Seksi tuntuu kotityöltä
Olen yrittänyt monta kertaa olla parisuhteessa. En vain pysty siihen. Suurimpana ongelmana on seksi. Mulla on alhainen libido, seksiä tekee mieli vain noin kerran viikossa. Ja sekin hoituu niin ihanasti ja helposti muutamassa minuutissa sooloseksillä, joten en siis periaatteessa edes tarvitse miestä mihinkään. Toki se viikottainen seksi on kuitenkin kivaa myös miehen kanssa. Lähinnä se vaan surettaa, että en voi koskaan löytää parisuhdetta, koska kukaan mies ei halua samanlaista parisuhdetta kuin minä. Minä haluaisin halailla sylityksin, tehdä yhdessä ruokaa, höpistä niitä näitä ja syvällisiä asioita, pelata lautapelejä, käydä puistoissa ja museoissa ja road-tripeillä. Yleensäkin tehdä asioita yhdessä ja jutella :) Se viikottainen seksikin on toki kivaa, mutta pärjäisin vallan mainiosti vaikka koko loppuelämäni ilman, koska osaan tyydyttää itse itseni. Itse asiassa seksin aikana minähän olen se joka loppupeleissä tyydyttää minut, joten seksi miehen kanssa ei ns. tuo mitään lisää minulle. Sen sijaan rrrrrrrakastan halailua ja sylikkäin oloa!!! Rakastan sitä niin paljon että en pysty sitä sanoin kuvailemaan!! Yhdyntä on toissijaista. Enkä todellakaan halua antaa suuhoitoa tai maata patjana miehelle, jos itseä ei huvita. Ajatuskin saa minut surulliseksi. En ymmärrä miksei mies voi hoidella itseään silloin kun minua ei haluta? Jos minun pitää joka ilta harrastaa seksiä vain miehen mieliksi, niin koko homma alkaa maistua ihan kotityöltä, joka pitää vain äkkiä hoitaa pois alta. Ja siihen kaikki parisuhteeni ovat lopulta kaatuneetkin. Koska kerran viikossa ei kuulemma vain "riitä." Surettaa.
Kommentit (15)
No tuo kerta viikkoon on pitkässä parisuhteessa jo aika hyvin, etenkin jos on lapsia, joten sen suhteen en olisi kyllä huolissani...
Täällä samoin. Viihdyn itsekseni enkä isommin kaipaa niitä halejakaan, joten sinkkuus on oikein hyvä :)
Sama täällä! Seksissä on parasta tällä hetkellä se, että voi taas hetken olla ilman kun on homma suoritettu. Niin surullista. Mies haluaisi mielellään monta kertaa päivässä, minä noin kerran kuussa. Sitten suostun antamaan säälistä, kun se on miehelle niin supertärkeää. Vaikea tilanne, sillä muuten koen avioliittomme täydelliseksi!
N30, 8 vuotta yhdessä
No mua ei huvittanut ikinä ja silti löysin miehen. En voinut tosin rakastua kehenkään, vaan otin miehen, joka minut hyväksyi tällaisena kuin olen ja on kiltein mies maailmassa ja hyvä minulle. Kaipaan rakkaussuhdetta kyllä, mutta en halua itsekään olla kenenkään jakorasiana.
Niin siis onneksi mulla oli paljon rahaa, niin löysin miehen, joka kuitenkin halusi minut. Hänelle en ole rahaa antanut, mutta elämän, jota hän ei olisi yksin saavuttanut (enkä minäkään).
5
Olen sinkku vapaaehtoisesti. En kestänyt parisuhteessa sitä jatkuvaa seksin vonkaamista, josta itse en saanut mitään. Nyt yksin eläessä elämä on todella mukavaa. Ei tarvitse harrastaa huonoa seksiä, saa olla rauhassa, villasukat sekä verkkarit jalassa voi istua parvekkeella, viiniä juoden, av:tä lukien , ilman että joku vonkaa.
Ja jos mies ei halua pelata lautapelejä, käydä road tripeillä yms. niin mitäs sitten? Ajatellaanko koskaan sitä, minkälaisia uhrauksia mies tekee; tuntikaupalla sitä ja tätä, että saisi edes pari minuuttia tehdä jotain, mistä itse tykkää?
Sama täällä. Mä jaksan kyllä suhteen alussa harrastaa seksiä, mutta aika pian se alkaa maistua puulta. Sinkkuna ollessani en kaipaa seksiä juuri ollenkaan, ja omat kädet riittää mainiosti. Ex-suhteessa suostuin usein seksiin miehen mieliksi, ja siitä jäi kai jonkinlainen trauma, koska nykyään jo ajatuskin sellaisesta kuvottaa.
Sinkkuna parasta onkin se, että saa haluta tai olla haluamatta just kuten itse haluaa. Kukaan ei painosta eikä harmittele, että mikset sä halua.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Ja jos mies ei halua pelata lautapelejä, käydä road tripeillä yms. niin mitäs sitten? Ajatellaanko koskaan sitä, minkälaisia uhrauksia mies tekee; tuntikaupalla sitä ja tätä, että saisi edes pari minuuttia tehdä jotain, mistä itse tykkää?
Onneksi ne miehet, jotka ryhtyy parisuhteeseen ovat kykeneväisiä tykkäämään ihan normaaleista asioista, joita parisuhteessa tehdään, eivätkä uhraudu.
5
Minä taas naisena lähes yksinomaan seksin takia halusin parisuhteeseen ja olen todella pettynyt kun se lasten ja ajan myötä väheni kertaan pariin kuussa siitä että aluksi sai joka päivä.
Ei munkaan aasialainen vaimo halua joka aamu mutta sanoo "I can give to you". Eli se ei ole ongelma. Muutenkin se on naisen tehtävä pitää mies tyytyväisenä.
Kaksi vaihtoehtoa:
(1) Etsi mies joka on samanlainen, eli seksi ei ole elinehto mutta läheisyys kyllä
(2) Etsi mies jonka kanssa seksi on kiihottavaa. Voi olla ettei sellaista löydy, mutta oman kokemuksen mukaan seksi on yhden kumppanin kanssa banaalia nyhväämistä ja toisen kanssa mieletön ilotulitus. Ero on osaksi fyysinen, osaksi henkinen.
Itse näivetyin vuosia suhteessa, jossa miehellä oli todella alhainen libido. Useimmat miesystäväni ovat olleet vähemmän kiinnostuneita seksistä kuin minä. Sitten löysin uuden miehen, joka haluaa seksiä usein ja jonka kanssa minäkin haluan, vaikka useita kertoja päivässä. On seksiä, on läheisyyttä ja on yhteistä tekemistä, myös sitä ruuanlaittoa, road tripejä ja lautapelejä (ja olenhan minäkin niistä lautapeleistä oppinut pitämään).
Lautapeleistä ja ruuanlaitosta, tai ainakin syömisestä pitää kyllä sen verran iso osa miehistä, että ei pitäisi olla vaikeuksia löytää siinä suhteessa samanmielinen kumppani ;-)
Itellä oli toi sama tilanne alkuavioliitosta. Inhosin miehen seksin vonkaamista ja harvoin nautin siitä. Kirjoitin omasta parisuhteestani tuohon sitomis juttu ketjuun.
Meidän parisuhde parani sitomis ja alistus leikkien myötä. Nykyään mieheni ottaa minut milloin haluaa, mutta haluaa käydä kanssani myöskin kävelyllä, teatterissa yms. Mihin aiemmin ei halunnut lähteä. Lisäksi oma libidoni noussut huimasti ja orgasmit vahvistuneet. Olen enemmän nainen kuin koskaan.
täällä sama juttu! oon tullut siihen tulokseen, että elän mieluummin yksin.. tsemppiä!