Lue keskustelun säännöt.
Kannatatko ns. perinteisiä sukupuolirooleja? Jos kyllä, kuinka vahvasti ja minkä takia?
16.06.2017 |
Itse kannatan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vastustan perinteisiä sukupuolirooleja. Olen kiinnostunut teidän mielipiteistänne. Olkaa asiallisia ja perustelkaa kantanne!
Kommentit (60)
Mitkä ovat nämä "perinteiset roolit" joista puhutte? Mikä maa, mikä alue, mikä yhteiskuntaluokka, mikä uskonto, mikä aikakausi?
Sukupuoliroolit ovat aina olleet eri piireissä aina erilaisia ja ovat muuttuneet ajan kuluessa. Ei ole olemassa mitään absoluuttisia "perinteisiä rooleja".
Jos "perinteisellä" ajattelee vaikka omaa lapsuuden kotiaan, niin olen 50-vuotias ja mun vanhemmat kävivät kummatkin töissä ja tekivät kotitöitä. Se on sitten mulle ne "perinteiset roolit".
Biologiaan vetoaminen on nykyisin aika suurta sivistymättömyyttä. Hyvin tiedetään että monilla sukupuoleen liittyvillä uskomuksilla ei ole biologista pohjaa vaan ne ovat historiallisia ja sosio-kulttuurisia. Miksi muka mies biologisesti olisi kiinnostuneempi autoista? Eihän siinä ole mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannatan sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta en ole kuitenkaan niin ääripää että ajattelen ettei sukupuolia ole/kaikki pitäisi maailmassa sukupuolineutraalistaa. Esimerkiksi vessat. On myös selvää että miehet ja naiset, tytöt ja pojat ovat erilaisia, joten en käsitä myöskään täysin sukupuolineutraalista kasvatussysteemiä. Ostan pojalleni kyllä automaattisesti autopaidan Frozen-paidan sijasta ja päinvastoin.
Kannatan sitä, että ihmiset saavat tehdä asiat siten kuin se heistä itsestä tuntuu hyvältä.
Varmaan suurin osa suuntautuu enemmän tai vähemmän noiden perinteisten roolien mukaan, mutta jos on mies, joka haluaa vaikka hoitoalalle ja koti-isäksi tai nainen, joka haluaa raksalle, niin sen pitäisi olla mahdollista, hyväksyttävää eikä millään tavalla paheksuttavaa. Enkä kannata, että esim. pojalta otetaan pois nukke, jos tämä itse haluaa sellaisella leikkiä. En myöskään kannata, että pakotettaisiin leikkimään jollain, joka ei lapselle itselleen tule luontevasti. (Jossain päiväkodissa tai kyläillessä pitää lapsenkin tietysti mukautua myös toisten toiveisiin, mutta se on eri asia.)
Esimerkiksi itse lapsena olisin halunnut koulussa käsitöiden sijaan tehdä teknisiä töitä, mutta opettajat päättivät, että tytöt eivät missään tapauksessa saa teknisten töiden tunneille tulla. Tuon tyyppisiä tapauksia ei pitäisi olla.
En
Kukin tehkööt mitä parhaiten osaa tai mitä itse haluaa. Yleensä ne noudattavat perinteisiä sukupuolirooleja ja odotuksia mutta ei se mikään sääntö ole.
Olen nainen ja olen kotirouva, teen kaikki ruoat ja kodinhoidon. Mutta jos joku erehtyy luulemaan että olen tässä sijassa siksi että olen nainen, erehtyy ja erehtyy pahasti!
Vierailija kirjoitti:
Tältä osin kannatan:
- miehellä pitää olla kortti ja kaara
- pitää olla pelottomampi kuin minä. En kestä mitään hiirulaisia.Tältä osin en kannata:
- siivous ja pyykkäys on naisten hommaa!1!1
- miehet eivät itke!1!1!
- jne.
Ymmärrän etteivät monet välttämättä pidä mielekkäänä erityistä kristinuskon näkökulmaa tässä keskustelussa, mutta sanon vielä tämän...
Boldattu väite on hyvä esimerkki sukupuoliroolikäsityksestä, jota pidetään perinteisenä siinä mielessä, että se tavataan liittää myös kristillis-konservatiiviseen miehuuteen läntisessä kulttuurissa, vaikka Raamatussa esim. Jeesuksen ja VT:n suurten profeettamiesten kerrotaan itkeneen.
Historia ja kulttuuri perinteineen kuuluvat maailman menoon, kun taas se, miten tulee toimia ja käyttäytyä, on ajatonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kannata enkä ole kannattamatta - jokainen eläköön sen roolin mukaan, mikä on kullekin luontevaa. Toisille on luontevaa olla huolehtiva äitihahmo - ja se henkilö voi olla myös mies, toki useimmiten nainen. Mutteivät kaikki naiset. Oudointa tässä on se, että ennen sukupuolenkorjausprosessia vihasin kyseistä roolia, koska sitä naiselta odotettiin, mutta nyt miehen roolissa eläessäni olenkin se kaikista huolehtija. :D
Minä olin nuorempana änkyräfeministi. Sitten paloin työelämässä loppuun ja jouduin jäämään kotiin. Ja katso: mies ja minä olemme nykyään paljon onnellisempia. Minä hoidan kodin ja olen jopa alkanut pukeutua naisellisemmin. En enää yritä kaikin keinoin osoittaa että olisin yhtä vahva kuin mieheni (siis fyysisesti, mitä en ole, mutta kilpailin ennen hänen kanssaan kaiken aikaa).
Olen aina pitänyt itseäni jossain määrin miesmäisenä naisena joten on ollut suuri yllätys havaita, että se miesmäisenä oleminen melkein tappoi minut ja minulle sopii paljon paremmin tämmöinen elämä, missä olen ikään kuin köynnöskasvi vahvan tammen rungon ympärille kietoutuneena. :) Toivoa sopii, etten kurista sitä tammea hengiltä. ;) Toistaiseksi mieheni on vain miehistynyt silmissä, tuntuu ettei niin suurta vastuuta olekaan ettei hän sitä pystyisi minun puolestani kantamaan. Seurauksena rakastan ja kunnioitan häntä entistä enemmän.
Miehillä aika usein on merkittävästi parempi stressinsietokyky kuin naisilla, joten tämä järjestelmä sopisi monelle muullekin. Ei tietenkään varmastikaan kaikille.
Tottakai minäkin pärjäisin yksin, mutta on ihanaa kun ei tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu täysin ihmisistä. Tuttavaperheessä isä on lasten kanssa kotona, erittäin hoivaava ja rakastava, tekee ruokaa ja siivoaa kun vaimo on töissä. Vaimo tekee iltapalat ja siivoilee myös, molemmilla kuitenkin päivässä myös sitä "täysin omaa aikaa". Heillä hommat sujuu hienosti. Toisessa tuttavaperheessä on erittäin perinteiset sukupuoliroolit, nainen ei vaihda edes lamppua, mies ei sitten välitä noista siivoustöistä. Heilläkin homma toimii, molemmat onnellisia rooleihinsa. Nainen rakastaa siivota, sisustaa, kokkailla sunmuuta, itse sanonut ettei halua mennä töihin, eikä halua laskea elintasoaan. Sitten löytyy paljon "sieltä väliltä". Mä en tykkää siitä, miten mies näkee meidän sukupuoliroolit. Olen kokoaikatyössä kuten mieskin, mutta miehelle kertyy työtunteja keskimäärin 55-60h/viikko, joten ymmärrän ettei paljon jaksa sen jälkeen, kun on päässyt töistä kotiin. Tosin välillä mietin, että miksi laskut menee puoliksi, ja minä kaupassa käydessäni maksan myös kaiken ruuan ja hoidan kodin, mutta en oo päässyt "nauttimaan" mitenkään noista miehen rahoista, kun käyttää kaiken ylimääräisen itseensä. Miehen oletus on meillä se, että hän tekee töitä ja siinä se, minä teen töitä, hoidan kotityöt, ruuat ja siivoukset. Tuntuu että mies on sukupuoliroolin mukaisesti 100% mies, ja mun pitäis olla 100% nainen, ja siihen päälle vielä lisäksi joku 50% miestä, kun raha-asioita mietitään. Onko noissa numeroissa mitään järkee? Mies on 100%mies, minä oon 150%miesnainen? (Johon oon jo helvetin väsynyt)
Mielestäni myös vanhat roolit ovat tasa-arvoisia jollain asteella.
On joko vaihtoehto että molemmat töissä ja kotityöt jaetaan tai että toinen ns työkseen hoitaa kodin täysin ja toinen käy muualla töissä.
Se ei ole tasa-arvoa että nainen (tai mies) tekee työt ja kotityöt ja varsinkin jos kaikki kulut jaetaan ja on esim pienempi palkka että toinen kituuttaa kun toinen elää herroiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ihan ok, mutta en suostu olemaan perheen elättäjä. Nainen saa puolestani stressata töistänsä ihan yhtä paljon, kuin minäkin omistani.
Pelkkää kotiäitiä en kyllä kelpuuttaisi millään.-M
Eli kannatat perinteistä työnjakoa, kunhan nainen käy myös töissä siihen päälle?
En minä mitään piikaa tarvitse.
Kotiäitiys oli 50 luvulla hiukan eri asia, kuin nykyään. Nykyään pyykkikone pesee pyykit ja tiskikone astiat. Roomba pitää perussiisteyden, niin että puolen tunnin imurointi/pintojen pyyhkiminen kerran viikossa riittää ja loput kotityöt/järjestyksen ylläpito menee muun arjen lomassa molemmilta aikuisilta kunhan ei eletä niin kuin siat pellossa.
Lapsien hankkiminen on minusta taas järjetöntä jos niiden kanssa ei halua viettää aikaa ja elää arjessa mukana. Mitä iloa niistä muuten olisi? Ja harva nyt nykyaikana mitään kymmenpäistä lapsikatrasta hankkiikaan.
Rehellisesti sanottuna en kyllä näe nykyaikana perinteiselle naisenroolille oikein mitään virkaa. Muutaman tunnin työ viikossa ja lopun aikaa roikkumassa av-palstalla ja nalkuttamassa kun elämä on niin tylsää?
Mieluummin otan tämän nykyisen kolmetonnia kuussa verojen jälkeen lisää perheen elintasoon.
Sen sijaan naisellisesti käyttäytyvä ja pukeutuva nainen on ehdottomuus. Niin kaappihomo en sentään ole, että haluaisin jonkun sinisellä siilitukalla varustetun telaketjufemakon elämänkumppaniksi.
En kannata. Olen ollut pienestä pitäen ns. "poikatyttö", ja saanut kuulla ihan liikaa rekkalesbo-ilkeilyä ja väninää kiinnostuksenkohteistani. "Mutta tytöt eivät pelaa videopelejä tai lue sarjakuvia" - mitä se muiden kankkua riipii mitä teen vapaa-ajallani.
Minusta lokerointi ja muiden leimaaminen on vain haitallista. Kukin olkoon sellainen kuin haluaa olla (myös ne "perinteisiä arvoja" kannattavat, jos ovat onnellisia), mutta ketään ei tule ahtaa muottiin, paheksua tai antaa kokea ilkeyttä vain siksi, että itse uskoo erilaisiin rooleihin. Jos perinteisiä sukupuolirooleja vaaliva ihminen on onnellinen siten, niin sen kuin elää mielensä mukaan, samoin tietysti "perinteisiä" sukupuolirooleja vastustavat eläköön onnellisina. Elä ja anna muiden elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ihan ok, mutta en suostu olemaan perheen elättäjä. Nainen saa puolestani stressata töistänsä ihan yhtä paljon, kuin minäkin omistani.
Pelkkää kotiäitiä en kyllä kelpuuttaisi millään.-M
Eli kannatat perinteistä työnjakoa, kunhan nainen käy myös töissä siihen päälle?
En minä mitään piikaa tarvitse.
Kotiäitiys oli 50 luvulla hiukan eri asia, kuin nykyään. Nykyään pyykkikone pesee pyykit ja tiskikone astiat. Roomba pitää perussiisteyden, niin että puolen tunnin imurointi/pintojen pyyhkiminen kerran viikossa riittää ja loput kotityöt/järjestyksen ylläpito menee muun arjen lomassa molemmilta aikuisilta kunhan ei eletä niin kuin siat pellossa.Lapsien hankkiminen on minusta taas järjetöntä jos niiden kanssa ei halua viettää aikaa ja elää arjessa mukana. Mitä iloa niistä muuten olisi? Ja harva nyt nykyaikana mitään kymmenpäistä lapsikatrasta hankkiikaan.
Rehellisesti sanottuna en kyllä näe nykyaikana perinteiselle naisenroolille oikein mitään virkaa. Muutaman tunnin työ viikossa ja lopun aikaa roikkumassa av-palstalla ja nalkuttamassa kun elämä on niin tylsää?
Mieluummin otan tämän nykyisen kolmetonnia kuussa verojen jälkeen lisää perheen elintasoon.
Sen sijaan naisellisesti käyttäytyvä ja pukeutuva nainen on ehdottomuus. Niin kaappihomo en sentään ole, että haluaisin jonkun sinisellä siilitukalla varustetun telaketjufemakon elämänkumppaniksi.
Koska ainoat vaihtoehdot naisten "sukupuoliroolit" -luokituksessa ovatkin joko Disney-prinsessa tai sinisiilitukkainen "telaketjufemakko".
Miltei kaikki AV-mammat kannattavat perinteisiä sukupuolirooleja kun on kyse deittailusta, se on tullut tällä palstalla selväksi. Miehen on maksettava naisen seurasta, edes sen kahvikupin verran.
Melkein samaan hengenvetoon sitten toteavat kannattavansa tasa-arvoa. Nämä meidän valehtelevat AV-mammat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni yhteiskuntajärjestys ja rauha säilyy maailmassa paremmin, jos ihmiset toteuttavat selkeitä roolejaan. Haluan miehen, jota voin kunnioittaa ja katsoa ylöspäin. Vastaavasti haluan olla kaunis nainen, joka on hyvä vaimo, miehen oikea käsi ja näyttää myös kauniilta ja yleisten kauneusihanteiden mukaiselta. Mielestäni naisen valta perustuu pitkälti ulkonäköön. Haluan olla kaunis ja seksikäs, miesten himoitsema. Se ei silti tarkoita, ettenkö voisi käydä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Miltei kaikki AV-mammat kannattavat perinteisiä sukupuolirooleja kun on kyse deittailusta, se on tullut tällä palstalla selväksi. Miehen on maksettava naisen seurasta, edes sen kahvikupin verran.
Melkein samaan hengenvetoon sitten toteavat kannattavansa tasa-arvoa. Nämä meidän valehtelevat AV-mammat.
Ai että, onpa vaikea valinta. Oletanko, että mies maksaa treffeillä kahden euron kahvikupillisen vai oletanko, että minä teen koko parisuhteen ajan eli jopa 50 vuoden ajan kaikki kotityöt. Joo, en vaan mitenkään pysty päättämään. Taidan sittenkin maksaa omat kahvini ja mies saa hoitaa kotitöistä oman osuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni yhteiskuntajärjestys ja rauha säilyy maailmassa paremmin, jos ihmiset toteuttavat selkeitä roolejaan. Haluan miehen, jota voin kunnioittaa ja katsoa ylöspäin. Vastaavasti haluan olla kaunis nainen, joka on hyvä vaimo, miehen oikea käsi ja näyttää myös kauniilta ja yleisten kauneusihanteiden mukaiselta. Mielestäni naisen valta perustuu pitkälti ulkonäköön. Haluan olla kaunis ja seksikäs, miesten himoitsema. Se ei silti tarkoita, ettenkö voisi käydä töissä.
Vau, sinähän olet jokaisen miehen unelma. Pidät huolta ulkönäöstä, teet kaiken kotona, passaat miehen ja lapset sekä palvot miestäsi sekä maksat kaikesta puolet. Mitä miehesi tekee? Käy töissä ja siinä se?
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni yhteiskuntajärjestys ja rauha säilyy maailmassa paremmin, jos ihmiset toteuttavat selkeitä roolejaan. Haluan miehen, jota voin kunnioittaa ja katsoa ylöspäin. Vastaavasti haluan olla kaunis nainen, joka on hyvä vaimo, miehen oikea käsi ja näyttää myös kauniilta ja yleisten kauneusihanteiden mukaiselta. Mielestäni naisen valta perustuu pitkälti ulkonäköön. Haluan olla kaunis ja seksikäs, miesten himoitsema. Se ei silti tarkoita, ettenkö voisi käydä töissä.
Eiköhän nykyään jokainen ihminen nimenomaan saa toteuttaa niitä selkeitä roolejaan. Nimittäin sitä roolia jota itse haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Kannatan perinteisiä rooleja (yleisenä ihanteena, en pakkoa kaikille), koska silloin kun ne olivat voimissaan, toteutui myös tasa-arvo ja muu hyvä nykyistä paremmin.
- Naisten ei tarvinnut tehdä työtä sekä kodissa että sen ulkopuolella. Nykyäänkin kotityöt jäävät naiselle jos mies on laiska.
- Naisten työpanosta ja äitiyttä arvostettiin. Perheen tulot ja omaisuus oli parin yhteistä. Nykyään naiset käyvät töissä ja saavat edelleen pienempää palkkaa ja eläkettä kuin miehet.
- Avioeron ositus tehtiin sen perusteella, kumpi oli eroon syyllinen.
Siihen kuitenkin harvoin oli tarvetta, koska liitot kestivät.- Nainen oli miehelle muutakin kuin seksiobjekti.
- Appiväelle miniä oli aidosti perheenjäsen, kun ei tarvinnut valmistautua eroon.
Ei naisen panosta tuolloin(kaan) arvostettu. Nainen oli miehelle palvelija, seksi- ja synnytyskone. Lähinnä miehen omaisuutena pidettiin. Maailma on ehdottomasti tasa-arvoisempi nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni yhteiskuntajärjestys ja rauha säilyy maailmassa paremmin, jos ihmiset toteuttavat selkeitä roolejaan. Haluan miehen, jota voin kunnioittaa ja katsoa ylöspäin. Vastaavasti haluan olla kaunis nainen, joka on hyvä vaimo, miehen oikea käsi ja näyttää myös kauniilta ja yleisten kauneusihanteiden mukaiselta. Mielestäni naisen valta perustuu pitkälti ulkonäköön. Haluan olla kaunis ja seksikäs, miesten himoitsema. Se ei silti tarkoita, ettenkö voisi käydä töissä.
Ja tämä pikkusepustus oli siis miehen kirjoitus. :)
Kannatan tasa-arvoa, mutta ärsyynnyn sen liiallisesta vaatimisesta ja siitä, että biologisia eroja ei saisi tuoda tasa-arvoon vedoten esille. Tietyt asiat nyt ovat yleensä hyvin paljonkin biologiaan sidottuja, eikä niiden mainitseminen ole merkki epätasa-arvosta!