Syötän perheelleni koiranruokaa enkä passaa enää muutenkaan

Siis mitää... Miksei se lapsi saa puhua :D Jospa kohtelisitte lapsianne kuin ihmisiä, niin osaavat sitten käyttäytyä kuin ihmiset kun itsenäistyvät..? :S

Olen viikolla 14+5. Pahoinvoinnin takia olen ollut pahalla päällä ja sitten vituttaa kun kaikkeen vastataan typeryyksillä. Pojalla on ties mitä virikkeitä mutta taitaa olla kuurokin vielä. Tytöllä murrosikä (13) ja ei suostu edes suihkuun menemään. Poikani on 11 ja taitaa olla sinänsä porukasta ainoa järkevä kun ei tavaroidensa kasaamiseen kauaa mennyt kun tuli jo saunalle jälkeeni. Miehen pojalla menee kaikki aika joko sähläämiseen tai kännyllä pelaamiseen mikä vaikuttaa kuuleeko yhtään mitään ja jälkikäteen kyselee typeriä.

Koita tässä nyt jaksaa viikonlopun jälkeen töissä olla. Aattelin jo aamulla että haenko sairaslomaa loppukesäksi :(

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsille kans puhkes adhd ja mielisairaus ja uhmaikä ja joku ärsyttävyystauti kun olin raskaana. Mies kans muuttui ääliöksi ja oli jatkuvasti mulle ilkeä. Koti oli sekasotku ja auto huono ja anoppi vittumainen. Onneksi paranivat kun vauva syntyi!!

Taikavauva :D Korjasi auton ja täytti veroilmoituksen kun syntyi. Myös valmis kalasoppa oli ilmestynyt pöytään.

Oksettavaa. Miten voit olla raskaana!

Varo etteivät lapsesi tukehdu mahdollisiin luunsiruihin koiran ruuassa. Koiran ruokaa ei myöskään valvota esimerkiksi salmonella ja trikiinibakteereilta ja loisilta.

Näät lapsiasi neljä päivää kuukaudessa ja senkin ajan tiuskit heille ja syötät koiranruokaa?

Miksi tuollainen ihminen, joka ei viitsi olla äiti omille lapsilleen edes NELJÄNÄ päivänä kuukaudessa tekee lisää lapsia? Miksi?

Tosin tämän on oltava provo.

Olen rv 14+4.

Pojalla on ad/hd lääkitys. Virikkeitä on tarjottu ties mitä mutta se pelaaminen puhelimella on tärkeämpää. Kaiken lisäksi todella passiivinen. Mun lapset menevät ulos, kiertelevät metsässä ja pelaavat pallolla (11&13). Tämä poika ei muuta tekisikään kun istus ja räpläis puhelintaan 24/7. Ja kumminkin valittaa ku ei ole tekemistä vaikka sitä pyydetään kanssa osallistumaan asioihin. Jopa mun lapset jossain kohtaa kyllästyvät tähän. Ja huomiota pitäis saada koko ajan kumminkin.

Miten sen teet kun yksi ei osallistu mihinkää ja jos osallistuu, se on pelkkää marinaa ja valitusta?

-ap

Mitä siis tehdä lapselle joka haluaa huomiota mutta ei halua tehdä kumminkaan mitää muuta kun pelata 24/7?

-ap

Miksi teet lisää lapsia, kun et kestä edellisiäkään edes viikkoa kuukaudesta?

Anna adoptioon tai tee abortti.

Mitä jos tulevallakin lapsella on adhd tai jokin muu ongelma. Aiotko pahoinpidellä tätäkin lasta henkisesti ja syöttää koiran ruokaa?

Tarjosin vaihtoehtona koiranruokaa kun normaali kotiruoka on paskaa.

Lopetin sitten ruuan tarjoomisenkin enkä enää ota kauppaan mukaan ollenkaan. Normaali puhe ei toimi, ei lässytys ja kiltisti ja nätisti pyytäminenkään. Pyysin myös likkaa ottamaan kuulokkeensa pois lattialta ennen kun joku astuu päälle. Ei ottanut joten heitin roskikseen.

En sitten puhunut mitää sunnuntaina että pakkaa tavaroitaan ettei tule kiire ja tarvi alkaa häsläämään. Enkä osallistunut kantoavuksi vaan laitoin kantamaan säkkinsä itse autolle. Tähän asti olen auttanut kaikessa ja pyytänyt että voisivat alkaa tehdä itsekin asioita kun jo niin isoja ovat. Mutta ei nätisti pyytäminen tepsi, joko annan olla tai sitten olen täysi natsi

-ap

Pitänee siis vain antaa olla, niinkö? Ei siis tarvita kuria ja järjestystä ollenkaan, niinkö? Mitään rajoja tarvita, niinkö?

Senkus sitten ovat kuin lehmät pellossa maailman tappiin asti, häh? Kun mikään ei ikinä kelpaa eikä riitä?

Näin tulkitsen monien kommentit.

Anteeksi vain kun olen luullut lasten tarvitsevan kuria, järjestystä, rajoja jne jottei vallan kusipäisiksi kasva. Eikä opettaa ja ohjata oma-aloittuisuuteen ollenkaan? Pitää sitten kokeilla tuota vapaata kasvatusta ja päätyä jonkun kirjoitukseen lehtiin kuinka huonosti kakarat käyttäytyvät joka paikassa.

Kiitoksia vain neuvoista te kaiken tietävät kasvattajat. Ilman lynkkayskommenttejanne en olisi tiennytkään vapaan kasvatuksen olevan sittenkin hyvä asia ilman kuria ja rajoja. Tiedänpähän nyt kuinka toimia sitten tämän itselleni kolmannen muksun kanssa jatkossa :)

Mutta älkää katsoko pahalla kun tämä mesoaa ja riehuu ihmisten ilmoilla isompana ja haistattelee teille koska vapaana kasvanut on vapaana kasvanut ;)

-ap

Vierailija kirjoitti:

Tein itselleni ruokaa. Muu perhe sai koiranruokaa. Ikuinen mitä syödään ongelma ratkaistu. Tein itselleni mitä mieleni tekee muilta kysymättä ja kun vinguttiin nälkää, mättäsin koiranruokapurkin ja lusikan naaman eteen ja toivotin hymyssä suin hyvää ruokahalua.

Ennen saunavuoroa, laitoin itselleni saunakamppeet valmiiksi, pesuaineet, pyyhkeen ja saunajuomani. En mukamas kuullut kyselyjä muulta perheeltä onko heille laitettu mitään mukaan ja menen menojani. Kuuntelin sivukorvalla kun mies ja esiteinit sähläsivät rojujensa kanssa sekä tuskailivat kun mitään eivät mukamas löytäneet :D

Näin toimin silläkin uhalla että olen syypää kun saunailta oli pilalla ja kenelläkään ei ollut kivaa lauantai-iltana.

Menetin todellakin malttini miehen ja kakaroiden käytökseen. Kaikki mitä sanoin ja pyysin tekemään auttaakseen mua, menivät kuuroille korville. Totesin sitten itsekin että ihan se ja sama mitä tekevät. Tein sitten itselleni ja itseäni varten kaikki valmistelut kun ketään ei kiinnostanut auttaa. Selkäni on aivan romuna mikä jo haittaa nukkumista ja liikkumista. En jaksa pitkiä aikoja ajaa autolla enkä koko ajan olla tekemässä kaikkea mihin muutkin voisivat osallistua. Olen raskaanakin joten sekin tekee oloni väsyneeksi ja ajoittain on rajua pahoinvointia ja loputonta närästystä.

Tämä ei ole provo vaikka siltä kuulostaakin. Tai no ihan se ja sama mitä mieltä olette. Oli pakko avautua tänne ennen kun pääni hajoaa kokonaan.

Lapset ovat 11,12 & 13.

Ja teet sitten vielä yhden lapsen lisää?Ei  käyny mielessä harkita kun jo olemassa oleva perse on kasa persiöitä?

Oisit vaan jättäny muksut faijalle ja muuttanut veks ennen kuin pamahdit taas paksuksi.

Oi tyhmyyden ylistys.En käsitä tuollaisia naisia.

Kun kuritat jälkikasvuasi ja asetat säännöt; olet paska vanhempi.

Kun et kurita etkä aseta sääntöjä; olet silitikin aivan paska vanhempi.

Hmmm.....

Miten itse toimitte kun teille haistatellaan ja teitä ei kuunnella ollenkaan? Teette kiltisti kaiken siihen valmiiksi kaikesta huolimatta ja hymyilette vain? Ettekä suutu kun toinen vanhempi ei auta teitä missään asiassa vaikka pyytäisittekin?

Ette suutu ikinä mistään ettekä hermostu koskaan mistään?

-ap

Juu provohan tämä mutta voisi olla tottakin. Miksei voisi?

Näitä kommentteja ihmettelen ja alapeukkujen määrää.

Oletteko samoja jotka veti porot nokkaan kun sumarin kirjoituksesta oli kyse? Haastavaa se on eriryislapsen kanssa olo. Varsinkin uusioperheessä jossa kolme esiteiniä.

Kuka ihan oikeasti voi sanoa ettei menetä hermojaan koskaan ja kaikki sujuu kuin elokuvissa?

Mitähän perheissä tapahtuisi ihan oikeasti kun äidit eivät tekisi enää mitään perheensä hyvinvoinnin vuoksi?

Vierailija kirjoitti:

Tein itselleni ruokaa. Muu perhe sai koiranruokaa. Ikuinen mitä syödään ongelma ratkaistu. Tein itselleni mitä mieleni tekee muilta kysymättä ja kun vinguttiin nälkää, mättäsin koiranruokapurkin ja lusikan naaman eteen ja toivotin hymyssä suin hyvää ruokahalua.

Ennen saunavuoroa, laitoin itselleni saunakamppeet valmiiksi, pesuaineet, pyyhkeen ja saunajuomani. En mukamas kuullut kyselyjä muulta perheeltä onko heille laitettu mitään mukaan ja menen menojani. Kuuntelin sivukorvalla kun mies ja esiteinit sähläsivät rojujensa kanssa sekä tuskailivat kun mitään eivät mukamas löytäneet :D

Näin toimin silläkin uhalla että olen syypää kun saunailta oli pilalla ja kenelläkään ei ollut kivaa lauantai-iltana.

Menetin todellakin malttini miehen ja kakaroiden käytökseen. Kaikki mitä sanoin ja pyysin tekemään auttaakseen mua, menivät kuuroille korville. Totesin sitten itsekin että ihan se ja sama mitä tekevät. Tein sitten itselleni ja itseäni varten kaikki valmistelut kun ketään ei kiinnostanut auttaa. Selkäni on aivan romuna mikä jo haittaa nukkumista ja liikkumista. En jaksa pitkiä aikoja ajaa autolla enkä koko ajan olla tekemässä kaikkea mihin muutkin voisivat osallistua. Olen raskaanakin joten sekin tekee oloni väsyneeksi ja ajoittain on rajua pahoinvointia ja loputonta närästystä.

Tämä ei ole provo vaikka siltä kuulostaakin. Tai no ihan se ja sama mitä mieltä olette. Oli pakko avautua tänne ennen kun pääni hajoaa kokonaan.

Lapset ovat 11,12 & 13.

Kuulostat psyykkisesti sairaalta ihmiseltä.

Sanot tehneesi kaiken perheesi puolesta, nyt vihdoin mitta täynnä ja olet muuttunut passiivis-aggressiiviseksi jotta perhe vihdoin tajuaa arvosi? Vai ymmärsinkö väärin?

Jos olet koko lastesi elämän opettanut heille perhekulttuuria, missä sinä passaat ja annat heidän valita mitä ruokaa heille kokkaat, ei ole ihme etteivät lapset itsestään havahdu siihen että on väärin odottaa sinulta tällaista palvelua. Olethan sen itse heille opettanut; kaikki mitä lapsesi ovat, on sinun oman kädenjälkesi tulosta. Et sinä ole uhri tai hyväksikäytetty, vaan olet uhriutuja ja annat itseäsi käyttää hyväksi, toivoen kuitenkin että jonain päivänä joku perheessäsi huomaisi miten upea, korvaamaton ja epäitsekäs ihminen olet. Mutta eihän näin tule käymään. Olet valinnut aikanaan jo miehesikin, ja mikäli olet valinnut miehen joka ottaa vähemmän vastuuta kuin sinä ja on tämän epäarvoisuuden kanssa ihan okei, voit tuskin odottaa häneltäkään mitään suurta valaistumista dynamiikkanne eriarvoisuuden suhteen.  Lapsesi oppivat parisuhteenne dynamiikan kautta odottamaan samanlaista palvelua kuin tarjoat miehellesikin. Todennäköisesti perheessänne ei ole esim. yhteisiä sopimuksia siitä, milloin on lasten vuoro autella kotitöissä. Jos tällaisia sopimuksia olisi, lapset kyllä mukautuisivat niihin. 

TL;DR: älä raivoa asioista mitkä ovat lähtöisin omasta kasvatustyöstäsi.  Jos nykyinen ei toimi, opeta lisää. Mutta olemalla passiivis-aggressiivinen opetat lapsillesi että sinun käytöksesi on ok, joten älä ihmettele jos he käyttävät sinuun tulevaisuudessa ihan samaa käytösmallia. Opetus on sekin, mutta ei toivotunlainen.

Vierailija kirjoitti:

Kun kuritat jälkikasvuasi ja asetat säännöt; olet paska vanhempi.

Kun et kurita etkä aseta sääntöjä; olet silitikin aivan paska vanhempi.

Hmmm.....

Miten itse toimitte kun teille haistatellaan ja teitä ei kuunnella ollenkaan? Teette kiltisti kaiken siihen valmiiksi kaikesta huolimatta ja hymyilette vain? Ettekä suutu kun toinen vanhempi ei auta teitä missään asiassa vaikka pyytäisittekin?

Ette suutu ikinä mistään ettekä hermostu koskaan mistään?

-ap

Ei en kiusaisi sairasta lasta haukkumalla prinsessaksi, enkä antaisi lapsen isänkään haukkua. Yhdessä hakisimme apua ja liittyisimme esimerkiksi adhd-lasten vanhempien tukiryhmään. Etsisin keinoja enkä haukkuisi lasta niinä muutamana päivänä kuukaudessa kun häntä näen. Myös neuvolasta saat varmasti apua. Tiesitkö että lapsen halveksuminen pahentaa oireita?

En vaarantaisi lapsiani koiran ruualla. Aloitusviestissäsi kerrot tehneesi vain itsellesi ruokaa. Myöhemmin kerrot että ruoka ei lapsille kelvannut. Jos ruoka ei kelpaa, saisivat lapset olla syömättä. Lapset syövät kyllä kun nälkä tulee. Googlaapa mitä koiranruoka sisältää ja tajuat että ihan oikeasti vaarannat lapsesi.

Kyllä kestäisin että lapseni eivät kamalasti osallistuisi arjen pyöritykseen kun ethän sinäkään heidän arjessaan ole mukana. Alle viikko kuukaudesta omien lasten elämään osallistumisessa ei ole arkeen osallistumista. Tietenkin pientä avustamista pyytäisin, mutta en mitään monen tunnin siivousurakkaa kehtaisi vaatia, kun eivät he siellä luonasi niin paljoa ole sotkeneet.

Teinit eivät osaa aina käyttäytyä rationaalisesti. Toisten käyttäytymisen ei pidä olla tekosyy taantua itse lapsen tasolle.

Miehelle pitäisin tiukan puhuttelun ja tarvittaessa menisimme pariterapiaan.

Hae apua, sitä saat varmasti neuvolasta. Hoida kotiolosi kuntoon ennen vauvan syntymää, ettet luuhistu taakan alle. Avun pyytäminen ei ole häpeällistä, se on häpeällistä jos lapset kasvavat negatiivisessa ympäristössä negatiivisiksi ihmisiksi. Paljon voimia sinulle!

Ap:n perheessä siis on kaksi ap:n omaa lasta ja miehen yksi lapsi, joka on ongelmallinen tapaus ja jonka kasvatukseen ap:lla ei ole ollut aiemmin osaa eikä arpaa. Nyt siis on uusioperheestä kyse. Ymmärsinkö oikein?

Taisin ymmärtää oikein.

Ap:n lapset ovat siis pyytäneet mukaan juttuihinsa ja ap kannustanut osallistumaan huonolla menestyksellä. Ap on tottunut siihen että hänen lapset tekevät pyytämiään asioita mutta eivät enää tee koska ovat ottaneet mallia tästä miehen lapsesta.

Miksi syytätte siis ap:ta miehensä lapsen ongelmista jotka eivät liity ap:hen mitenkään vaan on yrittänyt olla kannustava ja tasapuolinen kaikille lapsille?

Vierailija kirjoitti:

Ap:n perheessä siis on kaksi ap:n omaa lasta ja miehen yksi lapsi, joka on ongelmallinen tapaus ja jonka kasvatukseen ap:lla ei ole ollut aiemmin osaa eikä arpaa. Nyt siis on uusioperheestä kyse. Ymmärsinkö oikein?

Taisin ymmärtää oikein.

Ap:n lapset ovat siis pyytäneet mukaan juttuihinsa ja ap kannustanut osallistumaan huonolla menestyksellä. Ap on tottunut siihen että hänen lapset tekevät pyytämiään asioita mutta eivät enää tee koska ovat ottaneet mallia tästä miehen lapsesta.

Miksi syytätte siis ap:ta miehensä lapsen ongelmista jotka eivät liity ap:hen mitenkään vaan on yrittänyt olla kannustava ja tasapuolinen kaikille lapsille?

Joo kuulostaa tosi kannustavalle kun keinojen hakeminen adhd-lapsen kasvatukseen ei viitsitä hakea ja sen pari päivää kuukaudessa kun lapsi on kotona niin haukutaan ja mollataan lasta sekä vähän vaarannetaan terveyttä koiranruualla.

Kaikkensa tehnyt joo.... Kuulostaa ettei ap itse eikä miehensä osaa käyttäytyä mutta lapsilta sitä odotetaan. Ap on aikuinen mutta koskakaikkiniinpaskaa on tekosyy käyttäytyä kuin uhmaikäinen.

Onneksi ap paikkaa nämä epäkohdat tekemällä uuden lapsen, jonka kanssa kaikki on toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsille kans puhkes adhd ja mielisairaus ja uhmaikä ja joku ärsyttävyystauti kun olin raskaana. Mies kans muuttui ääliöksi ja oli jatkuvasti mulle ilkeä. Koti oli sekasotku ja auto huono ja anoppi vittumainen. Onneksi paranivat kun vauva syntyi!!

Taikavauva :D Korjasi auton ja täytti veroilmoituksen kun syntyi. Myös valmis kalasoppa oli ilmestynyt pöytään.

Juu, se oli kyllä ihme miten kaikki helpottui.

Kyllä mä sen kalasopan tein mutta jotenkin senkin teko ei tuntunut enää vuorikiipeilyltä. Mieskin muuttui taas ihan kivaksi. Ihme juttu.