Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Päästinkö hyvän miehen menemään?
10.06.2017 |
Erosta on nyt pari kuukautta, sinänsä lyhyt aika muutaman vuoden avoliitosta toipumiseen, mutta mieltä kaihertaa. Toivon asiallista keskustelua.
Listaan nyt erilaisia asioita suhteestani, hyviä ja huonoja. Kertokaa sitten mielipiteenne, onko minulla oikeastaan mitään kaduttavaa.
- Mies oli aluksi huomaavainen: osteli kukkia, lahjoja, koruja, jne. Hän sai minut tuntemaan itseni maailman ainoaksi naiseksi. Tämä kyllä muuttui suhteen myötä, vaikkakin edelleen availi minulle ovia, jne.
- Mies on hyvin kunnianhimoinen työnsä suhteen. Haluaa menestyä ja tekee töitä sen eteen. On töissä ns. pukumieshommissa. Erittäin hyväpalkkainen. Itseäni kuitenkin rasitti se, että hän halveksi ns. duunareita ja toi sen ilmi ja sitten sain hävetä.
- Mies ei sietänyt, että häntä arvostellaan millään tavalla. Hän tosin otti arvosteluna aivan kaiken, mikä ei omaa korvaansa sattunut miellyttämään.
- Kaikki oli aina minun vikani.
- Seksiä oli vain kerran viikossa, hänellä halut vähäiset. Oman huippunsa saavutettuaan ei hoitanut minua loppuun. Ikinä. Seksi kuitenkin ihan ok.
- Kaverit todella tärkeitä. Joka viikonloppu olisi halunnut juhlia ja saunoa poikien kanssa. Kaikilla pojilla kuitenkin ikää jo sellaiset 33 vuotta ja osalla vähän päälle. (Itse olen 25)
- Teki isoja päätöksiä minulta kysymättä.
- Heitti usein ikäviä kommentteja painostani. (Olen 165cm pitkä, painan 61 kg.)
- Mies oli kuitenkin avulias ystäviään ja äitiään kohtaan: auttoi kun pyydettiin. Oli hyvin kohtelias kaikille aina. Sitten kun kyläpaikasta päästiin kotiin, niin minulle oli taas huomautettavaa.
- Joka viikonloppu alkoholia. Paljon.
- Oletti, että tuen häntä ihan joka asiassa. En siihen pystynyt, koska monet asiat olivat vain niin....argh.
- Halusi jatkuvasti teatteriin, konsertteihin, tapahtumiin. Itse tykkään enemmän kotoilusta ja sitten sain taas kuulla olevani perseestä.
- Jaksoi joka päivä kysyä päivän kuulumiset ja keskusteluhetkemme olivat usein syvällisiä ja minusta tuntui että häntä oikeasti kiinnosti elämäni ja että rakasti minua.
- Huumorimme oli samasta puusta veistetty ja usein nauroimme katketaksemme jollekin typerälle asialle.
- Ero tuli lopulta kun päätti ottaa työpaikan toiselta paikkakunnalta, eikä minulta kysellyt taaskaan mielipidettä. Oletti, että muutan perästä. En muuttanut.
NIIN PALJON RISTIRIITOJA! Ihana, mutta kamala. Huomaavainen, mutta välinpitämätön.
Mietin vain, että oliko vika tosiaan vaan minussa. Ystäväni ja perheeni ovat sanoneet, että olen saanut itseni pelastettua narsistisen ihmisen kynsistä.
Ikää on tosiaan vasta 25', että elämänkokemusta ei hirveästi ole kertynyt.
Mitä mieltä te olette tästä koko tapauksesta? Katua vai iloita vapaudesta?
Kommentit (28)
Ihastuit miehen julkisivuun. Huumorintajua lukuun ottamatta olette hyvin erilaisia (hän ekstrovertti ja arvostaa titteleitä ja saavutuksia, sinä taas introvertti joka arvostaa pehmeämpiä arvoja). Lisäksi mies on hyvin itsekeskeinen viestisi perusteella eikä arvosta sinua tasavertaisena kumppanina.
Sanoisin että elämällä on vielä sinulle muutakin tarjottavaa, joten ei syytä suurempaan murheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuossa listalla ole sinun kannaltasi muita kuin huonoja puolia...
Ystäväsi ja perheesi ovat oikeassa. Jatka elämääsi ja nauti vapaudestasi. Miehessä on viestisi perusteella todella huonoja piirteitä mm. itsekeskeisyys, muiden halveksunta ja syyttely, jotka tuppaavat vaan pahenemaan ajan myötä.
Itsetuntosi kaipaa vahvistusta. Ihmissuhteeseen ei kuulu tuollaista määrää toisen haukkumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntele sisintäsi. Rakkaudellisuus ja seksi ovat niin ihania asioita sen oikean kanssa ettei kantsi tehdä itsestään ns. kynnysmattoa. Etsi ihminen joka sinulle sopii ja jolle sovit. Elämäsi kesä on vasta alussa. Haaveile laiturilla...
Aikamoinen läjä pelkkiä huonoja puolia. Päivän kuulumisten kysely on peruskohteliaisuutta. Ainoa positiivinen piirre on yhteinen huumori, ja se yksin riitä mihinkään noin massiivisten negojen kanssa. Hyvä kun pääsit eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku joskus mulle sanoi, että mies yrittää selvästi alistaa kun ikäeroa kahdeksan vuotta.
Itse en kokenut ikäeroa isoksi.
Toisaalta, välillä mies sortui sanomaan pentumaisiksi joitakin mielipiteitäni, jos ei ollut samaa mieltä kanssani.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä naisilla on rima alhaalla nykyään jos tuollaisen tyypin mieltää hyväksi mieheksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korvasiko mielestäsi kukat ja korut sen, että lyttää sinua koko ajan? Kukkia ja koruja saat ostettua itsekin...
Teki mies mitä tahansa upeita juttuja ja vaikka hän olisi muiden mielestä kuinka "hyvä mies" tahansa, ei niillä ole merkitystä. Olennaista on, millaiseksi tunnet olosi hänen lähellään. Tunnereaktio syntyy salamannopeasti eikä sitä voi muuttaa paremmaksi analysoimalla "kun mieshän on tavallaan tosi hyvä". Ja myös "hyvän miehen" saa jättää: maailmassa on paljon sekä hyviä miehiä että hyviä naisia, mutta hekään eivät silti välttämättä sovi yhteen, vaikka kuinka kauniilta ja fiksulta kaikki näyttäisi. Jos joutuu usein miettimään "kannataisiko erota", oikea vastaus yleensä on "kyllä". Jos tunnet olisi aidosti hyväksi hänen seurassaan, et mieti eroa jatkuvasti vaan käytät energiasi automaattisesti puolisosi rakastamiseen.
Eli sinänsä meidän muiden mielipiteillä ei ole mitään väliä, koska itse tiedät jo vastauksen kysymykseesi. Sun kannattaa vain kuunnella itseäsi :-)
Pohdin pitkin suhdetta noita miehen käyttäytymistapoja ja luonteenpiirteitä.
Tämä kuulostaa hölmöltä ja täysin aivottomalta kun näin jälkeenpäin miettii, mutta mietin aina, ettei minulla saa olla mitään valittamisoikeutta, koska eihän mies petä tai käyttäydy väkivaltaisesti. Kaiken muun nyt vielä kestää ja eihän kukaan ole täydellinen.
Mutta kai nämäkin aivoitukset on laitettava vain iän ja kokemattomuuden piikkiin. Takana vain pari suhdetta, joista tämä oli ensimmäinen ja Vakava.
-ap
Outsa82 kirjoitti:
Teki mies mitä tahansa upeita juttuja ja vaikka hän olisi muiden mielestä kuinka "hyvä mies" tahansa, ei niillä ole merkitystä. Olennaista on, millaiseksi tunnet olosi hänen lähellään. Tunnereaktio syntyy salamannopeasti eikä sitä voi muuttaa paremmaksi analysoimalla "kun mieshän on tavallaan tosi hyvä". Ja myös "hyvän miehen" saa jättää: maailmassa on paljon sekä hyviä miehiä että hyviä naisia, mutta hekään eivät silti välttämättä sovi yhteen, vaikka kuinka kauniilta ja fiksulta kaikki näyttäisi. Jos joutuu usein miettimään "kannataisiko erota", oikea vastaus yleensä on "kyllä". Jos tunnet olisi aidosti hyväksi hänen seurassaan, et mieti eroa jatkuvasti vaan käytät energiasi automaattisesti puolisosi rakastamiseen.
Eli sinänsä meidän muiden mielipiteillä ei ole mitään väliä, koska itse tiedät jo vastauksen kysymykseesi. Sun kannattaa vain kuunnella itseäsi :-)
Kiitos ihanasta viestistäsi! :)
-ap
Taisi olla sinun kannaltasi onnenpotku, että mies lähti työn perässä toiselle paikkakunnalle. Näin pääsit hänestä eroon.
Alue: Aihe vapaa
Ei hyvältä kuulosta...