Kummilapselle rippilahja, onko pakollista ?

Yleensä kummit ostavat ristin mutta ei se mikään pakollinen ole, monet nuoret eivät edes halua ristiä.

Harmi että et tunne kummilastasi, mutta sinuna kyllä laittaisin muutaman kympin nuoren tilille.

Et voi olla muistamatta edes jotenkin. Täydellisen huonoa käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä kummit ostavat ristin mutta ei se mikään pakollinen ole, monet nuoret eivät edes halua ristiä.

Harmi että et tunne kummilastasi, mutta sinuna kyllä laittaisin muutaman kympin nuoren tilille.

Mistä hyvästä lapselle pitäisi antaa rahaa lahjaksi? Minulle hän on lähes yhtä tuntematon kuin sinä enkä antaisi sinullakaan rahaa lahjaksi. Tuntuu hullulta lahjoa tuntematonta. Tuskin lahja merkitsisi lapsillekaan yhtään mitään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä kummit ostavat ristin mutta ei se mikään pakollinen ole, monet nuoret eivät edes halua ristiä.

Harmi että et tunne kummilastasi, mutta sinuna kyllä laittaisin muutaman kympin nuoren tilille.

Mistä hyvästä lapselle pitäisi antaa rahaa lahjaksi? Minulle hän on lähes yhtä tuntematon kuin sinä enkä antaisi sinullakaan rahaa lahjaksi. Tuntuu hullulta lahjoa tuntematonta. Tuskin lahja merkitsisi lapsillekaan yhtään mitään.

Ap

Vastasin vain kysymykseesi. Kummiksi olet lupautunut kuitenkin joten muista lasta hänen tärkeänä päivänään vaikka et paikalle pääsekkään. Pelkkä korttikin on parempi kuin ei mitään.

Käytte synttäreillä ja viette lahjakortin, mutta ette koskaan ole puhuneet kummilapsen kanssa. Provo vaiko perhe-elämää AV:n malliin?

Oletteko mykkiä vai mistä vuosikausien puhumattomuus johtuu? Kuitenkin aloituksesi mukaan olette tavanneet vuosittain.

Olet huono kummi joka tapauksessa. Ei se lahja paljon pelasta, mutta olisi edes jotain. 

Miksi ylipäätään suostuitte kummeiksi, jos ette aio olla kummeja? Ja tuo aaltopituudella oleminen on ihan p*skaa, ei sillä ole käytännössä mitään väliä, jos oikeasti haluaisitte tutustua. Ethän sinä edes tiedä millainen kummilapsesi on, joten mistä tiedät, oletteko samalla aaltopituudella vai ette? Yleensä sukulaisten asiat kiinnostaa jossain määrin, vaikka ei niin toimeen tultaisikaan.

Olet kuitenkin kummiksi lupautunut...? Mä en ymmärrä tuollaista aikuisen ihmisen nillitystä, että "en nyt halua tai voi huomioida 15-vuotiasta nuorta ihmistä mitenkään".

On se kurja tilanne sille nuorellekin, että omat kummit eivät halua olla tekemisissä ja nyt yrittävät vältellä jopa rippijuhlista eroon. Hävettää puolestasi.

Jos juhliin pyydetään ja juhlisssa käy, viedään lahja. Jos ei kutsuta juhliin, ei tarvitse mitenkään lahjoakaan.

No todellakin sun on muistettava kummilasta. Olet lupautunut kummiksi etkä ole viitsinyt tutustua tai pitää yhteyttä kummilapseesi. Se on aikuisen ei sen lapsen vastuulla. Jos et ole hoitanut kummiuttasi tähän mennessä niin nyt olis korkea aika. Ei se lahja pelasta sinun huonoa kummiuttasi mutta aloita edes siitä. Hävetä saisit.

Mielenkiintoinen aihe. Itselläni samankaltainen tilanne, mutta pistän paremmaksi. Kummilapsella on tänä kesänä konfirmaatio, itse asun ulkomailla enkä ole koko kesänä tulossa Suomeen. Pitääkö minun lähettää lahja tms siitä huolimatta? En ole lapsen sylikummi enkä edes kovin läheinen. Asuin kyllä Suomessa silloin kun hän syntyi ja minua pyydettiin kummiksi.

Kun olette lahjakorttilinjalla hoitaneet synttärit. Laita ajoissa Timanttiset tmv. koruliikkeen lahjakortti ja ilmoitus ettette tule juhliin. Voi hommata mieleisensä ristin tai rastin. Kummivelvoitteet voitte päättää rippikouluun.

Vierailija kirjoitti:

Olet huono kummi joka tapauksessa. Ei se lahja paljon pelasta, mutta olisi edes jotain. 

Ohis. Kuka suostuisi kummiksi, mikäli pyydettäessä sanottaisiin, että kummi ostaa yksipuolisesti lahjoja vähintään kahdesti vuodessa, koska muuten on huono kummi?

Lahjakummiksi ryhtyminen maksaa kummille arviolta noin 1500 euroa vuosien aikana (synttäri- ja joululahjat + ristiäiset ja rippilahjat, ehkä myöhemmätkin lahjat, jolloin kokonaissumma on suurempikin).

Kuka yleensäkään suostuisi kenenkään kummiksi, mikäli tämä summa kerrottaisiin etukäteen?

Nykypäivän lapsille tai etenkään heidän vanhemmilleen ei taida kummiuden kristillinen merkitys olla kovinkaan selvä.

Minusta ainakin lapsen äidiltä herttaista etten sanoisi huomaavaista kysyä, että josko vaikka ristin ostaisitte rippilahjaksi. - Ristin ketjuineen saa muutamalla kympillä ja siitä jää muisto. - Niin ei tarvitse miettiä, että pitäisikö kuitenkin antaa, sitä samaa (lahjakortin), mitä ennenkin vai pitäsikö muistaa "vähän" enempi tai vähempi koska ripille pääsy.

En tiedä kuinka vanha olette, mutta itse tutustuin toiseen kummiini vasta enempi aikuisena ja meistä on myöhemmin tullut hyvinkin läheiset. - Nuorempana sitä sekä minulla että hänellä oli niin paljon muita kiinnostuksen kohteita ja ikäeroakin aika tavalla. Toki muistan aina kiittäneeni kummia saamistani lahjoista, mutta enempi hän vietti meillä -siis silloin kun vielä asuin kotona- viettäneen aikaa vanhempieni kanssa, kuin juurikaan leikkinyt tai puuhannut miniun kummilapsensa kanssa. Eikä siinä mitään ei traumoja ole moisesta jäänyt. Mutta paljon oli jo se, elleni ollut että satunniaesti juurikin esim synttäreitten aikaan muisti, kun ei sitä meillä ihan hirmuisesti muitakaan vanhempia käynyt.

 Vakka ei se -aikuisten vieraiden käymättömys kovin iso ongelma itselelni ollut koska leikinhän ja puuhasinhan oman ikäistrni parissa. Mutta joskus muistan olleeni hieman kateellienn niille kavereille joilla oli useita serkkuja tätejä ja setiä, joiden luona kaverini myös vierailivat säännöllisen epäsäännöllisesti tai saivat kaukana asuneilta postin kautta tulleita kaukomaan lahjoja ja tuliaisia

Vierailija kirjoitti:

No todellakin sun on muistettava kummilasta. Olet lupautunut kummiksi etkä ole viitsinyt tutustua tai pitää yhteyttä kummilapseesi. Se on aikuisen ei sen lapsen vastuulla. Jos et ole hoitanut kummiuttasi tähän mennessä niin nyt olis korkea aika. Ei se lahja pelasta sinun huonoa kummiuttasi mutta aloita edes siitä. Hävetä saisit.

Hävetä saisit itse, mikäli ajattelet kummin tehtäväksi lahjojen ostamisen. Kummin tehtävänä on lapsen kristillisen kasvatuksen tukeminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet huono kummi joka tapauksessa. Ei se lahja paljon pelasta, mutta olisi edes jotain. 

Ohis. Kuka suostuisi kummiksi, mikäli pyydettäessä sanottaisiin, että kummi ostaa yksipuolisesti lahjoja vähintään kahdesti vuodessa, koska muuten on huono kummi?

Lahjakummiksi ryhtyminen maksaa kummille arviolta noin 1500 euroa vuosien aikana (synttäri- ja joululahjat + ristiäiset ja rippilahjat, ehkä myöhemmätkin lahjat, jolloin kokonaissumma on suurempikin).

Kuka yleensäkään suostuisi kenenkään kummiksi, mikäli tämä summa kerrottaisiin etukäteen?

Nykypäivän lapsille tai etenkään heidän vanhemmilleen ei taida kummiuden kristillinen merkitys olla kovinkaan selvä.

Viimeisen kohdalla taidat osua enemmän kuin oikeaan. Enkä tiedä onko siinä mitään pahaakaan. Itse olen jotenkin kokenut oman kummiuteni, niin että olen ikäänkuin perheen ulkopuolinen "luotto vanhempi" niin, että lapsella on muitakin turvallisia ja luotettavia aikuisia kuin vain mahd. omat vanhempansa. - Ja jotta voisi olla luotettu, niin se edellyttä suunnilleen samojen arvojen jakamista kuin mitä vanhemmilla on. Se, että kummilapsen vanhemmat alkavat esittämään vaatimuksia siitä, että mikä on sopiva tai oikea lahja kummilapselle osoittaa vain vanhempien omaa pöljyyttä ja tahdittomuutta. 

Harmillista on, että ette pääse paikalle, yleensä kummit siunaavat rippilapsen alttarilla.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen aihe. Itselläni samankaltainen tilanne, mutta pistän paremmaksi. Kummilapsella on tänä kesänä konfirmaatio, itse asun ulkomailla enkä ole koko kesänä tulossa Suomeen. Pitääkö minun lähettää lahja tms siitä huolimatta? En ole lapsen sylikummi enkä edes kovin läheinen. Asuin kyllä Suomessa silloin kun hän syntyi ja minua pyydettiin kummiksi.

Jos olet muistanut kummilastasi syntymäpäivinä, lähettänyt kortin tai lahjan, sitten tietysti jatkat muistamosta ja lähetät rippilahjan. Jos taas et ole jaksanut pitää vuosikausiin yhteyttä, niin tuskin kummilapsesi olettaa sinun muistavan rippijuhliaan mitenkään.

Sinun tulisi sanoutua irti koko kummiudesta, koska se on sinulle noin yhdentekevää. Voit tehdä sen vaikka kirjallisesti jotta sanoma menee varmasti perille.

Yhden poikani kummit ovat "kadonneet". Harmittaa, kun kahdelle muulle tulee aina kortit ja lahjat (enkä todellakaan ole ajatellut heitä rahastaa, vaan toivonut joka käänteessä, että pitäisivät jotenkin vain yhteyttä ja vaikka pyytäisivät joskus lapsen kylään). Olemme lähettäneet heille kuva-albumeja kummilapsistaan joululahjoiksi ja kutsumme aina syntymäpäiville. Todella, todella toivon, että kenenkään ei tarvitsisi tällaista kummin "unohdusta" lapselleen pahoitella. Se, joka homman ottaa vastaan, sen hoitakoon kunnialla loppuun asti. Eli ainakin siihen rippijuhlaan.