Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kysymys lukion käyneille

Vierailija
19.06.2017 |

Oliko sinulle aina selvää, että menet lukioon? Vai menitkö, koska et muutakaan keksinyt tai vanhempien pakottamana?

Kommentit (45)

Vierailija
41/45 |
19.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli selvää. Amis ei ollut vaihtoehto. Jos harkitset/lapsesi harkitsee korkeakouluopintoja, suosittelen ehdottomasti lukiota. Poikaystävä ei käynyt lukiota ja häntä harmittaa se nyt amk:ssa. Yliopistoon ei voi edes hakea, vaikka olisi ehkä halunnut, kun ei ole käynyt lukiota.

Nyt on väärää tietoa. Yliopistoon on mahdollista päästä amispohjaltakin, jos oppiaineeseen on mahdollisuus päästä opiskelemaan pelkän pääsykokeen turvin. Joillain aloilla on jopa oma kiintiönsä amiksille, mutta kiintiö on toki huomattavan pieni.

No ei voi hakea, kun tarvitsisi ne lukion tiedot sinne yliopiston pääsykokeisiin. Tai sitten pitäisi ottaa aikalisä, ylimääräinen tyhjä vuosi, että ehtisi ne asiat opiskella. Tämä ei ole tässä elämäntilanteessa mahdollista. Eli ei voi nyt hakea kun ei ole käynyt lukiota.

Höpö - höpö. - Johdatko tarkoituksella harhaan. - Ettet vaan pelkää, että joku ammattikoulun käynyt nappaa sinun opiskelupaikkasi?  - Kuten sanottu ja eddellä todettu niin ammattikorkeaan kuin yliopistoon voi hakeutua ja tulla myös valituksi myös jos suorittanut ammatillisen perustutkinnon.  Toki se on usein haastavampaa, koska heille ei ole pääsääntöisesti omaa kiintiö paikkaa vaan voivat tulla valituksi ns. pääsykoekiintön turvin. - Kun taas ylioppilaaksi kirjoittaneella on ainakin (teoriassa) kaksi kiintiötä, jota kautta voi saada paikan korkeakoulusta tai yliopistolta. - Joillekin kärjistäen perinteisesti "poikein alalle" voi saada myös opiskelupaikan "suoraan" e. ilman erillistä pääsykoetta, jos tai kun vain on kirjoittanut lähinnä (pitkästä)matematiikasta tarpeeksi hyvin  

Pääsykoekiintiön kautta tulee valituksi usein myös moni ylioppilaaksikin kirjoittanut. Sillä ei myöhempien opintojen kannalta ole väljä kummassa kiintiössä saa opiskelupaikan.

Mutta toki, jos tietää että tulevaisuudessa haluaa opiskella nimenomaan korkeakoulussa/ yliopistossa, niin varmastikin lukio antaa paremmat eväät.

Syy on selvä. Lukion tehtävä on edelleen valmentaa ensi-sijassa jatko-opintoihin yleisesti kun taas ammattikoulun tavoitteena on antaa opisklijoille valmiudet toimia työelämässä ammattikoulusta saatmansa (perusasteen) ammattitaidon turvin. 

Onkin aika hurjaa ajatella, kuinka eritialnteissa noin parikymppiset nuoret ovat. - Osan oldotetaan pikkuhiljaa siirtyvän työelämään ja elättämään itsensä tekemällään työllä ja kenties myös vakiintumaan, perustamaan perheen, hankkimaan oman  asunnon jne.

Kun taas osa hakee vielä toisen tai kolmannenkin kerran ellei useammin sitä "omaa paikkaansa" - jossa opiskelee usein vähintään 5-6 vuotta, jonka jälkeen vasta siirtyy työelämään ja kohtaa pikkuhiljaa yleisemmin samantapaisia -yleisiä- odotuksia kuin edellä kuvattu ammattikoulusta valmistunut. - Kun taas opiskelu aika saattanut olla veilä krjistäen hyvinkin levotonta itsensä etsimistä juhlimisineen, matkusteluineen, hanttihommineen. - Ei tietenkään kaikilla. Osa elää jo varsin "keskiluokkaista" eloa jo opiskeluaikana, eikä siinä mitään. Päin vastoin onni, että opiskeluaika mahdollistaa erielämäntapoja ja valintoja.      

Mitäs hittoa sä nyt selität? Luitko ollenkaan mitä kirjoitin? Mies haluaa diplomi-insinööriksi. Hän on käynyt vain amiksen. Teknillisen alan pääsykokeissa vaaditaan lukion oppimäärän tuntemista pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Nämä vaadittavat tiedot saa käymällä lukion. Näitä vaadittavia tietoja ei saa käymällä amista. Täytyy siis käydä lukio tai opiskella asiat itsenäisesti omalla vapaa-ajalla. Mies ei ole ehtinyt näitä opiskella vapaa-ajalla, eikä näiden asioiden hallitseminen ilman koulussa opiskelua ole mikään läpihuutojuttu. 

Lopputulema: mies ei voi hakea diplomi-insinööriksi, koska hänellä ei ole tarvittavia tietoja, koska hän kävi amiksen eikä lukiota. Toki hakeminen on sallittu kaikille, jotka ovat jonkin toisen asteen tutkinnon suorittaneet. Se ei muuta miksikään sitä asiaa, että päästäkseen sisään tarvitsee lukion tiedot. Pelkkä amiksen käyminen ei riitä siihen, että pääsisi sisään opiskelemaan teknillistä alaa.

Vierailija
42/45 |
19.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli selvää. Amis ei ollut vaihtoehto. Jos harkitset/lapsesi harkitsee korkeakouluopintoja, suosittelen ehdottomasti lukiota. Poikaystävä ei käynyt lukiota ja häntä harmittaa se nyt amk:ssa. Yliopistoon ei voi edes hakea, vaikka olisi ehkä halunnut, kun ei ole käynyt lukiota.

Nyt on väärää tietoa. Yliopistoon on mahdollista päästä amispohjaltakin, jos oppiaineeseen on mahdollisuus päästä opiskelemaan pelkän pääsykokeen turvin. Joillain aloilla on jopa oma kiintiönsä amiksille, mutta kiintiö on toki huomattavan pieni.

No ei voi hakea, kun tarvitsisi ne lukion tiedot sinne yliopiston pääsykokeisiin. Tai sitten pitäisi ottaa aikalisä, ylimääräinen tyhjä vuosi, että ehtisi ne asiat opiskella. Tämä ei ole tässä elämäntilanteessa mahdollista. Eli ei voi nyt hakea kun ei ole käynyt lukiota.

Höpö - höpö. - Johdatko tarkoituksella harhaan. - Ettet vaan pelkää, että joku ammattikoulun käynyt nappaa sinun opiskelupaikkasi?  - Kuten sanottu ja eddellä todettu niin ammattikorkeaan kuin yliopistoon voi hakeutua ja tulla myös valituksi myös jos suorittanut ammatillisen perustutkinnon.  Toki se on usein haastavampaa, koska heille ei ole pääsääntöisesti omaa kiintiö paikkaa vaan voivat tulla valituksi ns. pääsykoekiintön turvin. - Kun taas ylioppilaaksi kirjoittaneella on ainakin (teoriassa) kaksi kiintiötä, jota kautta voi saada paikan korkeakoulusta tai yliopistolta. - Joillekin kärjistäen perinteisesti "poikein alalle" voi saada myös opiskelupaikan "suoraan" e. ilman erillistä pääsykoetta, jos tai kun vain on kirjoittanut lähinnä (pitkästä)matematiikasta tarpeeksi hyvin  

Pääsykoekiintiön kautta tulee valituksi usein myös moni ylioppilaaksikin kirjoittanut. Sillä ei myöhempien opintojen kannalta ole väljä kummassa kiintiössä saa opiskelupaikan.

Mutta toki, jos tietää että tulevaisuudessa haluaa opiskella nimenomaan korkeakoulussa/ yliopistossa, niin varmastikin lukio antaa paremmat eväät.

Syy on selvä. Lukion tehtävä on edelleen valmentaa ensi-sijassa jatko-opintoihin yleisesti kun taas ammattikoulun tavoitteena on antaa opisklijoille valmiudet toimia työelämässä ammattikoulusta saatmansa (perusasteen) ammattitaidon turvin. 

Onkin aika hurjaa ajatella, kuinka eritialnteissa noin parikymppiset nuoret ovat. - Osan oldotetaan pikkuhiljaa siirtyvän työelämään ja elättämään itsensä tekemällään työllä ja kenties myös vakiintumaan, perustamaan perheen, hankkimaan oman  asunnon jne.

Kun taas osa hakee vielä toisen tai kolmannenkin kerran ellei useammin sitä "omaa paikkaansa" - jossa opiskelee usein vähintään 5-6 vuotta, jonka jälkeen vasta siirtyy työelämään ja kohtaa pikkuhiljaa yleisemmin samantapaisia -yleisiä- odotuksia kuin edellä kuvattu ammattikoulusta valmistunut. - Kun taas opiskelu aika saattanut olla veilä krjistäen hyvinkin levotonta itsensä etsimistä juhlimisineen, matkusteluineen, hanttihommineen. - Ei tietenkään kaikilla. Osa elää jo varsin "keskiluokkaista" eloa jo opiskeluaikana, eikä siinä mitään. Päin vastoin onni, että opiskeluaika mahdollistaa erielämäntapoja ja valintoja.      

Mitäs hittoa sä nyt selität? Luitko ollenkaan mitä kirjoitin? Mies haluaa diplomi-insinööriksi. Hän on käynyt vain amiksen. Teknillisen alan pääsykokeissa vaaditaan lukion oppimäärän tuntemista pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Nämä vaadittavat tiedot saa käymällä lukion. Näitä vaadittavia tietoja ei saa käymällä amista. Täytyy siis käydä lukio tai opiskella asiat itsenäisesti omalla vapaa-ajalla. Mies ei ole ehtinyt näitä opiskella vapaa-ajalla, eikä näiden asioiden hallitseminen ilman koulussa opiskelua ole mikään läpihuutojuttu. 

Lopputulema: mies ei voi hakea diplomi-insinööriksi, koska hänellä ei ole tarvittavia tietoja, koska hän kävi amiksen eikä lukiota. Toki hakeminen on sallittu kaikille, jotka ovat jonkin toisen asteen tutkinnon suorittaneet. Se ei muuta miksikään sitä asiaa, että päästäkseen sisään tarvitsee lukion tiedot. Pelkkä amiksen käyminen ei riitä siihen, että pääsisi sisään opiskelemaan teknillistä alaa.

Entä jos käy ensin amiksen, sitten AMK:n ja lopuksi yliopiston? Tiedän useampia, jotka ovat kolunneet tällaisen polun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/45 |
19.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli selvää. Amis ei ollut vaihtoehto. Jos harkitset/lapsesi harkitsee korkeakouluopintoja, suosittelen ehdottomasti lukiota. Poikaystävä ei käynyt lukiota ja häntä harmittaa se nyt amk:ssa. Yliopistoon ei voi edes hakea, vaikka olisi ehkä halunnut, kun ei ole käynyt lukiota.

Nyt on väärää tietoa. Yliopistoon on mahdollista päästä amispohjaltakin, jos oppiaineeseen on mahdollisuus päästä opiskelemaan pelkän pääsykokeen turvin. Joillain aloilla on jopa oma kiintiönsä amiksille, mutta kiintiö on toki huomattavan pieni.

No ei voi hakea, kun tarvitsisi ne lukion tiedot sinne yliopiston pääsykokeisiin. Tai sitten pitäisi ottaa aikalisä, ylimääräinen tyhjä vuosi, että ehtisi ne asiat opiskella. Tämä ei ole tässä elämäntilanteessa mahdollista. Eli ei voi nyt hakea kun ei ole käynyt lukiota.

Höpö - höpö. - Johdatko tarkoituksella harhaan. - Ettet vaan pelkää, että joku ammattikoulun käynyt nappaa sinun opiskelupaikkasi?  - Kuten sanottu ja eddellä todettu niin ammattikorkeaan kuin yliopistoon voi hakeutua ja tulla myös valituksi myös jos suorittanut ammatillisen perustutkinnon.  Toki se on usein haastavampaa, koska heille ei ole pääsääntöisesti omaa kiintiö paikkaa vaan voivat tulla valituksi ns. pääsykoekiintön turvin. - Kun taas ylioppilaaksi kirjoittaneella on ainakin (teoriassa) kaksi kiintiötä, jota kautta voi saada paikan korkeakoulusta tai yliopistolta. - Joillekin kärjistäen perinteisesti "poikein alalle" voi saada myös opiskelupaikan "suoraan" e. ilman erillistä pääsykoetta, jos tai kun vain on kirjoittanut lähinnä (pitkästä)matematiikasta tarpeeksi hyvin  

Pääsykoekiintiön kautta tulee valituksi usein myös moni ylioppilaaksikin kirjoittanut. Sillä ei myöhempien opintojen kannalta ole väljä kummassa kiintiössä saa opiskelupaikan.

Mutta toki, jos tietää että tulevaisuudessa haluaa opiskella nimenomaan korkeakoulussa/ yliopistossa, niin varmastikin lukio antaa paremmat eväät.

Syy on selvä. Lukion tehtävä on edelleen valmentaa ensi-sijassa jatko-opintoihin yleisesti kun taas ammattikoulun tavoitteena on antaa opisklijoille valmiudet toimia työelämässä ammattikoulusta saatmansa (perusasteen) ammattitaidon turvin. 

Onkin aika hurjaa ajatella, kuinka eritialnteissa noin parikymppiset nuoret ovat. - Osan oldotetaan pikkuhiljaa siirtyvän työelämään ja elättämään itsensä tekemällään työllä ja kenties myös vakiintumaan, perustamaan perheen, hankkimaan oman  asunnon jne.

Kun taas osa hakee vielä toisen tai kolmannenkin kerran ellei useammin sitä "omaa paikkaansa" - jossa opiskelee usein vähintään 5-6 vuotta, jonka jälkeen vasta siirtyy työelämään ja kohtaa pikkuhiljaa yleisemmin samantapaisia -yleisiä- odotuksia kuin edellä kuvattu ammattikoulusta valmistunut. - Kun taas opiskelu aika saattanut olla veilä krjistäen hyvinkin levotonta itsensä etsimistä juhlimisineen, matkusteluineen, hanttihommineen. - Ei tietenkään kaikilla. Osa elää jo varsin "keskiluokkaista" eloa jo opiskeluaikana, eikä siinä mitään. Päin vastoin onni, että opiskeluaika mahdollistaa erielämäntapoja ja valintoja.      

Mitäs hittoa sä nyt selität? Luitko ollenkaan mitä kirjoitin? Mies haluaa diplomi-insinööriksi. Hän on käynyt vain amiksen. Teknillisen alan pääsykokeissa vaaditaan lukion oppimäärän tuntemista pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Nämä vaadittavat tiedot saa käymällä lukion. Näitä vaadittavia tietoja ei saa käymällä amista. Täytyy siis käydä lukio tai opiskella asiat itsenäisesti omalla vapaa-ajalla. Mies ei ole ehtinyt näitä opiskella vapaa-ajalla, eikä näiden asioiden hallitseminen ilman koulussa opiskelua ole mikään läpihuutojuttu. 

Lopputulema: mies ei voi hakea diplomi-insinööriksi, koska hänellä ei ole tarvittavia tietoja, koska hän kävi amiksen eikä lukiota. Toki hakeminen on sallittu kaikille, jotka ovat jonkin toisen asteen tutkinnon suorittaneet. Se ei muuta miksikään sitä asiaa, että päästäkseen sisään tarvitsee lukion tiedot. Pelkkä amiksen käyminen ei riitä siihen, että pääsisi sisään opiskelemaan teknillistä alaa.

Entä jos käy ensin amiksen, sitten AMK:n ja lopuksi yliopiston? Tiedän useampia, jotka ovat kolunneet tällaisen polun.

Joo, näin hän itse asiassa suunnitteleekin nyt :)

44/45 |
19.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli selvää, että menen lukioon. Peruskoulussa numerot olivat ysiä ja kymppiä ja lukio oli selvä valinta. Tarkoitus oli mennä sen jälkeen yliopistoon. Oli aika selkeä suunnitelma.  Kaikki ei sitten vaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Lukiosta pääsin näin äkkiä laskettuna noin 12 vuotta sitten, mihinkään yliopistoon en ole edes pyrkinyt ja olen jämähtänyt muihin hommiin. Ajauduin työpaikkaan ja olen jämähtänyt sinne. Vieläpä sellaiselle alalle, josta joskus ajattelin, että ei ikinä sitä.

Vierailija
45/45 |
19.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli selvää. Amis ei ollut vaihtoehto. Jos harkitset/lapsesi harkitsee korkeakouluopintoja, suosittelen ehdottomasti lukiota. Poikaystävä ei käynyt lukiota ja häntä harmittaa se nyt amk:ssa. Yliopistoon ei voi edes hakea, vaikka olisi ehkä halunnut, kun ei ole käynyt lukiota.

Nyt on väärää tietoa. Yliopistoon on mahdollista päästä amispohjaltakin, jos oppiaineeseen on mahdollisuus päästä opiskelemaan pelkän pääsykokeen turvin. Joillain aloilla on jopa oma kiintiönsä amiksille, mutta kiintiö on toki huomattavan pieni.

No ei voi hakea, kun tarvitsisi ne lukion tiedot sinne yliopiston pääsykokeisiin. Tai sitten pitäisi ottaa aikalisä, ylimääräinen tyhjä vuosi, että ehtisi ne asiat opiskella. Tämä ei ole tässä elämäntilanteessa mahdollista. Eli ei voi nyt hakea kun ei ole käynyt lukiota.

Höpö - höpö. - Johdatko tarkoituksella harhaan. - Ettet vaan pelkää, että joku ammattikoulun käynyt nappaa sinun opiskelupaikkasi?  - Kuten sanottu ja eddellä todettu niin ammattikorkeaan kuin yliopistoon voi hakeutua ja tulla myös valituksi myös jos suorittanut ammatillisen perustutkinnon.  Toki se on usein haastavampaa, koska heille ei ole pääsääntöisesti omaa kiintiö paikkaa vaan voivat tulla valituksi ns. pääsykoekiintön turvin. - Kun taas ylioppilaaksi kirjoittaneella on ainakin (teoriassa) kaksi kiintiötä, jota kautta voi saada paikan korkeakoulusta tai yliopistolta. - Joillekin kärjistäen perinteisesti "poikein alalle" voi saada myös opiskelupaikan "suoraan" e. ilman erillistä pääsykoetta, jos tai kun vain on kirjoittanut lähinnä (pitkästä)matematiikasta tarpeeksi hyvin  

Pääsykoekiintiön kautta tulee valituksi usein myös moni ylioppilaaksikin kirjoittanut. Sillä ei myöhempien opintojen kannalta ole väljä kummassa kiintiössä saa opiskelupaikan.

Mutta toki, jos tietää että tulevaisuudessa haluaa opiskella nimenomaan korkeakoulussa/ yliopistossa, niin varmastikin lukio antaa paremmat eväät.

Syy on selvä. Lukion tehtävä on edelleen valmentaa ensi-sijassa jatko-opintoihin yleisesti kun taas ammattikoulun tavoitteena on antaa opisklijoille valmiudet toimia työelämässä ammattikoulusta saatmansa (perusasteen) ammattitaidon turvin. 

Onkin aika hurjaa ajatella, kuinka eritialnteissa noin parikymppiset nuoret ovat. - Osan oldotetaan pikkuhiljaa siirtyvän työelämään ja elättämään itsensä tekemällään työllä ja kenties myös vakiintumaan, perustamaan perheen, hankkimaan oman  asunnon jne.

Kun taas osa hakee vielä toisen tai kolmannenkin kerran ellei useammin sitä "omaa paikkaansa" - jossa opiskelee usein vähintään 5-6 vuotta, jonka jälkeen vasta siirtyy työelämään ja kohtaa pikkuhiljaa yleisemmin samantapaisia -yleisiä- odotuksia kuin edellä kuvattu ammattikoulusta valmistunut. - Kun taas opiskelu aika saattanut olla veilä krjistäen hyvinkin levotonta itsensä etsimistä juhlimisineen, matkusteluineen, hanttihommineen. - Ei tietenkään kaikilla. Osa elää jo varsin "keskiluokkaista" eloa jo opiskeluaikana, eikä siinä mitään. Päin vastoin onni, että opiskeluaika mahdollistaa erielämäntapoja ja valintoja.      

Mitäs hittoa sä nyt selität? Luitko ollenkaan mitä kirjoitin? Mies haluaa diplomi-insinööriksi. Hän on käynyt vain amiksen. Teknillisen alan pääsykokeissa vaaditaan lukion oppimäärän tuntemista pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Nämä vaadittavat tiedot saa käymällä lukion. Näitä vaadittavia tietoja ei saa käymällä amista. Täytyy siis käydä lukio tai opiskella asiat itsenäisesti omalla vapaa-ajalla. Mies ei ole ehtinyt näitä opiskella vapaa-ajalla, eikä näiden asioiden hallitseminen ilman koulussa opiskelua ole mikään läpihuutojuttu. 

Lopputulema: mies ei voi hakea diplomi-insinööriksi, koska hänellä ei ole tarvittavia tietoja, koska hän kävi amiksen eikä lukiota. Toki hakeminen on sallittu kaikille, jotka ovat jonkin toisen asteen tutkinnon suorittaneet. Se ei muuta miksikään sitä asiaa, että päästäkseen sisään tarvitsee lukion tiedot. Pelkkä amiksen käyminen ei riitä siihen, että pääsisi sisään opiskelemaan teknillistä alaa.

Kuten kirjoitit itsekin ottaa aikalisä jollei muu auta. - On ollut ajanjakso, jolloin joillekin korkeakoulu/ yliopisto-opiskelupaikoille ei voinut saada opiskelupaikkaa ennen kuin oli kirjoittanut ylioppilaaksi. Tänäpäivänä Suomessa mihin tahansa korkeakoulu/ yliopisto-opiskelupaikkaan voi tulla valituksi jos ja kun on suorittanut joko ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon ja suorittanut pääsykokeen menestyksekkäästi. - Sillä ei ole väljä, mistä on hankkinut riittävät tiedot ja taidot, joita käyttämällä onnistuu selättämään pääsykokeen.  Aika näyttää jääkö nykyinen tilanne vain välivaiheeksi. koska julkisuudessa on ollut esillä, että tulevaiuudessa erillisistä pääsykokeista luovuttaisiin ja valinnat suoritettaisiin ylioppilaskirjoitusten arvosanojen peruteella. - - - Mnusta tällainen opiskelijoiden valitsemistapa olisi hölmö, mutta tiedän, että silläkin on kannattajansa.  Esimerkiksi erilaisia valmennuskursseja järjestävien toimesta, kun takuulla on vuosittain useampi potenttiaalinen ylioppilaaksi kirjoittava kuin johonkin yksittäiseen opiskelupaikkaan hakijoita. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi kolme