Lue keskustelun säännöt.
Olen niin kyllästynyt miesystävään
08.06.2017 |
Meillä ei ole yhtään mitään keskusteltavaa, se ei osaa puhua mistään järkevästä. Ei tee muuta kun istuu ja selaa somea ja mättää ruokaa naamaa. Seksiä pitäs saada ja ei minkäänlaista romantiikkaa. Seksi hänelle on sitä että värkki värkille, hänelle orgasmi ja se on siinä. Aina kun hän juo niin vetää aivan liikaa ja alkaa inhottavaksi aivan kaikille ketä sattuukaan lähelle. Kokoajan tuhlaa rahansa vaikka reilusti tienaa enemmän kuin minä ja itsellä aina tilillä rahaa ja riittää kaikkeen mihin pitääkin. Ei maksa mitään ruokia jos käytäisi syömässä, ei osta lahjoja ja jos ostaa niin ostaa mahdollisimman pihin lahjan. Valittaa aivan kaikesta kokoajan. Ei tee mitään järkevää. Itselle on tärkeää henkinen yhteys ihmiseen ja ilman tätä en halua edes koskettaa.
Ainoa syy miksi olen vielä tässä on se kun on yhteisiä suunnitelmia ja välillä ihan mukava hengailla yhdessä, vaikka useimmiten todella tyhjää. Saisin varmasti paremman mutta pelkään pistää tämän poikki, en ymmärrä miksi, en vain käsitä. Laaja ystäväpiiri ja paljon läheisiä että en olisi mitenkään yksinkään. Yksinäinen tosin olen, jatkuvasti. Ympärillä ihmisiä mutta todella tyhjä ja yksinäinen olo. Haluaisin koittaa olla sinkku mutta aina tulee miehiä tyrkylle ja sitten löytää taas jonkun ja boom taas suhteessa, joka muuttuukin pian onnettomaksi ainkin itselle.
Osaisiko joku kertoa mistä tälläiset tunteet voisi johtua? Olen huomannut että alan kokemaan usein suhteissani tälläistä tyhjyyttä ja melankoliaa. Opiskelu, työkuviot ja harrastukset on ainoat asiat mihin olen tyytyväinen elämässäni. Mikään muu ei tuo mitään. Kaikki on vaan pintaa ja kuorta.
Mietin että täältä voisi saada hyviä neuvoja kun löytyy enemmän kokemusta elämästä täältä kuin omilta ystäviltä yms kun ovat myös nuoria vielä.
N24
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään muuten vielä sen verran että olen yrittänyt erota moneen kertaan mutta mies heittäytyy dramaattiseksi ja alkaa aina itkeä, ja selittää ettei halua luopua musta yms. Sitten lopulta annan miehelle vähän kuin lisäaikaa että hän muuttuisi ja alkaisi kiinnittää enemmän huomiota, mutta ei. Mikään ei muutu.
ap
Mitä on mielestäsi moneen kertaan "yrittänyt erota"? Vaikuttaa uhkailulta ja erolla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa. Tiesitkö?
En mä uhkaile erolla vaan olen kirjaimellisesti sanonut että nyt pitäisi oikeasti erota kun meillä ei ole tässä enää mitään. Ai että ei saisi erotakaan enää kun se on henkistä väkivaltaa :D voi kuule, se henkinen väkivalta on tullut ihan toiselta osapuolelta tässä suhteessa..
ap
Kertoo sun omasta marttyyrimaisuudesta kommenttisi ettei saisi erota, kun se on henkistä väkivaltaa. Et ymmärrä, tai et halua ymmärtää. Jos olet kokenut kauan suhteessa henkistä väkivaltaa ja olet sen tiedostanut, miksi et ole jo lähtenyt? Luuletko, ettei löydy miestä, jonka kanssa olisi yhteisiä suunnitelmia ja jonka kanssa on kiva välillä hengailla, ilman että mies käyttää henkistä väkivaltaa. Ei tunnu sunkaan profiili suhteessa ihan niin puhtoiselta, kun haluat antaa ymmärrettävän. Ei pahalla.
siis ei se mun mielestä ole henkistä väkivaltaa jos haluaa erota vaan vastasin ironisesti niin kommentoineelle. Olen siksi pysynyt tässä kun mies on ollut itsetuhoinen yms joten on pelottanut mitä tapahtuu. Olen odotellut että hän saisi itseään kasaan ja sitten olisi helpompi erota kun tietää ettei toinen mene ja laita itteänsä päiviltä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään muuten vielä sen verran että olen yrittänyt erota moneen kertaan mutta mies heittäytyy dramaattiseksi ja alkaa aina itkeä, ja selittää ettei halua luopua musta yms. Sitten lopulta annan miehelle vähän kuin lisäaikaa että hän muuttuisi ja alkaisi kiinnittää enemmän huomiota, mutta ei. Mikään ei muutu.
ap
Mitä on mielestäsi moneen kertaan "yrittänyt erota"? Vaikuttaa uhkailulta ja erolla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa. Tiesitkö?
En mä uhkaile erolla vaan olen kirjaimellisesti sanonut että nyt pitäisi oikeasti erota kun meillä ei ole tässä enää mitään. Ai että ei saisi erotakaan enää kun se on henkistä väkivaltaa :D voi kuule, se henkinen väkivalta on tullut ihan toiselta osapuolelta tässä suhteessa..
ap
Kertoo sun omasta marttyyrimaisuudesta kommenttisi ettei saisi erota, kun se on henkistä väkivaltaa. Et ymmärrä, tai et halua ymmärtää. Jos olet kokenut kauan suhteessa henkistä väkivaltaa ja olet sen tiedostanut, miksi et ole jo lähtenyt? Luuletko, ettei löydy miestä, jonka kanssa olisi yhteisiä suunnitelmia ja jonka kanssa on kiva välillä hengailla, ilman että mies käyttää henkistä väkivaltaa. Ei tunnu sunkaan profiili suhteessa ihan niin puhtoiselta, kun haluat antaa ymmärrettävän. Ei pahalla.
siis ei se mun mielestä ole henkistä väkivaltaa jos haluaa erota vaan vastasin ironisesti niin kommentoineelle. Olen siksi pysynyt tässä kun mies on ollut itsetuhoinen yms joten on pelottanut mitä tapahtuu. Olen odotellut että hän saisi itseään kasaan ja sitten olisi helpompi erota kun tietää ettei toinen mene ja laita itteänsä päiviltä.
ap
Uskotko oikeasti, että kyse on vain miehen kasaansaamisesta? Hänkin käyttää henkistä väkivaltaa sinua kohtaan, uhkailemalla itsemurhalla. Ongelmat taitaa olla syvemmällä, mitä te ette näe.
Asutteko yhdessä? Oletko varma ettei miehellä ole muuta suhdetta? :/ tai onko näitä jotka vaan ei ymmärrä että voi sen alkuhuuman jälkeen tunteita osoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Asutteko yhdessä? Oletko varma ettei miehellä ole muuta suhdetta? :/ tai onko näitä jotka vaan ei ymmärrä että voi sen alkuhuuman jälkeen tunteita osoittaa.
ei asuta, en halunnut muuttaa yhteen. Ei ole toista suhdetta. Mies on saamaton ja itsekeskeinen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutteko yhdessä? Oletko varma ettei miehellä ole muuta suhdetta? :/ tai onko näitä jotka vaan ei ymmärrä että voi sen alkuhuuman jälkeen tunteita osoittaa.
ei asuta, en halunnut muuttaa yhteen. Ei ole toista suhdetta. Mies on saamaton ja itsekeskeinen..
Asuuko mies omillaan? Esim vuokralla? Onko muutenkin patalaiska ja saamaton?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutteko yhdessä? Oletko varma ettei miehellä ole muuta suhdetta? :/ tai onko näitä jotka vaan ei ymmärrä että voi sen alkuhuuman jälkeen tunteita osoittaa.
ei asuta, en halunnut muuttaa yhteen. Ei ole toista suhdetta. Mies on saamaton ja itsekeskeinen..
Asuuko mies omillaan? Esim vuokralla? Onko muutenkin patalaiska ja saamaton?
asuu omillaan, muutti vasta äskettäin omilleen, asunut vähän väliä äidillään ja sitten taas omillaan. Tuhlaa rahansa aina siihen pisteeseen että muuttaa takas kotio. Itse muuttanut 16 vuotiaana omilleen joten tässäkin kohtaa on suuria eroja, itse en ymmärrä tuollaista vastuuttomuutta. Vaihtelee paskaduunista toiseen paskaduuniin, ei mtn suunnitelmaa kouluttautua koska on kuulemma liian tyhmä (paskapuhetta) laiska saattaa olla mutta älylliset kyvyt riittäisi ihan hyvin jatkokoulutukseen. Ja on kyllä laiska, jos pyytää viemään astiat lavuaariin niin siitäkin alkaa marmatus
ap
Oon sua pari vuotta vanhempi ja kuulostaa tosi tutulta. Itsekin aloin ensimmäisen kerran seurustelemaan 15-vuotiaana, jonka jälkeen on ollut useampi 1-3 vuoden suhde. Pisin aika sinkkuna on tainnut olla juurikin puolisen vuotta.
Viimeisimmän suhteen loppumisesta on vajaa kuukausi. Vuoden ajan jaksoin katsella noin 15-vuotiaan tasolle jäänyttä lähes 30-vuotiasta miestä ja tuntui, että olin hänelle enemmän äiti kuin tyttöystävä. Toki hyviäkin puolia suhteessa oli, mutta ne eivät olleet tuon arvoisia.
Osittain päädyin tuohon suhteeseenkin alunperin, koska olin ennen kyseistä suhdetta erittäin vakaassa parisuhteessa ja olin kuvitellut eläväni koko elämäni kyseisen miehen kanssa, mutta parisuhde päättyikin suht yllättäen. Tajusin myöhemmin jopa panikoituneeni sinkkuudesta ja yritin nopeasti löytää vai "jotain", että ei tarvitsisi olla yksin. Heitin siis käytännössä vuoden hukkaan elämästäni, nyt päätin, että oikeasti ensimmäistä kertaa elämässäni nautin omasta seurastani. Teen niitä asioita, joista itse nautin ja nautin siitä, että mun ei tarvitse olla vastuussa kenestäkään tai kenellekään, enkä ainakaan nyt hetkeen etsi suhdetta. Toisaalta, jos joku pyytää ulos niin voihan sitä mennä, mutta totesin, että mielummin yksin kuin huonossa suhteessa.
Kannattaa oikeasti ottaa aikalisä itselleen ja miettiä, mitä haluat parisuhteelta. Mitkä ovat niitä asioita, joita kumppanilta haluat ja mitkä ovat sellaisia asioita, joista olet valmis joustamaan. Kuten aikaisemminkin on sanottu, oot nuori, ei kannata tuhlata koko elämää huonoihin parisuhteisiin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutteko yhdessä? Oletko varma ettei miehellä ole muuta suhdetta? :/ tai onko näitä jotka vaan ei ymmärrä että voi sen alkuhuuman jälkeen tunteita osoittaa.
ei asuta, en halunnut muuttaa yhteen. Ei ole toista suhdetta. Mies on saamaton ja itsekeskeinen..
Asuuko mies omillaan? Esim vuokralla? Onko muutenkin patalaiska ja saamaton?
asuu omillaan, muutti vasta äskettäin omilleen, asunut vähän väliä äidillään ja sitten taas omillaan. Tuhlaa rahansa aina siihen pisteeseen että muuttaa takas kotio. Itse muuttanut 16 vuotiaana omilleen joten tässäkin kohtaa on suuria eroja, itse en ymmärrä tuollaista vastuuttomuutta. Vaihtelee paskaduunista toiseen paskaduuniin, ei mtn suunnitelmaa kouluttautua koska on kuulemma liian tyhmä (paskapuhetta) laiska saattaa olla mutta älylliset kyvyt riittäisi ihan hyvin jatkokoulutukseen. Ja on kyllä laiska, jos pyytää viemään astiat lavuaariin niin siitäkin alkaa marmatus
ap
Mitä työtä mies tekee? Siis kauan te olette nyt olleet yhdessä ylinpäätään? Jos tilanne tuollainen miksi jatkaisit, ajattele jos haluaisitte omistusasunnon, ja mies senkin sössii raha asiat uudelleen ja uudelleen. Tunnetko miehen perhettä hyvin, jos hänen vanhempien suhde tuollainen voi luulla sen olevan normaalia suhdetta eikä ymmärrä muuttaa käytöstään.
Nyt eroat ja otat omaa aikaa. Et lähde seurustelemaan kenenkään kanssa ellei tule olo, että tämän miehen kanssa haluan olla loppuelämäni.
Tutustu itseesi, opi tietämään mitä haluat elämältä, tajua mikä edellisissä suhteissa oli vikana ja mitä haluat jatkossa.
Sitten opettelet vielä sanomaan ei niille, jotka eivät näitä uusia kriteerejä täytä. Kyllä se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutteko yhdessä? Oletko varma ettei miehellä ole muuta suhdetta? :/ tai onko näitä jotka vaan ei ymmärrä että voi sen alkuhuuman jälkeen tunteita osoittaa.
ei asuta, en halunnut muuttaa yhteen. Ei ole toista suhdetta. Mies on saamaton ja itsekeskeinen..
Asuuko mies omillaan? Esim vuokralla? Onko muutenkin patalaiska ja saamaton?
asuu omillaan, muutti vasta äskettäin omilleen, asunut vähän väliä äidillään ja sitten taas omillaan. Tuhlaa rahansa aina siihen pisteeseen että muuttaa takas kotio. Itse muuttanut 16 vuotiaana omilleen joten tässäkin kohtaa on suuria eroja, itse en ymmärrä tuollaista vastuuttomuutta. Vaihtelee paskaduunista toiseen paskaduuniin, ei mtn suunnitelmaa kouluttautua koska on kuulemma liian tyhmä (paskapuhetta) laiska saattaa olla mutta älylliset kyvyt riittäisi ihan hyvin jatkokoulutukseen. Ja on kyllä laiska, jos pyytää viemään astiat lavuaariin niin siitäkin alkaa marmatus
ap
Mitä työtä mies tekee? Siis kauan te olette nyt olleet yhdessä ylinpäätään? Jos tilanne tuollainen miksi jatkaisit, ajattele jos haluaisitte omistusasunnon, ja mies senkin sössii raha asiat uudelleen ja uudelleen. Tunnetko miehen perhettä hyvin, jos hänen vanhempien suhde tuollainen voi luulla sen olevan normaalia suhdetta eikä ymmärrä muuttaa käytöstään.
vaihtelee raksahommista myyntihommiin, 2 vuotta. No kaipa mä olen oottanut että tuo itsenäistyisi ja ottaisi vastuuta, taitaa olla mahdotonta tolle... Tunnen. Äiti on paasannut ja kasvattunut poikansa sellaisessa pumpulilinnassa että oivoi, kumpikin tosi saamattomia ja ovat saaneet kaiken aina valmiina. Ja aina vanhemmat lainaa rahaa jos tarvinnut... itse en edes lainaisi rahaa ja ei ole ollut tarvettakaan...
ap
Vierailija kirjoitti:
Nyt eroat ja otat omaa aikaa. Et lähde seurustelemaan kenenkään kanssa ellei tule olo, että tämän miehen kanssa haluan olla loppuelämäni.
Tutustu itseesi, opi tietämään mitä haluat elämältä, tajua mikä edellisissä suhteissa oli vikana ja mitä haluat jatkossa.
Sitten opettelet vielä sanomaan ei niille, jotka eivät näitä uusia kriteerejä täytä. Kyllä se siitä.
no alussa tämäkin vaikutti siltä et voisi hyvinkin viettää loppuelämän sen kanssa, mutta sitten käytös muuttui ekan puolen vuoden aikana ja alkoi nykyinen touhu... Ja siinä kohtaa oltiin jo sitouduttu tähän. Hitto sentään. Pelkään että käy aina noin että löytää jonkun ihanan ihmisen josta paljastuukin tälläisiä puolia. Saa olla miinuksia mutta jumaliste ei näin paljon että löytyy tyyliin kaks hyvää asiaa ja loput miinusta...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi yksin kuin huonossa seurassa.
Et ole pelkkä "värkki".
Ala vaan etsimään uutta kämppää, jätä se sika.
Jossain varmasti olisi hyvä mies ap:lle, jos suhtautuisi kärsivällisemmin ja valikoidummin miehen hakuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitat miehestäsi siihen malliin, että ei sulla taida oikeasti olla mitään mielenkiintoa enää jatkaa sitä suhdetta. Älä siis jatka! Mitä pidempään siinä kärsit, sitä onnettomammaksi tulet ja sitä vaikeampaa se on.
Ei se eroaminen ole kuin yksi repäisy, jonka jälkeen voit alkaa keskittyä omaan onneesi (kunhan muistat, miksi erosit etkä palaa enää takaisin vaikka mies kuinka uikuttaisi). Sinä et voi olla vastuussa kenenkään elämästä, enkä oo ikinä kuullut että kukaan oikeasti itsemurhaa harkitseva uhkailisi muita sillä. Tuohan on aika klassinen keino manipuloida ja käyttää henkistä väkivaltaa suhun, jotta saisi sut vielä säälistä jäämään. Jos hän on oikeasti masentunut, niin kerro vaikka hänen vanhemmilleen tai jollekin kaverille, että etsii miehellesi apua yhdessä. Se ei ole sinun velvollisuus, etkä paranna ketään masennuksesta olemalla parisuhteessa, vaikka se romanttista olisikin.
Muista myös, ettei kukaan muu voi sua tehdä onnelliseksi. Suosittelen yksinoloa, siitä tulee oikeasti varmempi ja tasapainoisempi olo, kun huomaa pärjäävänsä myös yksin. En usko, että vedät puoleesi vain tietynlaisia miehiä - ehkä et vain itse ole huomannut niitä muita miehiä, jotka sinua vilkuilee?
Jos monet aiemmat suhteesi on ollut samanlaisia, ehkä sulla on myös itsellä taipumusta hakeutua sellaisten ihmisten vierelle? Monesti kai tollaiset tavat voi olla aika tiedostamattomia, mutta anyway. Tsemppiä!
Kertoo sun omasta marttyyrimaisuudesta kommenttisi ettei saisi erota, kun se on henkistä väkivaltaa. Et ymmärrä, tai et halua ymmärtää. Jos olet kokenut kauan suhteessa henkistä väkivaltaa ja olet sen tiedostanut, miksi et ole jo lähtenyt? Luuletko, ettei löydy miestä, jonka kanssa olisi yhteisiä suunnitelmia ja jonka kanssa on kiva välillä hengailla, ilman että mies käyttää henkistä väkivaltaa. Ei tunnu sunkaan profiili suhteessa ihan niin puhtoiselta, kun haluat antaa ymmärrettävän. Ei pahalla.