Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu aika itsekkäältä, kun hallitus väittää talouskasvun olevan hallituksen ansiota
15.06.2017 |
Eiköhän siihen vaikuta maailman yleinen taloustilanne, eikä Suomen hallitustunareilla ole siihen paljoakaan vaikutusta.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onneks ollaan tässä tilanteessa; jos vihersössöt ja vasemmisto olis vallassa, olis velkaa jaettu jo kymmeniä miljardeja kaiken maailman huuhaa-juttuihin eikä valonpilkahdustakaan näkyisi missään. Jatkakoot populistista höpinäänsä vaan niin ehkä se helpottaa niiden näennäistuskaa..
Etkö tiedä, että SUomen velka on Kepun ja Kokoomuksen tekemää?
Kun vielä 90-luvun alkaessa valtiola oli velkaa vain 10 mrd, niin Ahon hallituksen (kepu-kokoomus-rkp-krist)
nelivuotiskauden (!) jälkeen velkaa olikin otettu 50 mrd lisää.
Lipposen halltus peri siis Aholta konkurssikypsän Suomen. Onneksi edes sillä oli talousosaamista, joten BKT saatiin kasvuun, valkaakin lyhennettiin - ja rahaa laitettiin sivuun "pahoja päiviä" varten.
Kunnes sitten Vanhasen kepu-kokoomushallitus taas ryssi kaiken ja velanotto aloitettiin uudestaan ja sitä onkin sitten jatkunut siitä saakka, ohjaksissa Kepu tai Kokoomus.
Eli kumpi nyt sitten on parempi, tai pahempi? Ei oteta kriisiaikoina velkaa vaan leikataan tulonsiirroilla elävien tuloista ja yhteiskunnan palveluja 30-60% kuten Kreikassa pahassa valtion kassavajeessa tehtiin, vai että ruokitaan kansa ja tuotetaan palveluja huonoinakin aikoina tarvittaessa vaikka velkarahalla?
PS Lipposen aikaan osui sampo nimeltä Nokia....
Nokian merkitys BKT.een nousussa oli 3,3 %. Merkittävä sekin, mutta syitä kasvuun oli muitakin.
Otteita valtioneuvoston kanslian Lipposen II hallituksen seurantaraportista:
Hallituskauden alkuvuosina 1999-2000 kokonaistuotanto jatkoi erittäin vahvaa kasvua.
Hallituskauden aikana on harjoitettu pitkäjänteistä ja tasapainoista talouspolitiikkaa, minkä vuoksi
näkymät ovat merkittävistä tulevaisuuden haasteista huolimatta valoisat. Julkinen talous on ollut
ylijäämäinen koko hallituskauden ajan, mikä on mahdollistanut valtion velan vähentämisen ja
kuntatalouden vahvistamisen.
Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen edellyttämät peruspalvelut on kyetty turvaamaan.
Kansainvälisesti vertaillen Suomen köyhyysaste säilyi alhaisena ja tulonjako tasaisena.
Hallitus on pitkäjänteisesti alentanut työn verotusta työllisyyden ja talouden kasvun tukemiseksi.
Erityisesti pienituloisten verotusta on alennettu selvästi. Ansiotuloverojen kevennys on tukenut myös
maltillista palkkapolitiikkaa, kotitalouksien ostovoiman kehitystä ja kotimaista kysyntää.
Työllisyyden parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi hallitus on suunnannut toimenpiteitä
työnvälityksen tehostamiseen, työvoiman osaamisen parantamiseen sekä aktiivisiin työllistämistoimiin.
Hallituksen panostukset erityisesti koulutukseen ovat olleet tuntuvia.
Pitkäaikaistyöttömyyttä hallitus sai alennettua 26 %:iin. (vrt. nykyhallitus, pitkäiaikaistyöttömien osuus työttömistä TEM:n mukaan 37 %.
Sektorikohtaisia yritystukia on karsittu ja suunnattu tukitoimia yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen ja aineettomiin investointeihin. Yritystukijärjestelmää on
yksinkertaistettu, tukien valvontaa on tehostettu ja vaikuttavuuden arviointia kehitetty.
(aikalailla erilaista kuin nykyhallituksen toiminta, jossa suoria vastikkeettomia tukia on lisätty, mutta niitä ainoita vaikuttavia tukia,eli t&k-tukia hallitus leikkasi. Puoliväliriihen jälkeen nykyhallitus antoi pienen lisäpanostuksen t&K-tukiin, koska sitä nimenomaan vaadittiin niiltä kaikilta tahoilta, elinkeinoelämää myöten, jotka ovat kritisoineet yritystukia).
HS tilasi tilasi tutkijoista, professoreista ja politiikan journalisteista koostuneelta raadilta arvion viime vuosikymmenten hallituksista Holkerin ajoista lähtien. Tulos oli selvä. Lipposen ykköshallitus arvioitiin parhaaksi. Toiseksi sijoittui Lipposen kakkoshallitus.
HS:n tilaukset: lienet vitsiniekka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talous kasvaa nyt ensisijaisesti kotimaisen kulutuskysynnän ansiosta, joka taas on reipastunut kansalaisten luottamuksesta talouteen, joka taas juontaa nimenomaan hallituksen toimista.
Viennin kasvu ja työttömyyden hienoinen lasku näkyvät selvemmin vasta myöhemmissä kvartaaleissa.
Elätkö menneessä muissakin asioissa?
Nykyinen talouskasvu ei enä johdu yksityisestä kulutustuksesta, joka piti Suomea pinnalla hallituksen toimist ahuolimatta (leikattiin ostovoimaa) vaan veturiksi tuli rakentaminen, joka pohjustettin jo edellisen hallituksen aikana. Samoin maailman- ja ennenkaikkea Euroopan talouden elpyessä on vientikin lähtenyt vetämään. Investoinnit ovat lisääntyneet.
Sipilän hallitus ei ole tehnyt ainuttakaan sellaista asiaa, joka vaikuttaisi talouskasvua kiidyttävästi. Ei ainuttakaan.
Työttömyys ei laske, ikävä kyllä. Hallitukset päästivät sen kasvamaan liian korkeaksi, aivan kuten 90-luvulla. Mitään ei opittu.
Mitä sekoilet, talous oli miinuksella 2015 kun nykyinen hallitus istahti paikalleen. Se nousi plussalle kun nykyhallitus oli ollut vallassa noin vuoden verran. Luottamus sai kansalaiset kuluttamaan.
Ja toiseksi, kotimainen rakentaminen ON yksityistä kulutusta. Sinulla on faktat pahasti hukassa.
Kansa kyllästyi säästämään ja alkoi tuhlata - velaksi. Kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut merkittävästi.
Kuten sanoin, rakentamisen lisääntyminen pohjustettiin jo edellisen hallituksen aikana.
Kansan luottamus Sipilän hallitukseen on heikompi kuin koskaan, siitä kertovat kaikki mielipidemittaukset.
Ainoastaan teikäläiset, jotka ette halua nähdä metsää puilta, luottavat hallitukseen.
Kaleva-lehti teetti Taloustutkimuksella (kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehden yritys)
Reilusti yli puolet suomalaisista on joko tyytymätön, tai erittäin tyytymätön hallituksen toimintaan.
Kolmannes kokoomuksen ja reilu neljännes keskustan kannattajistakin on tyytymättömiä Sipilän joukkueeseen.
h
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä viime vuosien talouskasvu on nimenomaan hallituksen ansiota. Hallitus on ottanut uutta julkista velkaa 5-10 miljardia joka vuosi. Jos nuo velat olisi jätetty ottamatta, olisi Suomen BKT supistunut n. 10 % joka vuosi vuodesta 2008 lähtien.
Velaksi otettu talouskasvu. Kreikkahan tuota on harjoittanut enemmänkin, kuten tiedämme.
Velkaa toki kannattaa ottaa jos se on sijoitusta tulevaisuuteen, kuten koulutus. Mutta pelkän 'totutun elintason' ylläpitämiseen ei...
Kyllä minulle käy hyvin alhaisempikin BKT jos sen jakaminen osallisten kesken on reilumpaa ja tasapuolisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talous kasvaa nyt ensisijaisesti kotimaisen kulutuskysynnän ansiosta, joka taas on reipastunut kansalaisten luottamuksesta talouteen, joka taas juontaa nimenomaan hallituksen toimista.
Viennin kasvu ja työttömyyden hienoinen lasku näkyvät selvemmin vasta myöhemmissä kvartaaleissa.
Elätkö menneessä muissakin asioissa?
Nykyinen talouskasvu ei enä johdu yksityisestä kulutustuksesta, joka piti Suomea pinnalla hallituksen toimist ahuolimatta (leikattiin ostovoimaa) vaan veturiksi tuli rakentaminen, joka pohjustettin jo edellisen hallituksen aikana. Samoin maailman- ja ennenkaikkea Euroopan talouden elpyessä on vientikin lähtenyt vetämään. Investoinnit ovat lisääntyneet.
Sipilän hallitus ei ole tehnyt ainuttakaan sellaista asiaa, joka vaikuttaisi talouskasvua kiidyttävästi. Ei ainuttakaan.
Työttömyys ei laske, ikävä kyllä. Hallitukset päästivät sen kasvamaan liian korkeaksi, aivan kuten 90-luvulla. Mitään ei opittu.
Mitä sekoilet, talous oli miinuksella 2015 kun nykyinen hallitus istahti paikalleen. Se nousi plussalle kun nykyhallitus oli ollut vallassa noin vuoden verran. Luottamus sai kansalaiset kuluttamaan.
Ja toiseksi, kotimainen rakentaminen ON yksityistä kulutusta. Sinulla on faktat pahasti hukassa.
Kansa kyllästyi säästämään ja alkoi tuhlata - velaksi. Kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut merkittävästi.
Kuten sanoin, rakentamisen lisääntyminen pohjustettiin jo edellisen hallituksen aikana.
Kansan luottamus Sipilän hallitukseen on heikompi kuin koskaan, siitä kertovat kaikki mielipidemittaukset.
Ainoastaan teikäläiset, jotka ette halua nähdä metsää puilta, luottavat hallitukseen.
Kaleva-lehti teetti Taloustutkimuksella (kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehden yritys)
Reilusti yli puolet suomalaisista on joko tyytymätön, tai erittäin tyytymätön hallituksen toimintaan.
Kolmannes kokoomuksen ja reilu neljännes keskustan kannattajistakin on tyytymättömiä Sipilän joukkueeseen.
h
Totta, mutta se oli ainut tie kasvuun kuten näkyy, ikävää :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onneks ollaan tässä tilanteessa; jos vihersössöt ja vasemmisto olis vallassa, olis velkaa jaettu jo kymmeniä miljardeja kaiken maailman huuhaa-juttuihin eikä valonpilkahdustakaan näkyisi missään. Jatkakoot populistista höpinäänsä vaan niin ehkä se helpottaa niiden näennäistuskaa..
Etkö tiedä, että SUomen velka on Kepun ja Kokoomuksen tekemää?
Kun vielä 90-luvun alkaessa valtiola oli velkaa vain 10 mrd, niin Ahon hallituksen (kepu-kokoomus-rkp-krist)
nelivuotiskauden (!) jälkeen velkaa olikin otettu 50 mrd lisää.
Lipposen halltus peri siis Aholta konkurssikypsän Suomen. Onneksi edes sillä oli talousosaamista, joten BKT saatiin kasvuun, valkaakin lyhennettiin - ja rahaa laitettiin sivuun "pahoja päiviä" varten.
Kunnes sitten Vanhasen kepu-kokoomushallitus taas ryssi kaiken ja velanotto aloitettiin uudestaan ja sitä onkin sitten jatkunut siitä saakka, ohjaksissa Kepu tai Kokoomus.
Eli kumpi nyt sitten on parempi, tai pahempi? Ei oteta kriisiaikoina velkaa vaan leikataan tulonsiirroilla elävien tuloista ja yhteiskunnan palveluja 30-60% kuten Kreikassa pahassa valtion kassavajeessa tehtiin, vai että ruokitaan kansa ja tuotetaan palveluja huonoinakin aikoina tarvittaessa vaikka velkarahalla?
PS Lipposen aikaan osui sampo nimeltä Nokia....
Nokian merkitys BKT.een nousussa oli 3,3 %. Merkittävä sekin, mutta syitä kasvuun oli muitakin.
Otteita valtioneuvoston kanslian Lipposen II hallituksen seurantaraportista:
Hallituskauden alkuvuosina 1999-2000 kokonaistuotanto jatkoi erittäin vahvaa kasvua.
Hallituskauden aikana on harjoitettu pitkäjänteistä ja tasapainoista talouspolitiikkaa, minkä vuoksi
näkymät ovat merkittävistä tulevaisuuden haasteista huolimatta valoisat. Julkinen talous on ollut
ylijäämäinen koko hallituskauden ajan, mikä on mahdollistanut valtion velan vähentämisen ja
kuntatalouden vahvistamisen.
Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen edellyttämät peruspalvelut on kyetty turvaamaan.
Kansainvälisesti vertaillen Suomen köyhyysaste säilyi alhaisena ja tulonjako tasaisena.
Hallitus on pitkäjänteisesti alentanut työn verotusta työllisyyden ja talouden kasvun tukemiseksi.
Erityisesti pienituloisten verotusta on alennettu selvästi. Ansiotuloverojen kevennys on tukenut myös
maltillista palkkapolitiikkaa, kotitalouksien ostovoiman kehitystä ja kotimaista kysyntää.
Työllisyyden parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi hallitus on suunnannut toimenpiteitä
työnvälityksen tehostamiseen, työvoiman osaamisen parantamiseen sekä aktiivisiin työllistämistoimiin.
Hallituksen panostukset erityisesti koulutukseen ovat olleet tuntuvia.
Pitkäaikaistyöttömyyttä hallitus sai alennettua 26 %:iin. (vrt. nykyhallitus, pitkäiaikaistyöttömien osuus työttömistä TEM:n mukaan 37 %.
Sektorikohtaisia yritystukia on karsittu ja suunnattu tukitoimia yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen ja aineettomiin investointeihin. Yritystukijärjestelmää on
yksinkertaistettu, tukien valvontaa on tehostettu ja vaikuttavuuden arviointia kehitetty.
(aikalailla erilaista kuin nykyhallituksen toiminta, jossa suoria vastikkeettomia tukia on lisätty, mutta niitä ainoita vaikuttavia tukia,eli t&k-tukia hallitus leikkasi. Puoliväliriihen jälkeen nykyhallitus antoi pienen lisäpanostuksen t&K-tukiin, koska sitä nimenomaan vaadittiin niiltä kaikilta tahoilta, elinkeinoelämää myöten, jotka ovat kritisoineet yritystukia).
HS tilasi tilasi tutkijoista, professoreista ja politiikan journalisteista koostuneelta raadilta arvion viime vuosikymmenten hallituksista Holkerin ajoista lähtien. Tulos oli selvä. Lipposen ykköshallitus arvioitiin parhaaksi. Toiseksi sijoittui Lipposen kakkoshallitus.
HS:n tilaukset: lienet vitsiniekka!
Kuvitteltko tosiaan Erkon suvun säätiön, Antti Herlinin, Langenskjödin ja Seppälän (suurimmat osakkeenomistajat) antavan julkaista Suomen tärkeimmässä lehdessä toimittajien mielikuvitusta tällaisesta asiasta? Se se vasta vitsi onkin, mikäli sellaista kuvittelet.
Olisko sinulla jotain konkreettista esittää Sipilän halituksen toimista jotka mielestäsi ovat lisänneet talouskasvua? Sellaista en ole sinulta vielä nähnyt, enkä paljon muutakaan faktoihin perustuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onneks ollaan tässä tilanteessa; jos vihersössöt ja vasemmisto olis vallassa, olis velkaa jaettu jo kymmeniä miljardeja kaiken maailman huuhaa-juttuihin eikä valonpilkahdustakaan näkyisi missään. Jatkakoot populistista höpinäänsä vaan niin ehkä se helpottaa niiden näennäistuskaa..
Etkö tiedä, että SUomen velka on Kepun ja Kokoomuksen tekemää?
Kun vielä 90-luvun alkaessa valtiola oli velkaa vain 10 mrd, niin Ahon hallituksen (kepu-kokoomus-rkp-krist)
nelivuotiskauden (!) jälkeen velkaa olikin otettu 50 mrd lisää.
Lipposen halltus peri siis Aholta konkurssikypsän Suomen. Onneksi edes sillä oli talousosaamista, joten BKT saatiin kasvuun, valkaakin lyhennettiin - ja rahaa laitettiin sivuun "pahoja päiviä" varten.
Kunnes sitten Vanhasen kepu-kokoomushallitus taas ryssi kaiken ja velanotto aloitettiin uudestaan ja sitä onkin sitten jatkunut siitä saakka, ohjaksissa Kepu tai Kokoomus.
Otan osaa: et ole ainoa vihervassaripopulismin uhri!
Nyt on ihan pakko kysyä, että oletko muisskain asioissa yhtä yksinkertainen?
Haraat vastaan faktoja, jotka voit ihan itsekin tarkistaa. Netti tuntuu olevan käytettävissäsi.
Valtionvelan kehityksen läydät googlmalla ja voit hyvin verrata sitä siihen, millainen hallitus kulloinkin on ollut .
Pelottaako totuus?
Sinun, joka et selvästikään kykene yhdistämään maailmantalouden vaihteluita ja vientivetoisen Suomen velkaantumista ei kannata puhua yksinkertaisuudesta mitään.
Omasta mielestäni joka ainoa velkamiljardi sitten finanssikriisin alun olisi pitänyt jättää ottamatta ja hoitaa tulojen pienentyminen menoleikkauksilla, mutta jos ajattelet nokkaasi pidemmälle saatat tajuta miksi niin ei ole tehty.
Menoleikkauksista olemme siis yhtä mieltä, tosin niiden kohteet todennäköisesti vaihtelevat.
Itse olisin aloittanu yritystuista, koska kaikki asiantuntijat ja myös elinkeinoelämä itse sekä myös VATT väittävät niitä tehottomiksi. Ne eivät ole lisänneet investointeja,mutta kylläkin vääristäneet kilpailua .
VATT kertoo yritystukien määräksi 2015 7,3 mrd ja Sipilän hallitus on niitä vielä lisännyt.
Taloussanomat puolestaan kertoo esim. Nordean saavan valtiolta (valtio=me veronmaksajat, joista suurin veropotti kerätään, suuresta joukosta johtuen, palkansaajilta ja eläkeläisiltä, niiltä entisiltä palkansaajilta)
vuosittain 2 mrd rahoitustukea. Mihin valtavia osinkoja jakava Nordea tarvitsee veronmaksajilta vielä 2 mrd?
Tämän jälkeen voimmekin alkaa keskustella ykstyishenkilöiden ja yritysten veronmaksun välttelystä, joka Finnwatchin varovaisen arvion mukaan vie Suomelta vuosittain 1,1 mrd. Veroneuvos Markku Hirvosen asiantunteva arvio on huomattavasti suurempi, fiskaalisesti 5 mrd.
Tälle asialle hallitus ei ole tehnyt mitään muuta kuin helpottanut veronmaksun välttelyä entisestäänkin (hallintarekisteri).
Suomalaisten ostovoima on heikko. Sitä eivät leikkaukset ainakaan paranna,mikä nähtiin parin viime vuoden aikana - konkurssien määrä kasvoi reippaasti. Ne olivat kotimarkkinoilla toimivia pk-yrityksiä. Aivan kuten 90-luvun lamassakin.
Luova tuho ei ole hallituksen toiveista huolimatta toiminut siten kuin oletettiin; uudet, uusien alojen yritykset ovat perustamatta.
Voimme myös keskustella verotuksemme oikeudenmukaisuudesta.
Ahon hallitus vuonna-93 eriytti ansiotuloveron ja pääomatuloveron. Vain palkkavero on progressiivinen.
Tämä sai aikaan kiihtyvällä tahdilla ansiotulojen siirtämisen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi.
Suomen pääomaverotus on reilusti alle eu-maiden keskiarvon. Jos se nostettaisi edes keskiarvoon, tietäisi se valtiolle 4 mrd:n lisätuloa vuosittain.
Lisää saataisiin sillä, että pääomatuloistakin alettaisi periä kunnallisveroa (keskimäärin nyt 19,1%), edes jollain prosentilla. Tosiasia on kuitenkin, että pelkillä pääomatuloillakin elävät tarvitsevat ja käyttävät yhteisistä verovaroista tuotettuja palveluja.
Suomea on jo pitkään rakennettu Wahlroosin ja Ollilan tarpeiden mukaisesti. Ei sinun eikä minun, vaikka ainakin itse kuulun tulojeni puolesta sinne ylempiin desiileihin.
Pieni- ja keskituloiset ovat kärsijöinä, verotuksemme on jo lähes 90%;sta tasaverotusta, kiitos verotuksen painopisteen siirtämisestä ansiotuloista kulutusveroihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisyritysten investoinneissa harppaus itään
Taloudellisesti heikoista ajoista huolimatta suomalaiset yritykset ovat investoineet ulkomaille entistä rohkeammin. Vuonna 2013 yritysten sijoitukset ulkomaille ylittivät 4,5 miljardia euroa, mikä oli reilu puoli miljardia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomalaisilla yrityksillä oli vajaa 5 000 tytäryritystä ulkomailla vuonna 2013.
Euroopan unionin ulkopuoliseen Eurooppaan suuntautuvat investoinnit kasvoivat merkittävästi edellisvuosiin verrattuna. Suomalaisyritykset investoivat erityisesti Venäjälle, Ruotsiin, Norjaan ja Kiinaan. Ruotsi on pitkään ollut merkittävin investointien kohdemaa suomalaisille yrityksille.
http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/143/
Ne tukien saajat ovat muuten pääasiassa suuryrityksiä. Niin,juuri niitä, jotka eivät investoi Suomeen ja jotka eivät myöskään maksa yhteisöveroa juurikaan (keskiarvo suuryrityksillä alle 6 %, kun todellinen yhteisöveo% on 20).
Ne eivät jatkossakaan aio investoida Suomeen:
Suomalaiset suuryritykset arvioivat kasvavansa pääosin ulkomailla. Myös alihankintojen ennustetaan kasvavan ulkomailla huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kysely-suuryritykset-kasvun-perassa-…
Itse sanoisin että talous on lähtenyt viimein hienoisesti elpymään hallituksen toimista huolimatta. Toivon vain, etteivät näiden kolmen hölmöläisen toilailut tulevaisuudessa leikkaa Suomen talouskasvun edellytyksiä aivan kohtuuttomasti.
Kannattaa muistaa että leikkausten pitkän aikavälin vaikutukset ovat eräänlaista velkaa myös. Esim koulutuksesta säästettiin tällä vuosikymmellä pari-kolme miljardia, mutta voidaan vain arvailla kuinka paljon se heikentää Suomen kilpailukykyä seuraavien vuosikymmenten aikana. Todennäköisesti puhutaan pitkällä aikavälillä kymmenistä menetetyistä miljardeista. Kaiken huipuksi koulutuksen osalta epäonnistuttiin siinäkin mielessä, että hallinnon osuus koulutusmenoista on edelleen kasvanut ja varsinaisen opetuksen vähentynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä hallitus ei puhu: 3 miljardin sote-säästölistalla vanhukset, vammaiset ja nuortenpsykiatria
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei-puhu-3-miljardin-sot…
Nokian merkitys BKT.een nousussa oli 3,3 %. Merkittävä sekin, mutta syitä kasvuun oli muitakin.
Otteita valtioneuvoston kanslian Lipposen II hallituksen seurantaraportista:
Hallituskauden alkuvuosina 1999-2000 kokonaistuotanto jatkoi erittäin vahvaa kasvua.
Hallituskauden aikana on harjoitettu pitkäjänteistä ja tasapainoista talouspolitiikkaa, minkä vuoksi
näkymät ovat merkittävistä tulevaisuuden haasteista huolimatta valoisat. Julkinen talous on ollut
ylijäämäinen koko hallituskauden ajan, mikä on mahdollistanut valtion velan vähentämisen ja
kuntatalouden vahvistamisen.
Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen edellyttämät peruspalvelut on kyetty turvaamaan.
Kansainvälisesti vertaillen Suomen köyhyysaste säilyi alhaisena ja tulonjako tasaisena.
Hallitus on pitkäjänteisesti alentanut työn verotusta työllisyyden ja talouden kasvun tukemiseksi.
Erityisesti pienituloisten verotusta on alennettu selvästi. Ansiotuloverojen kevennys on tukenut myös
maltillista palkkapolitiikkaa, kotitalouksien ostovoiman kehitystä ja kotimaista kysyntää.
Työllisyyden parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi hallitus on suunnannut toimenpiteitä
työnvälityksen tehostamiseen, työvoiman osaamisen parantamiseen sekä aktiivisiin työllistämistoimiin.
Hallituksen panostukset erityisesti koulutukseen ovat olleet tuntuvia.
Pitkäaikaistyöttömyyttä hallitus sai alennettua 26 %:iin. (vrt. nykyhallitus, pitkäiaikaistyöttömien osuus työttömistä TEM:n mukaan 37 %.
Sektorikohtaisia yritystukia on karsittu ja suunnattu tukitoimia yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen ja aineettomiin investointeihin. Yritystukijärjestelmää on
yksinkertaistettu, tukien valvontaa on tehostettu ja vaikuttavuuden arviointia kehitetty.
(aikalailla erilaista kuin nykyhallituksen toiminta, jossa suoria vastikkeettomia tukia on lisätty, mutta niitä ainoita vaikuttavia tukia,eli t&k-tukia hallitus leikkasi. Puoliväliriihen jälkeen nykyhallitus antoi pienen lisäpanostuksen t&K-tukiin, koska sitä nimenomaan vaadittiin niiltä kaikilta tahoilta, elinkeinoelämää myöten, jotka ovat kritisoineet yritystukia).
HS tilasi tilasi tutkijoista, professoreista ja politiikan journalisteista koostuneelta raadilta arvion viime vuosikymmenten hallituksista Holkerin ajoista lähtien. Tulos oli selvä. Lipposen ykköshallitus arvioitiin parhaaksi. Toiseksi sijoittui Lipposen kakkoshallitus.