättömistä asioista. Ihan kuin hänen päässään sumenisi silloin, hän ei kuule mitään mitä hänelle silloin sanoo eikä mikään mene jakeluun. Ihan kuin hän ei kykenisi estämään itseään suoltamasta niitä haukkusanoja, ne vain tulevat ulos yllätyksenä hänelle itselleenkin. Mitään kontaktia häneen ei saa. Ja sitten kun kohtaus loppuu (yleensä yhtä äkisti kuin alkoihin) niin hänellä on itsellään paha olo, masentunut lähinnä. Ei muista jälkikäteen kaikkea mitä on sanonut, olen miettinyt että pitäisi varmaan videoida ne kohtaukset. Jos myöhemmin rauhallisesti puhun (kuin lapselle) että ei voi käyttäytyä noin ja haukkua ihmisiä, niin hän selvästi häpeää asiaa hyvin paljon, mutta ei sitä osaa muuttaa, kun kohtaus tulee päälle niin hän ei osaa sitä pysäyttää. 

Meillä ei ole mitään yhteistä omaisuutta ja vain vuokra-asunto, ei lapsia, joten lähteminen olisi helppoa, jos haluaisi lähteä. Mitään toisia naisia ei ole mitään syytä epäillä, päinvastoin. Tuo on jokin outo valuvika hänen persoonassa, ja ei liity minuun vaan on kaikesta päätellen ollut hänessä jo kauan ennen kuin tapasimme. 

Äärimmäisen rasittavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on samanlainen mies, ikävä kyllä, hävettää tunnustaa. Hän on todellakin muuten parisuhdettamme ja minua arvostava, paljon asioita minun eteen tekevä (no minäkin teen paljon hänen eteen, joten tasapainossa on se asia), mukava, kilttikin. Mutta saa ihan yllättäen juuri tuollaisia raivareita ihan mitättömistä asioista. Ihan kuin hänen päässään sumenisi silloin, hän ei kuule mitään mitä hänelle silloin sanoo eikä mikään mene jakeluun. Ihan kuin hän ei kykenisi estämään itseään suoltamasta niitä haukkusanoja, ne vain tulevat ulos yllätyksenä hänelle itselleenkin. Mitään kontaktia häneen ei saa. Ja sitten kun kohtaus loppuu (yleensä yhtä äkisti kuin alkoihin) niin hänellä on itsellään paha olo, masentunut lähinnä. Ei muista jälkikäteen kaikkea mitä on sanonut, olen miettinyt että pitäisi varmaan videoida ne kohtaukset. Jos myöhemmin rauhallisesti puhun (kuin lapselle) että ei voi käyttäytyä noin ja haukkua ihmisiä, niin hän selvästi häpeää asiaa hyvin paljon, mutta ei sitä osaa muuttaa, kun kohtaus tulee päälle niin hän ei osaa sitä pysäyttää. 

Meillä ei ole mitään yhteistä omaisuutta ja vain vuokra-asunto, ei lapsia, joten lähteminen olisi helppoa, jos haluaisi lähteä. Mitään toisia naisia ei ole mitään syytä epäillä, päinvastoin. Tuo on jokin outo valuvika hänen persoonassa, ja ei liity minuun vaan on kaikesta päätellen ollut hänessä jo kauan ennen kuin tapasimme. 

Äärimmäisen rasittavaa. 

Sama kirjoittaja jatkaa. Tuo raivo vain pahenee, jos siihen sanoo juuri silloin jotain. Aluksi tietenkin sanoin ja käskin lopettamaan moisen paskanjauhamisen jne, mutta niistä tuli kamalia riitoja. Nykyään hän osaa itse poistua tilanteesta toiseen huoneeseen, ja homma laukeaa minuuteissa, tai sitten minä poistun sanomatta sanaakaan. 

Tietynlainen äiti (miksei isäkin) on syynä tuohon ongelmaan, homma on saanut alkunsa jo kasvuvuosina.

Joten ap, millainen on miehesi äiti, miten hän käyttäytyy, miten puhuu pojalleen, millainen äitisuhde miehelläsi on?

Vierailija kirjoitti:

Tietynlainen äiti (miksei isäkin) on syynä tuohon ongelmaan, homma on saanut alkunsa jo kasvuvuosina.

Joten ap, millainen on miehesi äiti, miten hän käyttäytyy, miten puhuu pojalleen, millainen äitisuhde miehelläsi on?

Äitinsä vaikuttaa ihan tavalliselta ihmiseltä. En kyll ole mitään erikoista hänessä huomannut.

t.ap

Pysttykö hän hillitsemään itsensä töissä ja muiden läsnäillessa? Jos kyllä, niin kyse on siitä, että hän on mielestään oikeutettu kohtelemaan puolisoaan niin eli antaa itselleen luvan siihen eikä kunnioita puolisoa aidosti.

Jep jep. Varmaan siksi ettei muuten saa mitään asioita keskusteltua. Puoliso on olevinaan itse täydellisyys joka ei huomaa käytöksessään mitään epäkohtia. Suorittaa itse hullun raivolla lapsuudessaan opittuja kaavoja. Nälvii ja huomauttelee ja yleensä jaksan kuunnella ja kestää. Joskus vaan kiehahtaa yli tuo ylimielinen paskapää niin lujaa.

Vielä kun päälle lisätään täysi dissaus ja parisuhteen parantelu jatkuvalla kourimisella ja seksin kärttämisellä, vaikka juuri on otettu yhteen, tekee mieli lyödä hampaat sisään.

Puolisoni on tyyppi joka ei käsittele mitään loppuun vaan sanoo joka asiaan ihan sama ja poistuu, 5 min niin homma muka unohdettu ja voi taas keskittyä puhumaan onkivavoista ja polkupyöristä ja roikkua perseessä kiinni.

Puolisoni on ääliö.

Mites itse käyttäydyt? Onko asiat käsitelty? Käsitelläänkö ne loppuun? Suhtaudutko alentuvasti?

Hän ei kunnioita sinua eikä pidä yhtä arvokkaana. Miksi näin on, tiedät itse siihen parhaiten syyt. Oletko ollut saalis, jonka hän on napannut ja joka on hänen alamaisensa, vai oletko oman elämäsi aktiivi, joka tekee omat päätöksensä ja elää itsensä näköistä elämää. Joka tapauksessa hän käyttää valtaa sinuun. Oletetaan, että hän toimisi opettajana. Hän tuskin raivoaisi esimiehelleen ja käyttäytyisi tätä kohtaan holtittomasti. Sen sijaan jos hänellä on vihanhallintaongelmia, hän voisi räyhätä ja huutaa oppilaille, jotka kokisi itseään alemmiksi. Tällä logiikalla voit miettiä omaa asemaasi suhteessa häneen: toimiessaan alkukantaisten vaistojensa mukaan hän tulee paljastaneeksia alitajuiset asenteensa sinua kohtaan. Et voi syyttää häntä hänen tunteistaan, jos et ole kyennyt nousemaan samalla tasolle hänen kanssaan. Hän voi olla myös turhautunut sinuun.

Siitä voit kuitenkin loukkaantua, että hän selvästi kohtelee sinua epäkunnioittavasti. Sen kuitenkin mahdollistat itse. Toista et voi muuttaa mutta omat rajasi asetat sinä itse. Näin tein minäkin eräälle ihmiselle, jolla oli juuri kumppanisi kaltaista vihanhallintaongelmaa ja joka purki omaa pahaa oloaan minuun. Suljin hänet jo vuosia sitten elämästäni ja lakkasin jakamasta hänelle syvimpiä ajatuksiani. Käsittelin asiat ja vasta sen jälkeen saatoin alkaa kohdella häntä asiallisesti, koska hän ja hänen ongelmansa eivät merkinneet minulle enää mitään syvempää, kun olin menettänyt luottamukseni ja kunnioitukseni. Ihmissuhteet ovat siitä surkeita, että jos perusta murtuu, niitä ei saa kasattua enää kestäviksi. Toivottavasti tästä ei ole kuitenkaan kyse sinun ja puolisosi välillä, vaan opit pitämään terveesti huolta itsestäsi.

17 jatkaa. Et vuosienkaan jälkeen tule saamaan tähän etkä muuhunkaan ihmissuhdeongelmaan vastausta täältä, et vaikka kuinka jankkaisit ja esittäisit tarinat eri muodoissa. Ainoa keino päästä eteenpäin ja kehittyä pysyvästi on puhua sen kanssa, jota asia koskee yhtä paljon kuin sinua - puolisosi.

En ole koskaan kuullut että yksikään mies olisi tällainen,tämä on yksinomaan naisissa ilmenevä piirre.

Oma vaimoni on myös tuollainen ja naapurinkin vaimo joskus huutaa silmittömästi.

99% ajasta on ihana mutta joskus pimenee täysin.

Lue Why does he do that. Inside the minds of angry and controlling men.