Olemme naimisissa ilman avioehtoa, ei lapsia. Kuolemantapaus?

Leski perii ja kun leskikin kuolee, niin peritty omaisuus palautetaan ensiksi kuolleen omaisille.

Leski tietenkin on ainoa pesän osakas ja perijä.

Vierailija kirjoitti:

Leski tietenkin on ainoa pesän osakas ja perijä.

Okei, kiitos vastauksista. Joku väitti mulle, että osa menee puolison sisaruksille, mutta olikin väärässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski tietenkin on ainoa pesän osakas ja perijä.

Okei, kiitos vastauksista. Joku väitti mulle, että osa menee puolison sisaruksille, mutta olikin väärässä?

Sinun kuoltuasi ehkä. Kiinnostaisi minuakin tietää, että jos tällaisessa tapauksessa leski elää vaikkapa vuosikymmenet ja rakentaa uuden perheen, omaisuuden jne. Tulevatko ne ensiksi kuolleen puolison omaiset vielä kärkkymään osuuksiaan oikeasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski tietenkin on ainoa pesän osakas ja perijä.

Okei, kiitos vastauksista. Joku väitti mulle, että osa menee puolison sisaruksille, mutta olikin väärässä?

Sinun kuoltuasi ehkä. Kiinnostaisi minuakin tietää, että jos tällaisessa tapauksessa leski elää vaikkapa vuosikymmenet ja rakentaa uuden perheen, omaisuuden jne. Tulevatko ne ensiksi kuolleen puolison omaiset vielä kärkkymään osuuksiaan oikeasti?

Kyllä menee ensimmäisen puolison sukulaisille, mutta siinä otetaan huomioon omaisuuden karttuminen ensimmäisen avioliiton jälkeen. Eli ensiksi kuolleen puolison omaiset saavat puolet (tai tarkalleen ottaen sen osuuden, mitä leski on aikoinaan perinyt).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski tietenkin on ainoa pesän osakas ja perijä.

Okei, kiitos vastauksista. Joku väitti mulle, että osa menee puolison sisaruksille, mutta olikin väärässä?

Sinun kuoltuasi ehkä. Kiinnostaisi minuakin tietää, että jos tällaisessa tapauksessa leski elää vaikkapa vuosikymmenet ja rakentaa uuden perheen, omaisuuden jne. Tulevatko ne ensiksi kuolleen puolison omaiset vielä kärkkymään osuuksiaan oikeasti?

Kyllä menee ensimmäisen puolison sukulaisille, mutta siinä otetaan huomioon omaisuuden karttuminen ensimmäisen avioliiton jälkeen. Eli ensiksi kuolleen puolison omaiset saavat puolet (tai tarkalleen ottaen sen osuuden, mitä leski on aikoinaan perinyt).

Tämähän ei ollut kysymykseni vaan se, kehtaako joku tosiaan tulla kyselemään perintöjä vuosikymmenten jälkeen? Käytännössähän se tarkoittaa tilannetta, jossa toinen sisaruksista on kuollut nuorena ja todennäköisesti ennen esim. vanhempiaan, jolloin se toinen sisarus on perinyt kuolleen sisaruksensa osuuden jo silloin.

No eihän perintöjä noin vain "tulla kyselemään". Ne jaetaan ihan pyytämättäkin. Enkä ymmärrä miksi niitä ei kehtaisi ottaa? Nehän ovat lain mukaan perillisille kuuluvaa omaisuutta. Sulla on outo ajattelutapa.

Vierailija kirjoitti:

No eihän perintöjä noin vain "tulla kyselemään". Ne jaetaan ihan pyytämättäkin. Enkä ymmärrä miksi niitä ei kehtaisi ottaa? Nehän ovat lain mukaan perillisille kuuluvaa omaisuutta. Sulla on outo ajattelutapa.

Niin, mun tuttavapiirissä on avioerotkin hoidettu sivistyneesti ilman, että kukaan on alkanut kuivausrumpujen perän kyselemään. En minä ainakaan alkaisi kyselemään mitään perintöjä vierailta ihmisiltä, joiden äiti vaikka olisi ollut veljeni leski neljäkymmentä vuotta sitten ja aikanaan perinyt likaiset kalsarit ja vanhan omakotitalon puolikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski tietenkin on ainoa pesän osakas ja perijä.

Okei, kiitos vastauksista. Joku väitti mulle, että osa menee puolison sisaruksille, mutta olikin väärässä?

Sinun kuoltuasi ehkä. Kiinnostaisi minuakin tietää, että jos tällaisessa tapauksessa leski elää vaikkapa vuosikymmenet ja rakentaa uuden perheen, omaisuuden jne. Tulevatko ne ensiksi kuolleen puolison omaiset vielä kärkkymään osuuksiaan oikeasti?

Kyllä menee ensimmäisen puolison sukulaisille, mutta siinä otetaan huomioon omaisuuden karttuminen ensimmäisen avioliiton jälkeen. Eli ensiksi kuolleen puolison omaiset saavat puolet (tai tarkalleen ottaen sen osuuden, mitä leski on aikoinaan perinyt).

Tämähän ei ollut kysymykseni vaan se, kehtaako joku tosiaan tulla kyselemään perintöjä vuosikymmenten jälkeen? Käytännössähän se tarkoittaa tilannetta, jossa toinen sisaruksista on kuollut nuorena ja todennäköisesti ennen esim. vanhempiaan, jolloin se toinen sisarus on perinyt kuolleen sisaruksensa osuuden jo silloin.

Ensiksi kuolleen puolison elossa olevat perilliset (vanhemmat, sisarukset tai sisarusten lapset) pitää kutsua perunkirjoitukseen, eli ei perintöä sen kummemmin tarvitse lähteä kyselemään.  Sisarukset ovat perineet vanhempansa ja nyt he saavat ammoin kuolleen sisarensa omaisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eihän perintöjä noin vain "tulla kyselemään". Ne jaetaan ihan pyytämättäkin. Enkä ymmärrä miksi niitä ei kehtaisi ottaa? Nehän ovat lain mukaan perillisille kuuluvaa omaisuutta. Sulla on outo ajattelutapa.

Niin, mun tuttavapiirissä on avioerotkin hoidettu sivistyneesti ilman, että kukaan on alkanut kuivausrumpujen perän kyselemään. En minä ainakaan alkaisi kyselemään mitään perintöjä vierailta ihmisiltä, joiden äiti vaikka olisi ollut veljeni leski neljäkymmentä vuotta sitten ja aikanaan perinyt likaiset kalsarit ja vanhan omakotitalon puolikkaan.

Ei sinulla ole perintöoikeutta veljesi lesken omaisiin, halusit tai et. Suomessa tuo oikeus rajoittuu setiin, enoihin ja täteihin. Et vissiin oikein ymmärrä, mistä tässä puhutaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eihän perintöjä noin vain "tulla kyselemään". Ne jaetaan ihan pyytämättäkin. Enkä ymmärrä miksi niitä ei kehtaisi ottaa? Nehän ovat lain mukaan perillisille kuuluvaa omaisuutta. Sulla on outo ajattelutapa.

Niin, mun tuttavapiirissä on avioerotkin hoidettu sivistyneesti ilman, että kukaan on alkanut kuivausrumpujen perän kyselemään. En minä ainakaan alkaisi kyselemään mitään perintöjä vierailta ihmisiltä, joiden äiti vaikka olisi ollut veljeni leski neljäkymmentä vuotta sitten ja aikanaan perinyt likaiset kalsarit ja vanhan omakotitalon puolikkaan.

Ei sinulla ole perintöoikeutta veljesi lesken omaisiin, halusit tai et. Suomessa tuo oikeus rajoittuu setiin, enoihin ja täteihin. Et vissiin oikein ymmärrä, mistä tässä puhutaan?

Niin tässä se kuollut oli se veljeni leski. En minä hänen lapsiltaan viitsisi niitä veljeni vanhoja kalsareita ja omakotitalon puolikkaita enää kysellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eihän perintöjä noin vain "tulla kyselemään". Ne jaetaan ihan pyytämättäkin. Enkä ymmärrä miksi niitä ei kehtaisi ottaa? Nehän ovat lain mukaan perillisille kuuluvaa omaisuutta. Sulla on outo ajattelutapa.

Niin, mun tuttavapiirissä on avioerotkin hoidettu sivistyneesti ilman, että kukaan on alkanut kuivausrumpujen perän kyselemään. En minä ainakaan alkaisi kyselemään mitään perintöjä vierailta ihmisiltä, joiden äiti vaikka olisi ollut veljeni leski neljäkymmentä vuotta sitten ja aikanaan perinyt likaiset kalsarit ja vanhan omakotitalon puolikkaan.

Ei sinulla ole perintöoikeutta veljesi lesken omaisiin, halusit tai et. Suomessa tuo oikeus rajoittuu setiin, enoihin ja täteihin. Et vissiin oikein ymmärrä, mistä tässä puhutaan?

Niin tässä se kuollut oli se veljeni leski. En minä hänen lapsiltaan viitsisi niitä veljeni vanhoja kalsareita ja omakotitalon puolikkaita enää kysellä.

Melkoista typeryyttä on jakaa omaisuuttaan vieraaseen sukuun, vaikka se lain mukaan sinulle kuuluisi. Tuo talohan voisi olla vaikkapa veljesi perinnöllä eli teidän vanhempien omaisuudella alkujaan rahoitettu. Mutta kai tuo sitten on "sivistyneisyyttä" 😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eihän perintöjä noin vain "tulla kyselemään". Ne jaetaan ihan pyytämättäkin. Enkä ymmärrä miksi niitä ei kehtaisi ottaa? Nehän ovat lain mukaan perillisille kuuluvaa omaisuutta. Sulla on outo ajattelutapa.

Niin, mun tuttavapiirissä on avioerotkin hoidettu sivistyneesti ilman, että kukaan on alkanut kuivausrumpujen perän kyselemään. En minä ainakaan alkaisi kyselemään mitään perintöjä vierailta ihmisiltä, joiden äiti vaikka olisi ollut veljeni leski neljäkymmentä vuotta sitten ja aikanaan perinyt likaiset kalsarit ja vanhan omakotitalon puolikkaan.

Ei sinulla ole perintöoikeutta veljesi lesken omaisiin, halusit tai et. Suomessa tuo oikeus rajoittuu setiin, enoihin ja täteihin. Et vissiin oikein ymmärrä, mistä tässä puhutaan?

Niin tässä se kuollut oli se veljeni leski. En minä hänen lapsiltaan viitsisi niitä veljeni vanhoja kalsareita ja omakotitalon puolikkaita enää kysellä.

Melkoista typeryyttä on jakaa omaisuuttaan vieraaseen sukuun, vaikka se lain mukaan sinulle kuuluisi. Tuo talohan voisi olla vaikkapa veljesi perinnöllä eli teidän vanhempien omaisuudella alkujaan rahoitettu. Mutta kai tuo sitten on "sivistyneisyyttä" 😀

Yhtä hyvin se veljeni on voinut olla alkoholisti, joka joi osuutensa asuntolainasta ja kuoli siihen samalla kun itse elelen herroiksi hänenkin osuudellaan vanhempiemme perinnöstä.

Eihän lesken omaisuuteen voi kukaan koskea ennen hänen kuolemaansa? Siis jos puoliso kuolee (ei lapsia), niin leski saa 100% kaiken. Kun leskikin kuolee, niin sitten vasta jaetaan omaisuus vahemmille, sisaruksille tai kuka nyt onkaan perimyysjärjestyksessä. Onko näin?