Pystyykö näkövammaiset tekemään töitä?

Googlaa nimi Andrea Boccelli, jos ei vielä ole tuttu. Siinä yksi tunnetuimpia esimerkkejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jukka Jokiniemi on sokea toimitusjohtaja.

Btw, kysymyksesi sisältää aika asenteellisen viestin vammaisten ihmisten kyvykkyydestä. Joo, sokeus sulkee pois paljon ammatteja, mutta ei vie yhtään älykkyydestä...

Pahoittelut, muotoilin viestin todella väärin. Ihan mielenkiinnosta siis vain haluan tietää minkälaisia töitä näkövammaiset tekevät.

Ap

Sanoisin, että nykypäivänä suurin osa töistä on mahdollista järjestää näkövammaiselle sopiviksi, jos vaan tahtoa löytyy. Silläkin on paljon merkitystä, mikä asteisesta vammasta on kyse. Jos esimerkiksi vain toinen silmä on sokea se on ihan eri juttu kuin täyssokeus. Samoin kuin hahmotushäiriöt ovat eri asia kuin sokeus jne. 

Näkövammainen tuttu on IT-alalla, ei ole kuitenkaan täysin sokea. Ihan normaalisti tekee töitä.

Tiedän näkövammaisen taidemaalarin. Hän näkee jonkin verran. 

Vierailija kirjoitti:

Sain silmälääkäriltä huonoja uutisia. Näkökyky heikentynyt selvästi ja saattaa heiketä tulevaisuudessakin. Olen jo nelikymppinen. Mihin töihin voin työllistyä näkövammaisena vai pääseekö työkyvyttömyyseläkkeelle? Olen korkeastikoulutettu ja tehnyt töitä aina tietokoneella. 

Tietokonehommat on helppo muuttaa jopa täysin sokealle sopiviksi, jos käytettävät ohjelmistot vain tukevat mm. ruudunlukuohjelmistoa. 

Vanhempana sopeutuva ei varmaan opi käyttämään apuvälineitä kunnolla.

Lapseni oli isosena päiväriparilla ja sitä piti ihana täysin sokea pappi.

Kirkossakin hän lauloi lukien sanat samalla tietokoneensa pistekirjoitus"näytöltä"

Vierailija kirjoitti:

Näkövammaisten tekemät harjat ovat ihan klassikko. Oliko se sokeva vai mikä se merkki. Uskon kyllä, että työllistyvät muutenkin. Hierojista olen kuullut, mutta varmaan muitakin on. On uskomatonta, miten näkövammaiset pystyvät kulkemaan kaupungilla ja elämään itsenäisesti.

Näkövammainen tätini oli hieroja. Elätti sillä itsensä.

Yksi pappi oli näkövammainen, taisi olla sellainen semijulkkis kun oli kirjoittanut jonkun kirjankin, liekö sama kuin 26:n rippipappi, hän kuoli muutama vuosi sitten. Rento tyyppi. Ei varsinaisesti tuttava, mutta olen tavannut oikeassa elämässä tietyissä asioissa monta kertaa. Yksi tuntemani kiertää kouluttamassa, hän ei ole täysin sokea, mutta kulkee kuitenkin kepin kanssa.  

Vierailija kirjoitti:

Vanhempana sopeutuva ei varmaan opi käyttämään apuvälineitä kunnolla.

Lapseni oli isosena päiväriparilla ja sitä piti ihana täysin sokea pappi.

Kirkossakin hän lauloi lukien sanat samalla tietokoneensa pistekirjoitus"näytöltä"

Miksi ei oppisi? Eihän puheohjelman käyttäminen ole sen vaikeampaa kuin tänne kirjoittaminenkaan. Oikeastaan tänne kirjoittaminen on vaikeampaa, koska tarvitsee osata käyttää näppäimistöä. Puheohjelman saa tarvittaessa toimimaan niin, että se käynnistyy automaattisesti. Ympäristönhallintalaite (kännykän tapainen, jolla saa mm. ovia avattua jne.) taasen toimii ihan puheella. "Avaa ovi" ja laite tekee työtä käskettyä. 

No jos kuuro mies (Beethoven) voi säveltää niin miksipä ei sokeakin voisi tehdä töitä. Nykyisin on niin monenlaisia apuvälineitä tarjolla, että harva asia on sokealle mahdotonta. 

Mielestäni on outoa, ettei esimerkiksi terveydenhoitoasemia, kirjastoja tai verotoimistoja suunnitella näkövammaisille sopiviksi. Ei olisi suuri kustannus tehdä lattioihin niitä kulkumerkkejä, joiden avulla kulkea eteenpäin tai laittaa seinille pistekirjoitettuja laattoja. Edes kauppakeskuksissa (joissa rahan luulisi kelpaavan!) ei ole pistekirjoitettuja opastetauluja eikä pistekirjoitettuja hissinnappuloiden numeroita näkövammaisia varten.

Suomalaisilla ei ole yhtään varaa pullistella arkkitehtoonisella osaamisellaan ja Alvar Aallolla kun sen jälkeen ei tehdä edes tehtävissä olevia asioita näkövammaisten elämän tasavertaistamiseksi.

Riippuu siitä miten paha se näkövamma on ja mikä työ. 

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on outoa, ettei esimerkiksi terveydenhoitoasemia, kirjastoja tai verotoimistoja suunnitella näkövammaisille sopiviksi. Ei olisi suuri kustannus tehdä lattioihin niitä kulkumerkkejä, joiden avulla kulkea eteenpäin tai laittaa seinille pistekirjoitettuja laattoja. Edes kauppakeskuksissa (joissa rahan luulisi kelpaavan!) ei ole pistekirjoitettuja opastetauluja eikä pistekirjoitettuja hissinnappuloiden numeroita näkövammaisia varten.

Suomalaisilla ei ole yhtään varaa pullistella arkkitehtoonisella osaamisellaan ja Alvar Aallolla kun sen jälkeen ei tehdä edes tehtävissä olevia asioita näkövammaisten elämän tasavertaistamiseksi.

Näkövammaisista kaikki eivät osaa lukea pistekirjoitusta. Nykytekniikalla kaikille sopiva tapa olisi tehdä itsensä lukevia opasteita. Koholla oleva nappula, jota painamalla taulu lukisi sisältönsä. Toinen vaihtoehto olisi sovellus, jossa julkiset paikat olisi puheopastettu. Wienissä kävin 2000-luvun alkupuolella museossa, jossa tiskiltä sai mukaan "puhelimen", jonka kautta sai kuunnella opasteet valitsemallaan kielellä. Uudemmalla tekniikalla tuollaisen saisi varmasti suht helposti sovellusmuotoon. 

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on outoa, ettei esimerkiksi terveydenhoitoasemia, kirjastoja tai verotoimistoja suunnitella näkövammaisille sopiviksi. Ei olisi suuri kustannus tehdä lattioihin niitä kulkumerkkejä, joiden avulla kulkea eteenpäin tai laittaa seinille pistekirjoitettuja laattoja. Edes kauppakeskuksissa (joissa rahan luulisi kelpaavan!) ei ole pistekirjoitettuja opastetauluja eikä pistekirjoitettuja hissinnappuloiden numeroita näkövammaisia varten.

Suomalaisilla ei ole yhtään varaa pullistella arkkitehtoonisella osaamisellaan ja Alvar Aallolla kun sen jälkeen ei tehdä edes tehtävissä olevia asioita näkövammaisten elämän tasavertaistamiseksi.

Esteettömyys ylipäätään on Suomessa pahasti retuperällä. Tästä räikeimpänä esimerkkinä on kotipaikkakuntani näkövammaisten liiton toimipiste. Sijaitsee tilassa, jonne ei ole mitään mahdollisuuksia päästä pyörätuolilla ja aika vaikeaksi menee sellaisellakin, joka pääsee portaita, mutta ei samalla tavalla kuin vammaton. 

Olen itse näkövammainen, tulevaisuudessa todennäköisesti sokea (joillain mittareilla olen sitä jo nyt). Kela tarjosi työkyvyttömyyseläkettä jo alta parikymppisenä, mutta itsellä on vakaa aikomus tehdä ihan "normaalisti" töitä, ja niin olen tähän mennessä tehnytkin. Näkövammaisia tuttavia on töissä esimerkiksi opettajana, IT-alalla, järjestöhommissa, lakimiehenä, psykologina, päiväkodissa, kaupallisella alalla jne. Lisäksi toki ne "perinteiset" sokeiden ammatit, kuten hieroja, fysioterapeutti ja käsityöläiset pitää pintansa edelleen.

Ihan kaikkeen ei pysty, mutta eipä pysty kukaan muukaan. Käytännössä ehdottomat pois jätettävät lienee ainakin ajoneuvoilla ajamista vaativat työt, kirurgin tmv tarkkaa silmä-käsi-koordinaatiota vaativat työt, monet tehdas/talonmies/rakenteluhommat ja varmaankin ainakin useimmat pelastus- ja turvallisuusalan työt (poliisi, vartija, palomies). Etenkin johtotehtävät, toimistohommat (käytännössä kaikki kun on koneella nykyisin) ja juurikin opetustehtävät sopii erinomaisesti myös näkövammaiselle! Näkövammaisella on myös mahdollisuus käyttää avustajaa ja apuvälineitä työssään tarpeen mukaan.

Itse toivoisin, että eri tavoin vammaisia näkyisi enemmän ihan kaikkialla, liian helposti jätetään palkkaamatta tai lykätään työkykyisiäkin ihmisiä eläkkeelle vain asenneongelmien tai ennakkoluulojen vuoksi.

Kiitos käytännön kokemukseesi perustuvaan vastaukseesi! 

Off topic: pystyykö näkövammainen lukemaan nykyään AV-palstaa, digihesaria tai mitä tahansa nettisivuja? :)

Vierailija kirjoitti:

Kiitos käytännön kokemukseesi perustuvaan vastaukseesi! 

Off topic: pystyykö näkövammainen lukemaan nykyään AV-palstaa, digihesaria tai mitä tahansa nettisivuja? :)

Pystyy.

Tässä on kiva blogikirjoitus, jossa sokea koodari kertoo, miten hän tekee työtään:

https://www.vincit.fi/en/software-development-450-words-per-minute/

Vierailija kirjoitti:

Kiitos käytännön kokemukseesi perustuvaan vastaukseesi! 

Off topic: pystyykö näkövammainen lukemaan nykyään AV-palstaa, digihesaria tai mitä tahansa nettisivuja? :)

On pystynyt jo aika kauan. Ensimmäisen kerran luin Ilta- ja jotain muita lehtiä keväällä 1996. Näköislehdet ovat sellaisia, etten ainakaan vielä ole keksinyt, miten niitä saisi järkevästi luettua. OCR:n (tekstintunnistuksen) avulla ehkä, mutta menee liian hankalaksi.

Yleisesti ottaen netissä pärjää nykyään aika hyvin. Saavutettavuus ja tietoisuus sen tarpeellisuudesta on (onneksi) lisääntynyt. Toisinaan tulee vielä vastaan mahdottomia sivustoja, mutta paljon on täysin toimivia kokonaisuuksia.