Syötän perheelleni koiranruokaa enkä passaa enää muutenkaan

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset ovat joka toinen vkl meillä ja miehen poika kerran kuussa. Nyt osuivat olemaan yhtä aikaa ja oli yhtä helvettiä. Saivat tasapuolisesti huomiota jne. Vaikka tää poika olisikin ainoastaa siinä ni sama juttu toistuu. Aina keskeyttää aikuisten puheen vaikka on sanottu että odottaa että saadaan asia loppuun. Ja kun ikinä ei ole mitään oikeaa asiaa edes. Omat ovat ihan toisenlaisia kun ovat ilman kolmatta siinä.

Yksin piti yrittää ottaa selvää mitä kukin haluaa viikonlopulta mutta vastaus oli kaikilla "ihan sama", "en tiiä" jne. Ja tosiaan kyllä jo tuon ikäisiltä pitäisi löytyä osaamista tehdä asioita itsekin.

Kun ei äijäkään auttanut yhtään joten menetin hermoni täysin ja jätin sitten oman onnensa nojaan. Tottakai sitä haluaa jälkikasvunsa opettaa käyttämään omaakin järkeääkin eikä passata kaikkea naaman eteen valmiiksi. Isovanhemmat passatkoot mutta mulla on mun sääntöni ja jos niitä ei noudata, en ole mikään mukava ja rento äiti enää. Natsimutsin kun haluavat niin natsimutsin saavat. Pitää jo tuon ikäisten alkaa ymmärtämään pikkasen enemmän asioita ja tekemään itsekin.

Sikäli hirvittää varsinkin tän pojan takia mitä näistä sen vierailuista tulee kun vauva on siinä ja ei osaa olla hiljaa eikä ottaa toisia huomioon ollenkaan. On ottanut yhteen mun lasten kanssa ja itkenyt sitä kun vittuiluun on vastattu vittuilulla. Mies on sanonu sille monta kertaa että sitä saa mitä tilaa ja kutsuu itse poikaansa prinsessaksi. Karjunu monesti siitä kun aikuisia ei keskeytetä, ei sählätä eikä huudeta ja pitää olla välillä hiljaa mutta ei mene jakeluun. Pojalla on lääkitys joka ei tunnu toimivan ollenkaan.

-ap

Itketätte poikaa olemalla hänelle ilkeitä koska hänellä on sairaus jonka takia hän ei aina osaa olla kohtelias ja huomioonottava? Huhhuh sen pari päivää minkä poika on teillä kuukaudessa pahoinpitelette henkisesti haukkumalla itkevää lasta :(

Musta oli hyvä juttu tehdä kerran noin ja katsoa mitä tapahtuu. Oikeasti jos ei kukaan osaa arvostaa sitä vaivan näköä mitä toinen tekee niin voi hyvin olla tekemättä ja katsoa mitä mieltä muut on. Ihme vouhaajia nämä kommentoijat ja jotenkin tosi tekopyhiä. ihän tässä nyt ollut kyseessä että joka päivä antaa sitä koiran ruokaa. Ja tuon ikäiset lapset on jo oikeasti niin isoja että voi jo jotain alkaa edellyttää heiltäkin. Mielestäni voisi täydentää käyttäytymisen jälkikätten keskustelulla että miltäs teistä tuntui ja tiedättekö miksi näin toimin niin ei jää epäselvyyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset ovat joka toinen vkl meillä ja miehen poika kerran kuussa. Nyt osuivat olemaan yhtä aikaa ja oli yhtä helvettiä. Saivat tasapuolisesti huomiota jne. Vaikka tää poika olisikin ainoastaa siinä ni sama juttu toistuu. Aina keskeyttää aikuisten puheen vaikka on sanottu että odottaa että saadaan asia loppuun. Ja kun ikinä ei ole mitään oikeaa asiaa edes. Omat ovat ihan toisenlaisia kun ovat ilman kolmatta siinä.

Yksin piti yrittää ottaa selvää mitä kukin haluaa viikonlopulta mutta vastaus oli kaikilla "ihan sama", "en tiiä" jne. Ja tosiaan kyllä jo tuon ikäisiltä pitäisi löytyä osaamista tehdä asioita itsekin.

Kun ei äijäkään auttanut yhtään joten menetin hermoni täysin ja jätin sitten oman onnensa nojaan. Tottakai sitä haluaa jälkikasvunsa opettaa käyttämään omaakin järkeääkin eikä passata kaikkea naaman eteen valmiiksi. Isovanhemmat passatkoot mutta mulla on mun sääntöni ja jos niitä ei noudata, en ole mikään mukava ja rento äiti enää. Natsimutsin kun haluavat niin natsimutsin saavat. Pitää jo tuon ikäisten alkaa ymmärtämään pikkasen enemmän asioita ja tekemään itsekin.

Sikäli hirvittää varsinkin tän pojan takia mitä näistä sen vierailuista tulee kun vauva on siinä ja ei osaa olla hiljaa eikä ottaa toisia huomioon ollenkaan. On ottanut yhteen mun lasten kanssa ja itkenyt sitä kun vittuiluun on vastattu vittuilulla. Mies on sanonu sille monta kertaa että sitä saa mitä tilaa ja kutsuu itse poikaansa prinsessaksi. Karjunu monesti siitä kun aikuisia ei keskeytetä, ei sählätä eikä huudeta ja pitää olla välillä hiljaa mutta ei mene jakeluun. Pojalla on lääkitys joka ei tunnu toimivan ollenkaan.

-ap

Itketätte poikaa olemalla hänelle ilkeitä koska hänellä on sairaus jonka takia hän ei aina osaa olla kohtelias ja huomioonottava? Huhhuh sen pari päivää minkä poika on teillä kuukaudessa pahoinpitelette henkisesti haukkumalla itkevää lasta :(

Ei adhd ole sairasu jonka takia ei osata olla kohteliaita tai huomioonottavia. Kyllä ne on ihan muita asioita. adhd vaikeuttaa asioihin keskittymistä mutta ei se silti ole mikään vapaa passi siihen että vanhempien pitää ihan kaikkea sietää.

Taitaa sielläpäin raskaus hormonit nostaa päätään 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset ovat joka toinen vkl meillä ja miehen poika kerran kuussa. Nyt osuivat olemaan yhtä aikaa ja oli yhtä helvettiä. Saivat tasapuolisesti huomiota jne. Vaikka tää poika olisikin ainoastaa siinä ni sama juttu toistuu. Aina keskeyttää aikuisten puheen vaikka on sanottu että odottaa että saadaan asia loppuun. Ja kun ikinä ei ole mitään oikeaa asiaa edes. Omat ovat ihan toisenlaisia kun ovat ilman kolmatta siinä.

Yksin piti yrittää ottaa selvää mitä kukin haluaa viikonlopulta mutta vastaus oli kaikilla "ihan sama", "en tiiä" jne. Ja tosiaan kyllä jo tuon ikäisiltä pitäisi löytyä osaamista tehdä asioita itsekin.

Kun ei äijäkään auttanut yhtään joten menetin hermoni täysin ja jätin sitten oman onnensa nojaan. Tottakai sitä haluaa jälkikasvunsa opettaa käyttämään omaakin järkeääkin eikä passata kaikkea naaman eteen valmiiksi. Isovanhemmat passatkoot mutta mulla on mun sääntöni ja jos niitä ei noudata, en ole mikään mukava ja rento äiti enää. Natsimutsin kun haluavat niin natsimutsin saavat. Pitää jo tuon ikäisten alkaa ymmärtämään pikkasen enemmän asioita ja tekemään itsekin.

Sikäli hirvittää varsinkin tän pojan takia mitä näistä sen vierailuista tulee kun vauva on siinä ja ei osaa olla hiljaa eikä ottaa toisia huomioon ollenkaan. On ottanut yhteen mun lasten kanssa ja itkenyt sitä kun vittuiluun on vastattu vittuilulla. Mies on sanonu sille monta kertaa että sitä saa mitä tilaa ja kutsuu itse poikaansa prinsessaksi. Karjunu monesti siitä kun aikuisia ei keskeytetä, ei sählätä eikä huudeta ja pitää olla välillä hiljaa mutta ei mene jakeluun. Pojalla on lääkitys joka ei tunnu toimivan ollenkaan.

-ap

Itketätte poikaa olemalla hänelle ilkeitä koska hänellä on sairaus jonka takia hän ei aina osaa olla kohtelias ja huomioonottava? Huhhuh sen pari päivää minkä poika on teillä kuukaudessa pahoinpitelette henkisesti haukkumalla itkevää lasta :(

Ei adhd ole sairasu jonka takia ei osata olla kohteliaita tai huomioonottavia. Kyllä ne on ihan muita asioita. adhd vaikeuttaa asioihin keskittymistä mutta ei se silti ole mikään vapaa passi siihen että vanhempien pitää ihan kaikkea sietää.

Ei mutta sitten haetaan keinoja kasvatukseen eikä mollata lasta, jonka itsetunto voi sairauden takia olla huonompi.

"ADHD:lle ominaisten oireiden ja niiden seurausten tuloksena lasten tai aikuisten itsetunto kärsii, he kokevat itsensä huonoksi ja heidän on vaikea luoda kestäviä kaveri- ja ystävyyssuhteita."

Mitä tekeekään pojan itsetunnolle kun aikuiset tiuskivat huonosta käytöksestä kun oma käytös ilmenee ilkeänä tahtomatta? Poika itkee ahdistuneena ja aikuiset tulevat nälvimään "Mitä prinsessa siinä uliset?" "Olet kuin pikku tyttö kun uliset siitä kun sinulle ollaan samalla tavalla ilkeitä kuin sinä olet muille."

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…

Jos lapsen lääkitys ei ole kohdallaan, lapsi ei voi käytökselleen mitään. Siihen ei tiuskiminen ja häpäiseminen todellakaan auta.

Mitä luulet mistä poika saa mallin tiuskivalle ja ilkeälle käytökselle?

Tunteeko poika että hänestä todella välitetään kun pari päivää kuukaudessa omaa isää nähdessä vittuillaan, ilkeillään ja häpäistään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset ovat joka toinen vkl meillä ja miehen poika kerran kuussa. Nyt osuivat olemaan yhtä aikaa ja oli yhtä helvettiä. Saivat tasapuolisesti huomiota jne. Vaikka tää poika olisikin ainoastaa siinä ni sama juttu toistuu. Aina keskeyttää aikuisten puheen vaikka on sanottu että odottaa että saadaan asia loppuun. Ja kun ikinä ei ole mitään oikeaa asiaa edes. Omat ovat ihan toisenlaisia kun ovat ilman kolmatta siinä.

Yksin piti yrittää ottaa selvää mitä kukin haluaa viikonlopulta mutta vastaus oli kaikilla "ihan sama", "en tiiä" jne. Ja tosiaan kyllä jo tuon ikäisiltä pitäisi löytyä osaamista tehdä asioita itsekin.

Kun ei äijäkään auttanut yhtään joten menetin hermoni täysin ja jätin sitten oman onnensa nojaan. Tottakai sitä haluaa jälkikasvunsa opettaa käyttämään omaakin järkeääkin eikä passata kaikkea naaman eteen valmiiksi. Isovanhemmat passatkoot mutta mulla on mun sääntöni ja jos niitä ei noudata, en ole mikään mukava ja rento äiti enää. Natsimutsin kun haluavat niin natsimutsin saavat. Pitää jo tuon ikäisten alkaa ymmärtämään pikkasen enemmän asioita ja tekemään itsekin.

Sikäli hirvittää varsinkin tän pojan takia mitä näistä sen vierailuista tulee kun vauva on siinä ja ei osaa olla hiljaa eikä ottaa toisia huomioon ollenkaan. On ottanut yhteen mun lasten kanssa ja itkenyt sitä kun vittuiluun on vastattu vittuilulla. Mies on sanonu sille monta kertaa että sitä saa mitä tilaa ja kutsuu itse poikaansa prinsessaksi. Karjunu monesti siitä kun aikuisia ei keskeytetä, ei sählätä eikä huudeta ja pitää olla välillä hiljaa mutta ei mene jakeluun. Pojalla on lääkitys joka ei tunnu toimivan ollenkaan.

-ap

Itketätte poikaa olemalla hänelle ilkeitä koska hänellä on sairaus jonka takia hän ei aina osaa olla kohtelias ja huomioonottava? Huhhuh sen pari päivää minkä poika on teillä kuukaudessa pahoinpitelette henkisesti haukkumalla itkevää lasta :(

Ei adhd ole sairasu jonka takia ei osata olla kohteliaita tai huomioonottavia. Kyllä ne on ihan muita asioita. adhd vaikeuttaa asioihin keskittymistä mutta ei se silti ole mikään vapaa passi siihen että vanhempien pitää ihan kaikkea sietää.

Ei mutta sitten haetaan keinoja kasvatukseen eikä mollata lasta, jonka itsetunto voi sairauden takia olla huonompi.

"ADHD:lle ominaisten oireiden ja niiden seurausten tuloksena lasten tai aikuisten itsetunto kärsii, he kokevat itsensä huonoksi ja heidän on vaikea luoda kestäviä kaveri- ja ystävyyssuhteita."

Mitä tekeekään pojan itsetunnolle kun aikuiset tiuskivat huonosta käytöksestä kun oma käytös ilmenee ilkeänä tahtomatta? Poika itkee ahdistuneena ja aikuiset tulevat nälvimään "Mitä prinsessa siinä uliset?" "Olet kuin pikku tyttö kun uliset siitä kun sinulle ollaan samalla tavalla ilkeitä kuin sinä olet muille."

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…

Jos lapsen lääkitys ei ole kohdallaan, lapsi ei voi käytökselleen mitään. Siihen ei tiuskiminen ja häpäiseminen todellakaan auta.

Mitä luulet mistä poika saa mallin tiuskivalle ja ilkeälle käytökselle?

Tunteeko poika että hänestä todella välitetään kun pari päivää kuukaudessa omaa isää nähdessä vittuillaan, ilkeillään ja häpäistään?

Mutta tässä nyt ei yhtään tieäd mikä on ollut tilanne oiekasti. Ei esimerkissä kerrottu että milloin sitä poikaa prinsessaksi sanottiin. Esim jos poika sanoo ettei laita tiskejä koska ei halua liata käsiään (kun ei vaan huvita), niin mun mielestä voi ihan hyvin sanoa prinsessaksi. ei se poika siitä rikki mee. Ja missä tilanteessa ei voi käytökselleen mitään? On ihan turha odottaa että pelkkä oikea lääkitys korjaa kaiken huonon käytöksen. Sellasta lääkettä saa odottaa. Ei ole huono vanhempi, jos joskus menee hermo siihen että lapsi vaan vittuilee. Vittuilusta tässä puhuttiin eikä mistään adhd oireista.

Tällä on hyvä itsetunto. Äitiään ja mummoaan pompottaa mielensä mukaan. Keskittyä ei osaa koska ADHD. Kiusasi alkuun mun lapsiani mutta loppui itkuun kun omani sanoivat vastaan. Ja tosiaan kyllä tuon ikäisiltä voi jo edellyttää asioita tekemään itsekin, oli adhd tai ei.

Todellakin ihme porukkaa pätemässä kun eivät itse olleet paikalla edes.

Kun sitten koitin ottaa asian puheeksi mikä tässä mättää kun kukaan ei tunnu edes tajuavan mistään mitään ja mikä siinä on vaikeaa auttaakin välillä, mutta sama kun olisin keskutellut keittiön kaapin kanssa.

Kyllä sitä siivottomasta keittiöstä huomautellaan tai mangutaan kun on nälkä, mutta kun olet tehnyt kaiken ja tehnyt ruuan joka sitten haukutaan paskaksi niin sekö sitten kohottaa myös omaa mielialaasi? Kun mikään ei ikinä riitä ja mikään ei ole koskaan hyvin. Kaikki on paskaa joka ikinen kerta. Valitetaan kun ei ole tekemistä ja kun kysyy mitä haluatte tehdä, vastaus on raivostuttava "en tiiä".

Pitäisi varmaan olla vielä joku ajatusten lukijakin kaiken lisäksi.

Mikään mitä ehdotan ei kelpaa kumminkaan ja sitten sitä ollaan sisällä pelaamassa kaiken aikaa ja märistään kun on tylsää.

Eivätkä he sitä koiranruokaa oikeasti syöneet mutta yllättyivät kun mättäsin purkit ja lusikat käteen. Sanoin että siinä on sitä "ihan sama" ja "en tiiä" ruokaa.

-ap

Oisko teidän mahdollista hankkia kotiin siivooja, esim. joksikin aikaa. Ja tekisitte niin, että siivoojan palkkaamiseen käytetään myös (pieni) osa lasten viikkorahoista tms? Silloin heille konkretisoituu että mihin heidän panostaan tarvitaan. Vaikka vaan tekemään ylimääräiset ikkunanpesut ja imuroinnit niin tulisi kuitenkin viesti vielä selvemmäksi. Jos ei sanat auta niin teot. Ja kertoa sen ihan vaan ilmoitusasiana: "Hei tsätä eteenpäin meille tulee siivooja ja rahat on nämä. Tämä helpottaa minun työtaakkaani. Katsotaan ensi kuussa uudelleen onko siivoojalle tarvetta vai tehdäänkö sillon jotenkin toisin" Ja sitten voisi vielä sanoa, että siivoojan pitäminen ympärivuoden sitten syö esim. lomalle tarkoitettua rahaa, ja lomaillaan ensi kesänä vaan suomessa mikäli täytyy siivoojaa pitää.

Tosiaan kun en ole kohtuuttoman vaikeita edes ole kysynytkään ja pyytänyt tekemäänkään:

- voisiko joku viedä roskat? (vaatii varmaan roskakuskin koulutuksen)

- voisitteko laittaa tavarat valmiiksi ettei tarvitse enää sitten etsiä kun pitäisi olla jo menossa? (Onko tämä liian vaikea kysymys kenelle tahansa ymmärtää?)

- mitä haluatte syödä tänään?

(Ehkä jokaisella on mielipide tähän kuitenkin olemassa?)

- mitä haluatte tehdä tänään?

(Kai nyt niitä ideoita on omassakin pääkopassa kun siellä "äly"laitteessa?)

Ja niin edelleen.....

Taidan sitten olla todella kohtuuton pyynnöissäni ja kohtuuton kysyessäni mitä kenelläkin on mielessä mitä voisi sitten toteuttaakin jos mahdollista.

-ap

Näillä tuloilla ei siivoojaa palkata. Sen palkan maksan itselleni koska olen ammateiltani kokki ja siivooja :D

-ap

Meillä nuo kysymykset on kyllä aivan liian vaikeita miehellekin. Välillä jaksan asiasta tuohtua ja sitten se taas unohtuu. Esim se että mehupurkki pitää rutistaa ennen kkuin sen laittaa roskikseen on asia jota olen tässä vuosien varrella sanonut hälee varmaan kymmeniä kertoja. Oikeasti. Ja suuri muutos siis oli että hän ylipäätään alkoi laittaa purkkeja roskiin, ennen hän vain laittoi tyhjät maitopurkit tiskipöydälle. En kä siis edes vaadi niitä mitenkään lajittelemaan tai pesemään, ihan vain laittamaan roskiin. Vuosia "jäkätin" aiheesta että purkit roskiin ja nyt kun se toimii niin jälleen tänä aamuna siitä että purkin voi taitella. uskon että tähänkin tulee muutos kun vaan jaksaa toistaa ja toistaa. Tai mikäli alkaa ärsyttämään niin tehdö jotain "äärimmäistä " vastaavaa kuten esimerkkisi. Ja sitten taas toistaa ettei sen asia unohdu.

Välillä olen sitten samassa huoneessa näpytellyt viestejäkin perheelle että keskustellaan nyt sitten päivän ohjelmasta jne. Ja olen lähtenyt yksin koiran kanssa ulkoilemaan kun on käynyt aika pitkäksi eikä muutakaan hommaa ole enää

-ap

Järkyttäviä kommentteja. Eikö muissa perheissä lapsilta ja nuorilta vaadita yhtään mitään osallistumista mihinkään kotitöihin ollenkaan? Ei ihme että uusavuttomuus on kasvussa ja nykypenskat ovat hmoilasina sormi suussa kun ei osata edes moppia käyttää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset ovat joka toinen vkl meillä ja miehen poika kerran kuussa. Nyt osuivat olemaan yhtä aikaa ja oli yhtä helvettiä. Saivat tasapuolisesti huomiota jne. Vaikka tää poika olisikin ainoastaa siinä ni sama juttu toistuu. Aina keskeyttää aikuisten puheen vaikka on sanottu että odottaa että saadaan asia loppuun. Ja kun ikinä ei ole mitään oikeaa asiaa edes. Omat ovat ihan toisenlaisia kun ovat ilman kolmatta siinä.

Yksin piti yrittää ottaa selvää mitä kukin haluaa viikonlopulta mutta vastaus oli kaikilla "ihan sama", "en tiiä" jne. Ja tosiaan kyllä jo tuon ikäisiltä pitäisi löytyä osaamista tehdä asioita itsekin.

Kun ei äijäkään auttanut yhtään joten menetin hermoni täysin ja jätin sitten oman onnensa nojaan. Tottakai sitä haluaa jälkikasvunsa opettaa käyttämään omaakin järkeääkin eikä passata kaikkea naaman eteen valmiiksi. Isovanhemmat passatkoot mutta mulla on mun sääntöni ja jos niitä ei noudata, en ole mikään mukava ja rento äiti enää. Natsimutsin kun haluavat niin natsimutsin saavat. Pitää jo tuon ikäisten alkaa ymmärtämään pikkasen enemmän asioita ja tekemään itsekin.

Sikäli hirvittää varsinkin tän pojan takia mitä näistä sen vierailuista tulee kun vauva on siinä ja ei osaa olla hiljaa eikä ottaa toisia huomioon ollenkaan. On ottanut yhteen mun lasten kanssa ja itkenyt sitä kun vittuiluun on vastattu vittuilulla. Mies on sanonu sille monta kertaa että sitä saa mitä tilaa ja kutsuu itse poikaansa prinsessaksi. Karjunu monesti siitä kun aikuisia ei keskeytetä, ei sählätä eikä huudeta ja pitää olla välillä hiljaa mutta ei mene jakeluun. Pojalla on lääkitys joka ei tunnu toimivan ollenkaan.

-ap

Itketätte poikaa olemalla hänelle ilkeitä koska hänellä on sairaus jonka takia hän ei aina osaa olla kohtelias ja huomioonottava? Huhhuh sen pari päivää minkä poika on teillä kuukaudessa pahoinpitelette henkisesti haukkumalla itkevää lasta :(

Ei adhd ole sairasu jonka takia ei osata olla kohteliaita tai huomioonottavia. Kyllä ne on ihan muita asioita. adhd vaikeuttaa asioihin keskittymistä mutta ei se silti ole mikään vapaa passi siihen että vanhempien pitää ihan kaikkea sietää.

Ei mutta sitten haetaan keinoja kasvatukseen eikä mollata lasta, jonka itsetunto voi sairauden takia olla huonompi.

"ADHD:lle ominaisten oireiden ja niiden seurausten tuloksena lasten tai aikuisten itsetunto kärsii, he kokevat itsensä huonoksi ja heidän on vaikea luoda kestäviä kaveri- ja ystävyyssuhteita."

Mitä tekeekään pojan itsetunnolle kun aikuiset tiuskivat huonosta käytöksestä kun oma käytös ilmenee ilkeänä tahtomatta? Poika itkee ahdistuneena ja aikuiset tulevat nälvimään "Mitä prinsessa siinä uliset?" "Olet kuin pikku tyttö kun uliset siitä kun sinulle ollaan samalla tavalla ilkeitä kuin sinä olet muille."

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…

Jos lapsen lääkitys ei ole kohdallaan, lapsi ei voi käytökselleen mitään. Siihen ei tiuskiminen ja häpäiseminen todellakaan auta.

Mitä luulet mistä poika saa mallin tiuskivalle ja ilkeälle käytökselle?

Tunteeko poika että hänestä todella välitetään kun pari päivää kuukaudessa omaa isää nähdessä vittuillaan, ilkeillään ja häpäistään?

Mutta tässä nyt ei yhtään tieäd mikä on ollut tilanne oiekasti. Ei esimerkissä kerrottu että milloin sitä poikaa prinsessaksi sanottiin. Esim jos poika sanoo ettei laita tiskejä koska ei halua liata käsiään (kun ei vaan huvita), niin mun mielestä voi ihan hyvin sanoa prinsessaksi. ei se poika siitä rikki mee. Ja missä tilanteessa ei voi käytökselleen mitään? On ihan turha odottaa että pelkkä oikea lääkitys korjaa kaiken huonon käytöksen. Sellasta lääkettä saa odottaa. Ei ole huono vanhempi, jos joskus menee hermo siihen että lapsi vaan vittuilee. Vittuilusta tässä puhuttiin eikä mistään adhd oireista.

Kerrottiin että vittuiluun vastataan vittuilulla. Sekö on oikea tapa kasvattaa? Ap oikeasti tarvitsisi apua miehensä kanssa pojan käsittelyyn. Kyse on vielä parista päivästä kuukaudessa eikä tulisi mieleenkään vittuilla sitä aikaa lapselle, joka ei välttämättä ymmärrä omaa vittuiluaan.

Lapset vittuilivat toisilleen. Miksi irrotatte asiat irti yhteyksistään vai ettekö osaa lukea? Poika vittuili ensin ja otti nokkiinsa kun sai mitalla takaisin toiselta. Lukutaito!!!

-ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä nuo kysymykset on kyllä aivan liian vaikeita miehellekin. Välillä jaksan asiasta tuohtua ja sitten se taas unohtuu. Esim se että mehupurkki pitää rutistaa ennen kkuin sen laittaa roskikseen on asia jota olen tässä vuosien varrella sanonut hälee varmaan kymmeniä kertoja. Oikeasti. Ja suuri muutos siis oli että hän ylipäätään alkoi laittaa purkkeja roskiin, ennen hän vain laittoi tyhjät maitopurkit tiskipöydälle. En kä siis edes vaadi niitä mitenkään lajittelemaan tai pesemään, ihan vain laittamaan roskiin. Vuosia "jäkätin" aiheesta että purkit roskiin ja nyt kun se toimii niin jälleen tänä aamuna siitä että purkin voi taitella. uskon että tähänkin tulee muutos kun vaan jaksaa toistaa ja toistaa. Tai mikäli alkaa ärsyttämään niin tehdö jotain "äärimmäistä " vastaavaa kuten esimerkkisi. Ja sitten taas toistaa ettei sen asia unohdu.

Öö ihan oikeasti valitat miehellesi siitä ettei RUTISTA MEHUPURKKIA KUN LAITTAA ROSKIIN? :,D pliis sano että tämä oli läppä!!!

Rutistettuina purkit ja tölkit vievät vähemmän tilaa roskiksessa. Ettekö ole tätä tienneet aiemmin? Ei ole uus juttu purkkien ja tölkkien rutistelu ennen roskiin laittamista.

Huvittavaa kun kaiken maailman vähä-älylaitteita osataan käyttää mutta kaikki tälläinen nippelitieto on täysin vierasta monelle xD

N31

nyyh ja kyynel ja voih.

Kyllä sitä poikaa kuunnellaan pakostikin kun pälpättää kun papupata. Pitäisikö meidän aikuisten sitte olla keskustelematta keskenämme aina kun se poika on siinä?

Ennen ainakin lapset eivät saaneet aikuisia keskeyttää. Monesti kun on keskeytetty kesken keskustelun sitä unohtaa jo itsekin mitä oli sanomassa. Ja näitä keskeytyksiä tulee ihan koko ajan. Ja mitään oikeaa asiaa ei kumminkaan ole etteikö se jonninjoutava asia voi odottaa. Mölyää ihan koko ajan. Välillä kiljaisee todella lujaa, että mun tyttökin jää kakkoseksi siinä lajissa ja korvat soi pitkään sen jälkeen. Toinen on se että pitäisi ostaa kaikkea jonninjoutavaa ja kallista joka kauppareissulla. Ei ymmärrä ettei kummankaan varat riitä moisiin turhuuksiin. Aloittaa mykkäkoulun jos ei tahtoaan läpi saa. Mun lapset tietävät ettei varoja ole joka asiaa ostaa ja osaavat sen verran miettiä tarvitseeko jotain turhaa krääsää kumminkaan.

-ap

Miksi teet vielä neljännen lapsen kun et kestä uusperhe-elämää noiden kolmen jo olemassaolevan kanssa? Ja miksi olet menettänyt biologisten lastesi huoltajuuden? Kuulostat siltä että omaat jonkin sortin henkisiä ongelmia...Ehkä psykologille juttelu voisi olla paikallaan? Koko perhe tarvitsisi mielestäni apua. Ja by the way, miehesi on ihan helvetin lapsellinen jos vittuilee omalle pojalleen kutsumalla häntä "prinsessaksi". Kunnon wt-perhe