Oivoi tätä mummon-elämää
Isovanhempana on mahtavaa saada lapsenlapsiaan kyläilemään, kokea tuttua säpinää sekä ihailla, kuinka hienosti kasvattamani lapset ovat ottaneet vanhemmuutensa haltuunsa. On myös ihanaa olla tärkeä ihminen tälle uudelle sukupolvelle. Voi päästää työssä käyvät vanhemmat pulasta ottamalla kesällä kouluikäiset mummolaan. Pari muistorikasta viikkoa kokonaan yhdessä lastenlasten kanssa touhuillen!
Yksi ongelma perheidyllissämme kuitenkin on. Lapsettomat ja sitä kautta myös lastenlapsettomat ja vieläpä koko ikänsä jonkinlaisia antipatioita lapsiperheitä kohtaan kokeneet sisarukset! Vanhemmiten he muuttuvat, jos mahdollista, entistäkin happamimmiksi. He pyörittelevät silmiään ja hymyilevät vinosti sisäänpäin, kun pureutuvat kirjaansa tai sanaristikkoonsa syvemmin, silloin kun ympärillä on meidän nuorta polvea! Saa kuulla poikkipuolisia sanoja, kun hekin ovat tulleet lomailemaan meille. Käsityksemme lomasta on vallan eri! Eläkkeelle ehtii, mutta aina ei saakaan olla lastenlapsiensa seurassa!
Kommentit (46)
Voisit vähän omia asenteitasi tarkastella siellä aurinkotuolissasi. Aika ikävää haukkua omia sukulaisiaan kaikelle kansalle ja samalla vinosti hymyillä ikäänkuin olisivat tervetulleita teille. Tekstistäsi paistaa katkeruus kaiken 'auringonpaisteinen-mummula-jätskinaminamin' läpi.
Onpa täällä ilkeitä vastaajia. Sain kiinni tuosta ap:n valituksen punaisesta langasta. Ilmeisesti ongelma on se, että lapsettomia ihmisiä lapset ärsyttävät. Ymmärrän tämän täysin. Vaikka minulla on lapsia ja lapsenlapsia, viihdyn erittäin hyvin myös pelkässä aikuisseurassa. Kun lapsenlapset lähtevät, otan napanterin (vai mikä se nyt oli) ja nautin. Lasten aikuistuttua olen nopeasti luiskahtanut aikuisen helppoon lapsivapaaseen elämään. Siksi en menisi lomailemaan mihinkään lapsia täynnä olevaan "mummolaan". Ovatko nuo lapsettomat sukulaiset siis oikeasti niin nuivia kuin kuvailet? Miksi tulevat samaan aikanaan? Vai onko sinulla vain muutama viikko kesässä lomaa ja majoitat silloin kaikki teille?
Itse teksin selkeät pelisäännöt. Istuttaisin porukan pöydän ääreen ja sopisin kynän ja paperin kanssa, mitä kukakin minäkin päivänä tekee. Esimerkiksi ruokavastuun voi kierrättää, samoin keittiön siivouksen. Miksi kärvistellä, kun asioista voi PUHUA?
Puhunhan minä. Jäätelöitä ei kysytty, mutta kuulin jo napinaa aikuisilta, että kohta on varmasti aika syödä. Kysyin, että mitä aiotte laittaa, mutta eivätpä vastanneet toviin, joten kysyin, että ketkä lähtevät kanssani sisälle keittämään spagettia ja laittamaan vihersalaattia? No, yksi käsi nousi ja se oli nuorimman lapsen! Nuivat katselivat toiseen suuntaan. Pyysin kattamaan ulos. Lapsi haki sisaruksensa avuksi.
Kasvispyöryköitä, spagettia ja salaattia. Hyvää ruokahalua kaikille! Voimme pyytää heitä, jotka eivät osallistuneet ruoanlaittoon korjaamaan pöydän;) Keksisittekö hyvän ja ei niin arkisen aiheen, josta voisin keskustella tänä aurinkoisena päivänä? Muuten hakeudun kohta luoviin käytännön touhuihin lastenlasten kanssa. Toiset jääköön lukemaan.
ap
Organisoi paremmin, niin ei tarvitse etsiä syitä ärsytykseesi "nuivien vieraiden" lapsettomuudesta ja lapsivihamielisyydestä. Todellisuudessa sinua siis ärsyttää se, että arjen työtehtävät kasautuvat sinulle ja joudut emännöimään samanaikaisesti vieraita ja lapsenlapsia. Puhu vieraille, esitä toiveesi selkeästi, ei epämääräisenä ilmaan heitettynä kysymyksenä siitä kuka tekisi mitä. Esimerkki:" Kohta onkin kahvin aika. Voitteko Raija ja Terttu kattaa kahvit pöytään. Voin tulla näyttämään mistä tarvikkeet löytyvät."
Organisoin vallan hyvin, kun ruokahuolto on taattu ja puhtaita vaatteita riittää ja aikaa jää kaikkeen kivaan. En aio opettaa aikuisille, että kuinka esim. kokataan perusruokaa kymmenelle, kun on tottunut ruokkimaan vain oman suutaan!
ap
Ei tämä sinun provo nyt lähde lentoon, ei sitten millään.
Mutta eipä huolta, väsää uusi, parempi. Jookosta joo!
Ei tämä ole provo, mutta keskustelkaa kokemuksistanne, jos kiinnostaa. Lapset tahtovat rakentaa majan, mutta annoin teltan nyt ensialkuun pystytettäväksi ja ne jäätelöt. Aion katsoa uutiset. Saa nähdä mitä mieltä muut aikuiset ovat uutisaiheista.
ap
Meillä on pieni suku mutta lapsettomia aika vähän. Yksi lapseton isosetä puolisoineen ja huh, kun tulivat kylään. Muistan, että piti aina puhua pienellä äänellä. Mummi ja äiti ja täti passasivat, toivat ruoan ja juoman nenän eteen ja nämä eivät eväänsä liikauttaneet. Eivät edes silloin, kun tulivat papan hautajaisiin ja mummi oli aivan hajalla. Silloinkin illalla pakottivat itkevän lesken laittamaan heille lakanat sänkyihin. Mummilta kesti vuosikymmeniä ennen kuin uskalsi arvostella, kun olivat miehen sukua ja tietenkin tärkeitä ja rakkaita.
Äiti arvosteli mutta ei tietenkään uskaltanut kävellä mummin yli eikä halunnut, että meistä lapsista jäisi ikävää kuvaa tuolle suvulle. Siksi piti käyttäytyä hyvin. Onneksi isän toinen sisko, joka myös on lapseton, on aivan toisenlainen - ehkä vähän liikaakin. On aina leikkinyt meidän lasten kanssa ja osallistunut kaikkiin tehtäviin vähän liikaakin. Edelleenkin on mukana ns. normaalissa elämässä eikä yritä eristäytyä lapsista tai äänistä, vaikka ikää onkin jo 70 ja risat.
Osa ihmisistä nyt vain on sellaisia, että kuvittelevat, että maailman on pyörittävä heidän ympärillään. Veikkaan, että lapsettoman on helpompi näin kuvitella mutta tiedän monia lapsellisia, jotka kuvittelevat näin myös. Tällaiset eivät ole mukavia ihmisiä lainkaan. Nämä vaativat, että vauvat eivät saa itkeä julkisissa paikoissa, että lapset eivät saa hihkua leikkipuistossa, että vanhukset eivät saa käydä kaupassa ruuhka-aikaan ja että ylipäätään ne ihmiset, jotka eivät toimi kuten he, eivät saisi liikkua ihmisten ilmoilla samaan aikaan. He kuvittelevat, että se oma elämä on sitä normaalia elämää ja kaikki siitä poikkeavat on liikaa.
Minä kuulun lapsiin nuivasti suhtautuviin. Miehen lapsenlapset ovat ylivilkkaita, yksi heistä ei pysy paikallaan kahta sekuntia. Pomppii paikasta toiseen ja kyselee jatkuvasti paikalla olijoilta jotain. Ärsyttävä häiriköivä otus. En halua olla missään tekemisissä noiden, enkä muidenkaan, lapsien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempana on mahtavaa saada lapsenlapsiaan kyläilemään, kokea tuttua säpinää sekä ihailla, kuinka hienosti kasvattamani lapset ovat ottaneet vanhemmuutensa haltuunsa. On myös ihanaa olla tärkeä ihminen tälle uudelle sukupolvelle. Voi päästää työssä käyvät vanhemmat pulasta ottamalla kesällä kouluikäiset mummolaan. Pari muistorikasta viikkoa kokonaan yhdessä lastenlasten kanssa touhuillen!
Yksi ongelma perheidyllissämme kuitenkin on. Lapsettomat ja sitä kautta myös lastenlapsettomat ja vieläpä koko ikänsä jonkinlaisia antipatioita lapsiperheitä kohtaan kokeneet sisarukset! Vanhemmiten he muuttuvat, jos mahdollista, entistäkin happamimmiksi. He pyörittelevät silmiään ja hymyilevät vinosti sisäänpäin, kun pureutuvat kirjaansa tai sanaristikkoonsa syvemmin, silloin kun ympärillä on meidän nuorta polvea! Saa kuulla poikkipuolisia sanoja, kun hekin ovat tulleet lomailemaan meille. Käsityksemme lomasta on vallan eri! Eläkkeelle ehtii, mutta aina ei saakaan olla lastenlapsiensa seurassa!
Ei ole se kasvattaminen mennyt sitten täydellisesti ja tasapuolisesti ilmeisesti. Sitä niittää, mitä kylvää. Vai olisiko geeneistä kyse, vaikutat melko pikkusieluiselta itsekin. Millainen äiti mollaa omaa jälkikasvuaan netissä.
Senkin provo :D
Eivät ole jälkikasvuani. Lue tarkemmin. Aloitusviestiin tuli yksi virhe, jonka korjasin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Minä kuulun lapsiin nuivasti suhtautuviin. Miehen lapsenlapset ovat ylivilkkaita, yksi heistä ei pysy paikallaan kahta sekuntia. Pomppii paikasta toiseen ja kyselee jatkuvasti paikalla olijoilta jotain. Ärsyttävä häiriköivä otus. En halua olla missään tekemisissä noiden, enkä muidenkaan, lapsien kanssa.
No tuskin sinunkaan kanssa kukaan vapaaehtoisesti haluaa olla tekemisissä. Aikuisen ihmisen on hyvä osata käyttäytyä, lapset vasta opettelevat.
Jos lapsi on ylivilkas minulla on tapana antaa hänelle huomiota ja puuhata jotain kivaa hönen hanskaan, aika usein tilanne ratkeaa hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat minun ja puolisoni sisarukset. Meitä on siunattu heillä. Lastenlapsiltamme uupuu serkkuja!
ap
Siis lapsenlapsiltanne puuttuu pikkuserkkuja. Eikö vaan? Kun sinun lapsiltasi puuttuu serkkuja? Vähän kummallinen juttu tämä. Onko mummi ottanut aamunapanterit?
Onko tämä alentuva kommentointi ainoa mihin pystyt? ohis
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole jälkikasvuani. Lue tarkemmin. Aloitusviestiin tuli yksi virhe, jonka korjasin.
ap
Sinun kannattaa keskittyä hiomaan kirjoitustaitoasi, tekstiäsi on vaikea ymmärtää. Hyvin yleistä teille provojen väsääjille osaamattomuus.
:D
Mutta ohiksena, meidän sukupolvi oli viikkoja, jopa kuusi :( , mummolassa kesällä. Tänään laitoin osan lapsistani yhdeksi yöksi isovanhemmalle, kun en enempää kehtaa pyytää. Olisi kyllä ottanut kaikki varmaan viikoksi, jos olisin pyytänyt.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on isot tilat, joten kaikki mahtuvat olemaan. Laiton viestini vain muistutukseksi joillekin, jotta EHKÄ osaisivat korjata asennoitumistaan lapsiin jo nuorempina lapsettomina setinä ja täteinä tai muina sukulaisina. Lapsenlapsemme tietävät kyllä, kuka on lapsimyönteinen ihminen ja kuka ei ja kyllä me uskallamme sanoa ihan suoraankin. Riitelemään ei ole tarvinnut silti alkaa. Haisevamaan alkavat vieraat lähtevät varmaan tänäkin vuonna ajoissa.
ap
Siis nämä ovat kuitenkin lastenlastesi isotätejä ja -setiä, ketkä kysymyksessä?
Vierailija kirjoitti:
Olen puutarhassa. Aurinko polskii ja lapsenlapset leikkivät vesileikkejä.
ap
Missä se aurinko polskii, grogilasissa?
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole jälkikasvuani. Lue tarkemmin. Aloitusviestiin tuli yksi virhe, jonka korjasin.
ap
Niitä tuppaa lipsahtamaan, kun tarina on keksitty, eikä tosi. Harvemmin ihminen kertoo vahingossa väärin todellisista tapahtumista ;)
Ihmettelen vaan, kuinka kukaan lapsiin nuivasti suhtautuva menisi lomailemaan pidemmäksi aikaa huusholliin, jossa lapsia on. Mutta joo.
Vierailija kirjoitti:
Minä kuulun lapsiin nuivasti suhtautuviin. Miehen lapsenlapset ovat ylivilkkaita, yksi heistä ei pysy paikallaan kahta sekuntia. Pomppii paikasta toiseen ja kyselee jatkuvasti paikalla olijoilta jotain. Ärsyttävä häiriköivä otus. En halua olla missään tekemisissä noiden, enkä muidenkaan, lapsien kanssa.
Juuri noin, meillä vähän vastaavaa. Yksi pentu säntäilee tauotta sinne ja tänne ja jos joku kieltää, tekee kiellettyjä juttuja vielä innokkaammin. Kyselee tauotta, eikä ole sekuntiakaan hiljaa. Jostain syystä sukulaiset eivät käy tämän lapsen synttäreilläkään. Selän takana puhutaan siitä hirveästä oliosta.
Tosi outo mummo 😣