Kummilapselle rippilahja, onko pakollista ?
Olemme mieheni siskon lapsen sylikummeja. Emme ole koskaan olleet tekemisissä miehen siskon emmekä kummilapsemme kanssa. Olemme täysin eri aallonpituudella eikä meillä ole mitään puhuttavaa. En ole koskaan puhunut kummitytön kanssa. Hänen äitinsä pyytää meidät kerran vuodessa lapsen synttärikahville, viemme lahjakortin lahjaksi ja siinä se. Kummityttö ei ole koskaan puhunut meille. Todella kiusallista olla kummi ihmiselle jota ei tunne eikä ole koskaan kiinnostanutkaan tuntea.
Nyt lapsi pääsee ripille, mutta emme pääse rippijuhliin paikalle. Miehen sisko soitti ja kysyi ostsmmeko rippilahjaksi risti-kaulakorun. Ööh. Itse olin ajatellut että emme osta mitään, koska emme mene edes rippijuhliin. Olenko huono kummitäti jos en osta rippilahjaa kummilapselle , jota en tunne eikä kiinnostakaan tuntea?
Kommentit (50)
Oletpa nolo kummi. Olisit vastannut ei, kun sinua kysyttiin kummiksi.
Ostin kummilapselleni viime viikolla hopeisen rippiristin. Maksoi 30e ketjuineen ja kaiverruksineen. Olisin ostanut kultaisen, mutta lapsi halusi hopeisen. Annoin vielä rahaa päälle lahjaksi ja ruusun tietysti. Konfirmaatio on kuitenkin kummitehtävän kohokohta. Eiköhän sinulla ole ollut tiedossa, että rippijuhlat on tulossa. Olisit säästänyt, niin ei tarvitsisi nyt itkeä. Luuletko, että ne tarjoilut ovat ilmaiset, joita sinulle on synttärikahveilla tarjottu? Vai lasketko, että muiden tarjoama ruoka on sinulle ilmaista?
Täh ettekö ole muistanut häntä jouluna ettekä synttärinä? Miksi olette edes lupautunut kummiksi. On lapsimahtanut ihmetellä...nyt on muistettava
On pakko,onko tuollaista edes kysyttävä.
Olet käynyt kerran vuodessa kummilapsesi synttäreillä, mutta et ole koskaan puhunut hänen kanssaan? Miksi et ole? Tuppisuunako sinä olet siellä synttäreillä istunut?
Minä en ostanut kummilapselleni mitään rippilahjaksi, koska minua ei edes kutsuttu juhlaan. En ole ollut missään tekemisissä kummilapsen kanssa ja minut alle parikymppisenä pakotettiin kummiksi. Ja ei harmita etten ostanut.
Kuinka voi olla mahdollista että olet kummi jos et ole ollut lapsen etkä hänen vanhempiensa kanssa tekemisissä vaikka on miehen sisar? Ootko vähän outo?
Hauska provo. Kummi ihmettelee, että kummilapselle pitäisi ostaa rippiristi. 😜
Kummeilta risti lahjaksi hyvä! Miksette pääse tärkeään juhlaan???
Olin vähissä varoissa oleva opiskelija kun kummilapseni äiti ilmoitti että voisit ostaa rippilahjaksi vaikka kultaisen ristin. Mitäpä sitä pelkällä ristillä, pitäähän siinä ketjukin olla. Leuka loksahti siinä vaiheessa auki, ostin ja kalliiksi kävi, tosin hintaa en enää muista, mutta muistan että kyllä pitkin hampain tämän lahjan lahjoitin. Kummilapsi ei ollut edes erityisemmän läheinen. Että näin. Rikkaan perheen lapsi oli hän.
Vierailija kirjoitti:
Käytte synttäreillä ja viette lahjakortin, mutta ette koskaan ole puhuneet kummilapsen kanssa. Provo vaiko perhe-elämää AV:n malliin?
Oletteko mykkiä vai mistä vuosikausien puhumattomuus johtuu? Kuitenkin aloituksesi mukaan olette tavanneet vuosittain.
'
Ja minä ajattelen asian niin, että kyllä se suhteiden luominen kuuluu aikuiselle eikä lapselle. Ap on itse jättänyt suhteen luomisen jo silloin kun kummiksi lupautui.
Olen yhden pojan sylikummi. Muistin aina kaikki syntymäpäivät ja joulut, mutta eron jälkeen minut jätettiin kutsumatta rippijuhlaan. Mieheni oli toinen kummeista ja hänet kutsuttiin kyllä, minua ei. Tässä tapauksessa jätin muistamatta ja olen päätöksestäni kiinni pitänyt, ainuttakaan lahjaa en ole tuon tapauksen jälkeen kummipojalle lähettänyt, enkä lähetä. En muista valmistujaisia, enkä muutakaan.
Minun mielestä oli tosi typerää jättää minut kutsumatta, koska olisin mieluusti käynyt rippikirkossa ja toimittanut lahjan pojalle, mutta juhlat olisin jättänyt väliin, ettei niissä olisi tapahtunut mitään konflikteja entisen mieheni kanssa. Minua selvästi pidettiin niin typeränä ja yksinkertaisena, etten olisi osannut käyttäytyä sopivalla tavalla noissa juhlissa. Mutta sitä saa, mitä tilaa, ei kumminkaan kaikkea tarvitse nielaista ja olla vain lahja-automaatti.
Vierailija kirjoitti:
Jos juhliin pyydetään ja juhlisssa käy, viedään lahja. Jos ei kutsuta juhliin, ei tarvitse mitenkään lahjoakaan.
Minä kyllä olen sitä mieltä, että kummius ei tähän päde vaan kummin pitää muista lasta vaikkei juhliin pääsisikään.
Vierailija kirjoitti:
Olin vähissä varoissa oleva opiskelija kun kummilapseni äiti ilmoitti että voisit ostaa rippilahjaksi vaikka kultaisen ristin. Mitäpä sitä pelkällä ristillä, pitäähän siinä ketjukin olla. Leuka loksahti siinä vaiheessa auki, ostin ja kalliiksi kävi, tosin hintaa en enää muista, mutta muistan että kyllä pitkin hampain tämän lahjan lahjoitin. Kummilapsi ei ollut edes erityisemmän läheinen. Että näin. Rikkaan perheen lapsi oli hän.
Ai olit vielä yli kolmikymppisenä köyhä opiskelija? Ihan hyvin voi antaa lahjaksi pelkän ristin. Ketjuja on jo monilla kotona ja voi hankkia jos ei ole. Kultaisen rippiristin voi saada 50 eurolla. Itse en saanut ristiä kummilahjaksi ja vähän harmitti, kun kaverini saivat. Kummit voisivat ajatella, että konfirmaatio on kummilapselle ainutkertainen kokemus ja vaikka ei aiemmin olisi lahjonut kunnolla, silloin pitää.
Kummi on lapsen aikuinen ystävä joka yhdessä vanhempien kanssa huolehtii lapsen kristillisestä kasvatuksesta ja ruokoilee lapsen puolesta, sanoo kirkkolaki ja -järjestys.
Hyviin tapoihin kuuluu, että kummit jollain lailla muistavat kummilastaan ripille pääsyn päivänä, jos ei ristillä, niin jotenkin muuten.
Jos olette tähänkin asti käyneet joka vuosi synttäreillä viemässä lahjan niin kyllä mä sinuna ostaisin vielä sen ristin. Sen jälkeen voi lopettaa lahjomisen.
Jos käytte kerran vuodessa kummilapsen synttärikahvilla, olisi kohteliasta muistaa ripille pääsyn johdosta, vaikka ei juhliin pääse. Pelkkä kortti on tosi tyly, hankkikaa lahjakortti kultasepän liikkeeseen tai sitten hänen äidin ehdottama ristikori. Ristikoru ei paljoa maksa, ei ainakaan vaatimattomampi sellainen. Ripille pääsyn jälkeen ei enää tarvitse pitää yhteyttä eli viimeinen lahja.