Lue keskustelun säännöt.
Läheisin ystävä hiljeni avioeroni jälkeen
17.06.2017 |
Olin varmaan kriisin takia vaikeaa seuraa, kun muutin kotoa exän uskottomuuden vuoksi ja elin väliaikaisissa majoituksissa pari kk, kunnes löysin asunnon. Ystävä tarjosi tukea kun oli vielä toivoa yhteenpaluusta, mutta sanoi minulle aika loukkaavasti kun puhuin omaisuudenjaosta.
Hän on siis itse naimisissa, ja ennen aviokriisiä tapasimme pariskuntina neljästään paljon. Viimeisen vuoden kävin enemmän ilman exää heidän kanssaan ulkona.
Olimme hyvät ystävät, mutta nyt saan vain vältteleviä viestejä jos ehdotan jotain. Pitäisikö ystävä "jättää" suoraan, vai voiko hänet vain "ghostata"? Tunsimme 5vuotta, molemmat olimme uusia tällä paikkakunnalla. Tapasimme viimeisen vuoden aikana lähes viikottain, nyt olen nähnyt hänet viimeksi yli 2kk sitten, ennen eroa.
Ymmärrän kyllä, että yhteisten ystävien on vaikea suhtautua minuun, ja ehkä olin liian rehellinen tunteistani eron tiimoilta. Miten menettelisin? Vai annanko ajan kulua?
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyypillinen reaktio, tuttavapiirissä alkaa levitä tartunnan pelko. Kyllä siitä menee ohitse, kun ystäväsi huomaa, ettei se oma mies lähtenytkään samaa tietä lipettiin. Tuo on oikeasti hyvin yleistä, etenkin jos eronneet ovat olleet yhteisessä ystäväpiirissä.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen reaktio, tuttavapiirissä alkaa levitä tartunnan pelko. Kyllä siitä menee ohitse, kun ystäväsi huomaa, ettei se oma mies lähtenytkään samaa tietä lipettiin. Tuo on oikeasti hyvin yleistä, etenkin jos eronneet ovat olleet yhteisessä ystäväpiirissä.
Mutta pitäisikö yrittää keskustella asiasta vai odotella yhteydenottoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen reaktio, tuttavapiirissä alkaa levitä tartunnan pelko. Kyllä siitä menee ohitse, kun ystäväsi huomaa, ettei se oma mies lähtenytkään samaa tietä lipettiin. Tuo on oikeasti hyvin yleistä, etenkin jos eronneet ovat olleet yhteisessä ystäväpiirissä.
Mutta pitäisikö yrittää keskustella asiasta vai odotella yhteydenottoa?
Sinuna ehkä odottaisin hieman vielä, mutta toisaalta tuo on kummallisen tiedostamatonta monilla tuo reaktio, joten jos sen osaisi fiksusti tuoda toiselle esiin, niin voisi huomata, että onpa ollut pöhkö.
Ei kai se voi tiedostamaton olla, jos ennen tapasi viikottain? Ymmärrätkö vihjeen, vink vink?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos hänellekin ero tulee, routa ajaa porsaan kotiin ja haluaakin osingoille villistä sinkkuelämästäsi.
Kaksi kuukautta on tosi lyhyt aika vielä.
Minulla tuli yllätysero vuosi sitten ja 30-vuoden aikainen ystäväni, kenen kanssa oltiin kahdestaan ja miestemme kanssa nelisteen oltu useasti yhdessä, lupasi paljon tukea ja seuraa (kuten minäkin hänen eroissaan ennenkuin avioitui).
Kas kummaa: laskujeni mukaan ehdottelin tapaamista loppuvuonna noin 30 päivälle - yksikään ei käynyt hänelle. Kerran nähty sitten tänä vuonna, aloitteestani. Eipä hän ole ehtinyt, taisi häivyttää kivasti minut sieltä rivari-mies-kaksilasta-koira-elämästään.
Kaipa ne joo pelkää, että avioeroaminen on tarttuvaa. Vai mikä siinä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta lyhyt aika, toisaalta pudotus viikottaisesta tiiviistä yhteydenpidosta on suuri.
Aika kuluu vaikka et antaisikaan.