Lue keskustelun säännöt.
Olen niin kyllästynyt miesystävään
08.06.2017 |
Meillä ei ole yhtään mitään keskusteltavaa, se ei osaa puhua mistään järkevästä. Ei tee muuta kun istuu ja selaa somea ja mättää ruokaa naamaa. Seksiä pitäs saada ja ei minkäänlaista romantiikkaa. Seksi hänelle on sitä että värkki värkille, hänelle orgasmi ja se on siinä. Aina kun hän juo niin vetää aivan liikaa ja alkaa inhottavaksi aivan kaikille ketä sattuukaan lähelle. Kokoajan tuhlaa rahansa vaikka reilusti tienaa enemmän kuin minä ja itsellä aina tilillä rahaa ja riittää kaikkeen mihin pitääkin. Ei maksa mitään ruokia jos käytäisi syömässä, ei osta lahjoja ja jos ostaa niin ostaa mahdollisimman pihin lahjan. Valittaa aivan kaikesta kokoajan. Ei tee mitään järkevää. Itselle on tärkeää henkinen yhteys ihmiseen ja ilman tätä en halua edes koskettaa.
Ainoa syy miksi olen vielä tässä on se kun on yhteisiä suunnitelmia ja välillä ihan mukava hengailla yhdessä, vaikka useimmiten todella tyhjää. Saisin varmasti paremman mutta pelkään pistää tämän poikki, en ymmärrä miksi, en vain käsitä. Laaja ystäväpiiri ja paljon läheisiä että en olisi mitenkään yksinkään. Yksinäinen tosin olen, jatkuvasti. Ympärillä ihmisiä mutta todella tyhjä ja yksinäinen olo. Haluaisin koittaa olla sinkku mutta aina tulee miehiä tyrkylle ja sitten löytää taas jonkun ja boom taas suhteessa, joka muuttuukin pian onnettomaksi ainkin itselle.
Osaisiko joku kertoa mistä tälläiset tunteet voisi johtua? Olen huomannut että alan kokemaan usein suhteissani tälläistä tyhjyyttä ja melankoliaa. Opiskelu, työkuviot ja harrastukset on ainoat asiat mihin olen tyytyväinen elämässäni. Mikään muu ei tuo mitään. Kaikki on vaan pintaa ja kuorta.
Mietin että täältä voisi saada hyviä neuvoja kun löytyy enemmän kokemusta elämästä täältä kuin omilta ystäviltä yms kun ovat myös nuoria vielä.
N24
Kommentit (35)
Voisitko kuvitella olevasi onnellinen hetken ajan yksin? Jos kerran opiskelu, työkuviot ja harrastukset tuottavat mielihyvää, niin siinähän on jo paljon sisältöä elämään. Jos olisitkin ihan onnellinen keskittyessäsi itseesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli onko ongelma pohjimmiltaan sinussa vai miehessä? Ei selvinnyt. Mies vaikuttaa kyllä heikkotasoiselta ja ihmettelen taas kerran, että miten tuollainen mies alun perinkään saa naisen.
No itsellä sellainen olo että valitsen vääränlaisia miehiä. Mies on aika sellainen heikkoluonteinen. Itse olen syvällinen ja tiedän kaikenlaista, psykologia yms kiinnostaa mutta ei oma mies esim sellaisesta ole kiinnostunut pätkän vertaa. No miehellä kaikki suhteet ollu suht lyhyitä sen takia varmaan kun se on alkanut tuollaiseksi ja tyttöystävät ovat jättäneet. Alussa miehellä oli vielä virtaa ja nyt sen vaan ottaa kaiken itsestäänselvyytenä.
Itse toivoisin sellaista syvällisempää miestä jolla olisi edes jonkinlaista intohimoa jotain kohtaan. Yleensä musta kiinnostuu joko sellaiset laiskat kusipää miehet tai sitten sellaiset porvari ekonomit joita ei kiinnosta muu kuin raha ja high life.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kuvitella olevasi onnellinen hetken ajan yksin? Jos kerran opiskelu, työkuviot ja harrastukset tuottavat mielihyvää, niin siinähän on jo paljon sisältöä elämään. Jos olisitkin ihan onnellinen keskittyessäsi itseesi?
Tätä mä haluaisin mutta pelkään jotenkin tippua siihen, se tuntuu siltä kuin tippuisi jostain vuorelta alas ja sitten vaan olisi jossain tuntemattomassa.
ap
No hyi. Oot vielä nuori ja pärjäät kyllä ilman miestä. Ukko vaihtoon!
Yksinäisyyttä ehkä koet, koska se ihminen siinä vierellä on väärä. Noin nuorena kannattaa olla hetki myös yksin, oppia tuntemaan itsensä paremmin, niin löytää sen sopivamman puoliskonkin joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksinäisyyttä ehkä koet, koska se ihminen siinä vierellä on väärä. Noin nuorena kannattaa olla hetki myös yksin, oppia tuntemaan itsensä paremmin, niin löytää sen sopivamman puoliskonkin joskus.
niimpä kai :/
Oletko ollut koko ikäsi suhteessa jonkun kanssa? Tiedän yhden miehen joka on kyllä kiltti eikä dokaile, mutta on AINA suhteessa. Viime eron jälkeen meni 5 päivää että löysi uuden. Ei mielestäni tervettä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ollut koko ikäsi suhteessa jonkun kanssa? Tiedän yhden miehen joka on kyllä kiltti eikä dokaile, mutta on AINA suhteessa. Viime eron jälkeen meni 5 päivää että löysi uuden. Ei mielestäni tervettä...
Yleensä ollut 3-6kk väliä suhteilla, suhteet kestoltaan vuodesta neljään vuoteen. 15 vuotiaana aloitin deittailun.
:/ Aina löytyy joku "mukava" kunnes ei olekaan niin mukavaa enää.
Suhun pätee sanonta "parempi tuttu helvetti kuin tuntematon taivas". Eli pelottaa muuttaa sitä tuttua kun ei tiedä mitä tulee tilalle.
Sinkuksi vaan, olen varma että se on sulle parempi nyt. Älä ikinä ota miestä johon tyydyt, ota mies jonka haluat. Elä sinkkuna jonkin aikaa, älä ota ensimmäistä (äläkä toista tai vielä viidettäkään) miestä joka osoittaa suhun kiinnostusta jos et itse ole suuna päänä hullaantunut.
Onnea matkaan! Mä siirryin tutusta helvetistä tuntemattomaan joitain vuosia sitten. Enkä ole päivääkään katunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suhun pätee sanonta "parempi tuttu helvetti kuin tuntematon taivas". Eli pelottaa muuttaa sitä tuttua kun ei tiedä mitä tulee tilalle.
Sinkuksi vaan, olen varma että se on sulle parempi nyt. Älä ikinä ota miestä johon tyydyt, ota mies jonka haluat. Elä sinkkuna jonkin aikaa, älä ota ensimmäistä (äläkä toista tai vielä viidettäkään) miestä joka osoittaa suhun kiinnostusta jos et itse ole suuna päänä hullaantunut.
Onnea matkaan! Mä siirryin tutusta helvetistä tuntemattomaan joitain vuosia sitten. Enkä ole päivääkään katunut.
Niimpä... vitsi kun löytäis rohkeutta alkaa sinkuksi. Että ärsyttää. Ehkä jotenkin pelkään sitä että en olisi kellekkään erikoinen tai rakas... :/
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhun pätee sanonta "parempi tuttu helvetti kuin tuntematon taivas". Eli pelottaa muuttaa sitä tuttua kun ei tiedä mitä tulee tilalle.
Sinkuksi vaan, olen varma että se on sulle parempi nyt. Älä ikinä ota miestä johon tyydyt, ota mies jonka haluat. Elä sinkkuna jonkin aikaa, älä ota ensimmäistä (äläkä toista tai vielä viidettäkään) miestä joka osoittaa suhun kiinnostusta jos et itse ole suuna päänä hullaantunut.
Onnea matkaan! Mä siirryin tutusta helvetistä tuntemattomaan joitain vuosia sitten. Enkä ole päivääkään katunut.
Niimpä... vitsi kun löytäis rohkeutta alkaa sinkuksi. Että ärsyttää. Ehkä jotenkin pelkään sitä että en olisi kellekkään erikoinen tai rakas... :/
ap
Voi sua. Yritä olla itsellesi rakas. Ja muista että sulla on ystäviä joille olet rakas. :) Suoraan sanoen tuo sun miehen käytös ei suuresta rakkaudesta ja arvostuksesta sua kohtaan kerro...
Nyt rohkeutta kasaamaan! Sä olet ihan liian nuori heittääksesi hetkeäkään elämästäsi hukkaan. Mä heitin liian monta vuotta sen "tutun helvetin" kanssa hukkaan, älä sä tee samaa virhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu, että sinulla on vain itsenäistyminen vielä vähän kesken. Paniikki iskee, kun pitäisikin olla ihan itsekseen, ottaa vastuu koko elämästä, ja sitten otat vain about ensimmäisen vastaantulevan. Ja roikut suhteessa, joka ei oikeasti anna sinulle yhtään mitään.
Kaikkihan eivät itsenäisty ikinä, eikä tarvitsekaan, ellei tunne siihen tarvetta. Mutta jotenkin kirjoituksestasi kuitenkin olen näkevinäni kaipuun siihen. Ulkopuolelta et ikinä löydä sitä tyydytystä mitä haet, yritä löytää se sisältäsi. Tee ihan omia suunnitelmia, omia päätöksiä. Vietä aikaa itseksesi, tutustu itseesi omiin ajatuksiisi ja tunteisiisi. Miksi ahdistaa olla yksin? Miksi ahdistaa olla suhteessa? Miksi kaikki tuntuu vain pinnalle ja kuorelle?
Kuulostaa todella tyhjältä ja merkityksettömältä suhteelta. Miksi ihmeessä roikut tuollaisessa, kun olet vielä noin nuori? Sen voin sanoa kokemuksesta, että tuo tilanne ei tule paranemaan, vaan pahenee. Tuhlaat aikaasi!
Kertomasi kuvaa hyvin sitä, miten ihminen voi olla parisuhteessa yksinäisempi kuin yksin. Sinä et saa tuosta suhteesta oikein yhtään mitään.
Se että on "ihan kivaa joskus hengailla yhdessä" on ihan sama kuin olisi kenen tahansa hyvänpäivän tutun kanssa. Kyllähän parisuhteen nyt hyvänen aika pitäisi olla ihan eri levelillä!
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelit ihan tosissasi tuolta pohjalta jatkaa yhdessä koko loppuelämän ajan? Kuullostaa minusta aika alhaisilta tulevaisuuden haaveilta. Itse vaatisin elämältä paljon enemmän.
M35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhun pätee sanonta "parempi tuttu helvetti kuin tuntematon taivas". Eli pelottaa muuttaa sitä tuttua kun ei tiedä mitä tulee tilalle.
Sinkuksi vaan, olen varma että se on sulle parempi nyt. Älä ikinä ota miestä johon tyydyt, ota mies jonka haluat. Elä sinkkuna jonkin aikaa, älä ota ensimmäistä (äläkä toista tai vielä viidettäkään) miestä joka osoittaa suhun kiinnostusta jos et itse ole suuna päänä hullaantunut.
Onnea matkaan! Mä siirryin tutusta helvetistä tuntemattomaan joitain vuosia sitten. Enkä ole päivääkään katunut.
Niimpä... vitsi kun löytäis rohkeutta alkaa sinkuksi. Että ärsyttää. Ehkä jotenkin pelkään sitä että en olisi kellekkään erikoinen tai rakas... :/
ap
Voi sua. Yritä olla itsellesi rakas. Ja muista että sulla on ystäviä joille olet rakas. :) Suoraan sanoen tuo sun miehen käytös ei suuresta rakkaudesta ja arvostuksesta sua kohtaan kerro...
Nyt rohkeutta kasaamaan! Sä olet ihan liian nuori heittääksesi hetkeäkään elämästäsi hukkaan. Mä heitin liian monta vuotta sen "tutun helvetin" kanssa hukkaan, älä sä tee samaa virhettä.
Joo tuollaista se on kun tapaillaan jotain vain sen hyväksynnän tai seuran takia... innostus lopahtaa molemmilta nopeasti.
Tuo tilanne menee vielä siihen että toinen pettää... onko sitten kivaa? Tulla petetyksi / jätetyksi... jätä se sika!
Lisään muuten vielä sen verran että olen yrittänyt erota moneen kertaan mutta mies heittäytyy dramaattiseksi ja alkaa aina itkeä, ja selittää ettei halua luopua musta yms. Sitten lopulta annan miehelle vähän kuin lisäaikaa että hän muuttuisi ja alkaisi kiinnittää enemmän huomiota, mutta ei. Mikään ei muutu.
ap
Vierailija kirjoitti:
Lisään muuten vielä sen verran että olen yrittänyt erota moneen kertaan mutta mies heittäytyy dramaattiseksi ja alkaa aina itkeä, ja selittää ettei halua luopua musta yms. Sitten lopulta annan miehelle vähän kuin lisäaikaa että hän muuttuisi ja alkaisi kiinnittää enemmän huomiota, mutta ei. Mikään ei muutu.
ap
Mitä on mielestäsi moneen kertaan "yrittänyt erota"? Vaikuttaa uhkailulta ja erolla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa. Tiesitkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään muuten vielä sen verran että olen yrittänyt erota moneen kertaan mutta mies heittäytyy dramaattiseksi ja alkaa aina itkeä, ja selittää ettei halua luopua musta yms. Sitten lopulta annan miehelle vähän kuin lisäaikaa että hän muuttuisi ja alkaisi kiinnittää enemmän huomiota, mutta ei. Mikään ei muutu.
ap
Mitä on mielestäsi moneen kertaan "yrittänyt erota"? Vaikuttaa uhkailulta ja erolla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa. Tiesitkö?
En mä uhkaile erolla vaan olen kirjaimellisesti sanonut että nyt pitäisi oikeasti erota kun meillä ei ole tässä enää mitään. Ai että ei saisi erotakaan enää kun se on henkistä väkivaltaa :D voi kuule, se henkinen väkivalta on tullut ihan toiselta osapuolelta tässä suhteessa..
ap
Eli onko ongelma pohjimmiltaan sinussa vai miehessä? Ei selvinnyt. Mies vaikuttaa kyllä heikkotasoiselta ja ihmettelen taas kerran, että miten tuollainen mies alun perinkään saa naisen.