Noloimmat asiat, joilla ihmiset ylpeilevät

Osa ylpeilee sillä, miten on varaa viedä lapset milloin minnekin matkalle tai muihin huvituksiin. No hieno juttu juu, todella mautonta vaan näinä aikoina käyttäytyä kuin kaikki olisi pelkästään omasta varallisuudesta kiinni..varsinkin kun nuo matkat eivät ole olleet mitään sivistysreissuja tyyliin 2kk Ranskaan vaan jotain risteilyjä ja huvipuistoja.

Kaveri ylpeilee sillä, kun hänen naapurinsa osti sähköauton. Kertoo kuulemma paljon miten hyvällä alueella asuu. Mainitsi asiastamonta kertaa vielä.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi ääripäätä; ne, jotka kehuskelee korkealla koulutuksellaan, tai "hienoilla" harrastuksillaan yms. ja sitten toisaalta ne, jotka korostaa kuinka juntteja ja kouluttamattomia ovat. Eivät tiedä mistään mitään, eivät harrasta tai osaa mitään, ja mikään ei ole koskaan kiinnostanut jne.

Sukunimellä ylpeilevät. Yleensä on kyse joko jostain keksitystä uudesta nimestä, tai sitten nainen on mennyt naimisiin miehen kanssa vain "saadakseen" erikoisen ja harvinaisen sukunimen. Tästä nimestä pidetään kiinni kynsin hampain, vaikka tulisi ero tai mies kuolee ja tulee uusia suhteita vaikka kuinka lukuisia. Siis, miksi? Ei se sinun nimesi ollut alkujaan. Mitä vikaa on tavallisessa Virtasessa, jos se sulle on kasteessa annettu?

Lastensa saavutuksilla ylpeily. Ei. Ne ei ole Sinun saavutuksiasi ja ansiotasi. Et ole lapsesi. He ovat erillisiä ihmisiä ja tehneet itse kaiken työn saavuttamansa eteen. Kyse ei ole sinun "hyvistä geeneistä".

Lastensa ulkonäöllä ylpeily ja maininta "perinyt sen minulta", vaikka olisi päivänselvää, että lapsi ei muistuta tätä vanhempaansa ollenkaan. Geenilotto nyt on muutenkin sellainen asia, että kauniista vanhemmista voi tulla susiruma tenava ja susirumista kaunis. Omilla teoilla ei ole siinä osaa tai arpaa.

Minä olen erittäin ylpeä lasteni saavutuksista, käytöksestä ja hyvästä elämästä. Ja kyllä, otan vähän tästä kunniaa itsellenikin, hyvin onnistuttiin kasvatuksessa ja hyvät geenit periytettiin. En tosin kehuskele näillä kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Se ettei ole koskaan lukenut kirjoja tai lukee vain pakotettuna :D 

Tämä! Menin kirjastoon töihin maalaiskuntaan ja kuinka ollakaan, sinne tuli useampi isäntämies katsastamaan kirjastotätiä ja kertomaan melkein samoilla sanoilla:

"Piti tulla katsomaan tätäkin paikkaa, kun en ole ennen käynyt..."

"En ole kirjoja lukenut sen jälkeen kun koulusta pääsin ja hyvin olen pärjännyt..."

Siis kansakoulupohjalta on perinyt vanhempiensa tilan ja jatkanut sitä, wuhuu! Hienosti pärjätty! Ja sitten vielä kuvitellaan, että se tekisi jotenkin vaikutuksen kirjastonjohtajaan - tai kenties saisi tämän nolostumaan ja tajuamaan, miten arvoton on? Juu, ei kiitos. Olin kohteliaasti hiljaa ja ajattelin, että ehkä olisi kannattanut lukea, niin ei olisi jäänyt tämän kunnan vangiksi. Ja lähdin aikanaan suurempaan kaupunkiin, missä minulla on asunto uimarannan lähistöllä ja vähän fiksumpia ihmisiä ystävinä. 

Vierailija kirjoitti:

Tatuoinnit naiselle. Ottavat vielä kuvia niin että naurettavat töherrykset esiteltynä

TÄMÄ! Ajattelen aina näkyvistä tatuoinneista, että mikähän tuollakin viiraa, kun pitää itseään koristella, niin, että menee vaan pahempaan suuntaan. Sorry nyt vaan, en tietenkään sano mitään. En vaan esim. palkkaa näitä itseään näkyvästi "koristelevia" tatuoituja, tai rullahuulia. Oletukseni siis on, ettei ole tasapainoinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä kuinka pitkään on oltu yhdessä/naimisissa. Se ei kerro onnesta, uskollisuudesta tai ihmisen hyvyydestä yhtään mitään.

Saattaa se joillekin jotakin kertoa, koska eron kuitenkin saa melko helposti

Eron saa helposti, mutta ihmiset ei useinkaan eroa, koska mieluummin huonossa suhteessa kuin yksin. Yksin oleminen on joillekin liian pelottavaa.

Paloin loppuun työelämässä / opiskelussa.

Kun nuppi ennen petti, siitä oltiin hiljaa ja toivuttiin vähitellen. Nykyään on muotia, että käydään terapiassa, syödään lääkkeitä ja ollaan niin loppuun palaneita, ihan normi duuneissa ja opiskeluissa. Ainakin puolet on vaan laiskoja ja no jätän sanomatta.

Mielisairaus

Miten vaikeaa on ollut tehdä YAMK-opinnäytetyö ja miten korkealle onkaan tullut opiskeltua, esim. maisteriksi. Olen itse tohtori, mutta yritän olla sitä mainitsematta. Minusta se on ihan normijuttu minulle, mutta tuntuu hassulta, kun muut niin kehuvat koulutuksiaan.

Jotkut ihmiset ylpeilevät egolla tai jopa superegolla. Maailman negatiivisin luonne joka saa olla vapaana ns. "luonnottomana".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ettei ole koskaan lukenut kirjoja tai lukee vain pakotettuna :D 

Tämä! Menin kirjastoon töihin maalaiskuntaan ja kuinka ollakaan, sinne tuli useampi isäntämies katsastamaan kirjastotätiä ja kertomaan melkein samoilla sanoilla:

"Piti tulla katsomaan tätäkin paikkaa, kun en ole ennen käynyt..."

"En ole kirjoja lukenut sen jälkeen kun koulusta pääsin ja hyvin olen pärjännyt..."

Siis kansakoulupohjalta on perinyt vanhempiensa tilan ja jatkanut sitä, wuhuu! Hienosti pärjätty! Ja sitten vielä kuvitellaan, että se tekisi jotenkin vaikutuksen kirjastonjohtajaan - tai kenties saisi tämän nolostumaan ja tajuamaan, miten arvoton on? Juu, ei kiitos. Olin kohteliaasti hiljaa ja ajattelin, että ehkä olisi kannattanut lukea, niin ei olisi jäänyt tämän kunnan vangiksi. Ja lähdin aikanaan suurempaan kaupunkiin, missä minulla on asunto uimarannan lähistöllä ja vähän fiksumpia ihmisiä ystävinä. 

Kirjastotäti ei sitten ole tehnyt maatöitä aamusta iltaan.  Hyvä se on muiden  leipää syövien ystävien kanssa kuvitella olevansa fiksu.

Työkaverini ylpeili sillä, että hänen lapsensa oli ollut jonkun kansanedustajan lapsen kanssa samalla rippikoululeirillä. "Meidän Jaana-Juuson paras kaveri on kansanedustajan tytär."

Monet ylpeilevät sellaisilla asioilla, joihin heillä itsellään ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa. Esimerkiksi lähes kaikilla miehillä on kuulemma keskimääräistä isompi se.  Ennen se oli luojan luoma, mutta nyt se onkin muuttunut geeniperimäksi.

Suurin osa kavereista somessa kertoo saaneensa adhd-diagnoosin ja tämän jälkeen kaikki liittyy aina siihen. Piti siivota tänään, mutta meninkin uimaan! #adhdjutut.

"Olen vaativalla alalla asiantuntijana".

Tuotahan palsta täynnä.

ps. olen istunut presidentin vieressä lentokoneessa, tosin ennenkuin pääsi pressaksi.

Vierailija kirjoitti:

Työkaverini ylpeili sillä, että hänen lapsensa oli ollut jonkun kansanedustajan lapsen kanssa samalla rippikoululeirillä. "Meidän Jaana-Juuson paras kaveri on kansanedustajan tytär."

Minun työkaveri kerskui kun miehensä oli ollut uimahallissa samassa altaassa uimassa kuin eräs ministeri.

Olivat nyt sitten oikein päivääkin toisilleen sanoneet.

Löysin juuri entisen koulukaverini facesta. Hän esittelee itsensä kertomalla olevansa erittäin älykäs ihminen. Mikä myötähäpeä! Siis kukaan oikeasti huomattavasti keskivertoa älykkäämpi ihminen ei leuhki älykkyydellään. Ja koulussa tämä tyyppi oli keskitasoa tai hieman alle.

Vierailija kirjoitti:

Miten vaikeaa on ollut tehdä YAMK-opinnäytetyö ja miten korkealle onkaan tullut opiskeltua, esim. maisteriksi. Olen itse tohtori, mutta yritän olla sitä mainitsematta. Minusta se on ihan normijuttu minulle, mutta tuntuu hassulta, kun muut niin kehuvat koulutuksiaan.

Hah haa ja tulit tänne pätemään tohtorikoulutuksellasi :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa matematiikkaa, enkä tarvi sitä missään.

Ei se ole ylpeily vaan toteamus. Suomalaiset ottavat vain asiat aina henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Matematiikan osaajat siis ottavat tuon loukkauksena, vaikka sitä ei ole siksi tarkoitettu.

Joo mä suoritin lyhyen matikan lukiossa, menestys ennemmin huono kuin hyvä. Kunnes lähdin eräälle kurssille monta vuotta myöhemmin. Yksi pakollinen matematiikan essee-aihe oli: miten matematiikka näkyy arkielämässäni. No joo! Matikkaa osaamatta olisin nesteessä vaikka ruokakaupassa. Ostaisin kalliita tarpeita laskematta yhtään hintaa, en osaisi arvioida mitään, en jakaa lukuja, en laskea prosentteja. Minä en ole miljonääri, jolla rahaa riittää.

Vierailija kirjoitti:

Pitkätukka, jota asetellaan vähän väliä.

Mitä ihmettä? Kerro lisää. 😃