Lue keskustelun säännöt.
Naimisissa pellen kanssa, en jaksa enää.
Mun miehellä on yksi ärsyttävä piirre. Noin 90 % asioista, mitä puhun sille, niin kääntää jollain lailla huumoriksi (huonoksi sellaiseksi). Olen niin väsynyt kun joka asia pitää vääntämällä vääntää, että saa sen perille normaalilla tavalla tai joku tekeminen onnistuisi mutkattomasti kertaheitolla. Esimerkkejä: - pyydän pöydässä ojentamaan vaikka salaatinkastikepullon, niin on ojentavinaan, mutta juuri kun olen siihen tarttumassa, niin vetääkin pois, ojentaa uudelleen, vetää taas pois kunnes ärähdän. - lähden koiran kanssa pitkälle metsäretkellä ja ilmoitan suurinpiirtein koordinaatit, mihin menen eksymisen varalta. Tulen kotiin ja laitan töissä olevalle miehelle viestin, että olen turvallisesti takaisin kotona... vastaukseksi tulee: "No voi helv..." (ikäänkuin olis toivonut, että eksyn... hah haa, kauheen hauskaa) - katsomme telkkaria ja hän lähtee hakemaan keittiöstä jotain ja pyydän tuomaan tullessaan vaikka lasin vettä, niin tulee heitto, että ei pysty... painaa liikaa. (tuo kuitenkin, kun pyydän uudelleen, mutta lasin ojentamisessa saattaa taas olla yksi jekuttelu lisää) - eteisessä olen kyykyssä solmimassa kengännauhojani, tökkää oman jalkansa eteeni ja töksäyttää: "solmis nääkin" - olen tiskipöydän ääressä kuorimassa perunoita. Mies hakee astiakaapista jotain ja ennen ovan avaamista sanoo: "laitas pää tohon, niin kolautan" (Siis toooosi hauska juttu kolauttaa mua ovella päähän.... kuolen nauruun!!!) - kysyn jotain, niin vastaus on ihan mitä sattuu höpö höpöä - ....ja esimerkkejä kertyy joka päivä... usein... Kun joskus hermostun johonkin noihin juttuihin, niin saan kuulla olevani huumorintajuton. En ole OIKEASTI huumorintajuton, osaan heittää kyllä hauskaa läppää, MUTTA kaikelle on aikansa. Minusta tuollainen jatkuva härnääminen on ärsyttävää, toisinaan tuntuu myös alentavalta. Tulee mieleen, että onko tuo jokin tiedostamaton alistamisen muoto, että "sun jutut on mulle ihan yks hailee, en vaivaudu edes ottamaan niitä vakavasti". Toi on niin iso ongelma jo mulle, että mä en kohta enää kestä!!
Kommentit (2476)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten pahoittelut jos tämmöinen viesti on jo. Meillä mies oli samanlainen ja jossain määrin on yhä. Ennen teki siis sekä noita konkreettisia juttuja (aloituksessa mainittu sidopas tää munkin kenkä, kylmä juoma kylkeen saunassa jne). Kun puhe ei tehonnut vuosiin, viisastuin ja aloin vetämään täydet kilarit. Jos kylmä juoma tuli kylkeen, vedin sen häneltä kädestä ja viskasin seinään, häivyin ja jätin miehen siivoamaan. Pidin mykkäkoulua kunnes pyysi anteeksi. Perustelin sen jälkeen toimintani asiallisesti. Jos mies tulee "hauskasti" puristamaan tissistä kun olen hankalassa paikassa, vaikka puhelimessa (eli en voi alkaa huutamaan), läimäisin häntä kädelle ja kovaa. Jne. Oppi nopeasti. Enää ei ongelmaa.
Nykyään enää aamuisin ja tosi iloisena hänellä menee puheet pelleilyksi. Jos menee, otan sanon yhdesti nätisti, että ei one hauskaa, ja seuraavan kerran tiuskaisen "haista p****, mikä sua vaivaa" ja taas lähden pois tilanteesta. Tilanne (esim halailu) ei myöskään jatku mitenkään heti anteeksipyynnön jälkeen, vaan vasta joku toinen kerta, kun on ollut mukavaa. Tämä ei siis ole mikään rangaistus, vaan puhtaasti se, että jos multa lähtee fiilikset halailla miehen käytöksen takia, josta selvästi sanon, niin sitten lähtee.
Joskus aluksi mies sanoi että miksi olen niin vaikea nykyään (!! siis kun en enää ottanut kaikkea vastaan lehmänhermoisesti) ja vastasin että jos käyttäytyy kuin apina niin sitten kohdellaan kuin elukkaa. Asia selvä.
Miehestä en ole missään vaiheessa halunnut erota, mutta tuo käytös"virhe" on ollut todella kuluttava minulle.
Nykyäänkin jos joskus kiusaa ja suutun kunnolla, niin hän on heti kun alan huutaa että "no niin ok ymmärsin annetaanko nyt olla?", mutta huudan, "miksi minä lopettaisin pyynnöstäsi kun et sinäkään niin tee" ja karjun juuri niin kauan kuin huvittaa. Taas kerran, elukan käytös - elukan koulutus. Ei armoa tässä asiassa.
Ja vielä huomautuksena, että ikinä ei meille ole tullut riitaa siitä että olisin liian "kovasti" suuttunut. Eli oikeasti mies kyllä tasan tarkkaan tietää mitä tekee ja milloin ärsyttää. Tyhmä se siis ei ole vaikka kovasti siltä vaikuttaakin.
.
Hirveä parisuhde, kaksi hullua kimpassa. Nainen luulee vielä olevansa asiallinen. Toivottavasti tämä pariskunta ei tee lapsia, sekava ja turvaton ympäristö. Olen järkyttynyt.
No onneksi meillä ei muita ongelmia sitten olekaan kuin tämä kommunikaatio-ongelma. Ja en luule olevani asiallinen (mistä niin päättelit), enkä todellakaan nauti tuosta koko asiasta, tunnistan koko tilanteen, miten muuten voisin sitä analysoida.
Mutta jos aikuinen mies ei osaa ollan kivasti niin ei sitä voi loputtomiin hymistelläkään. Miehen kotiseudulla tuommoinen käytös on normaalia kanssakäymistä (kyllä ihan oikeasti).
Epäreilua, että tuomitset yhden tekstinpätkän perusteella koko elämäni ja parisuhteeni. Sinulla on sinun elämäsi ja parisuhteesi, ja minun silmiin jotkut kohdat siinä luultavasti näyttävät yhtä kauhealta kuin tämä minun ja miehen välinen satunnainen kommunikaatio-ongelma. Olethan kai lukenut täältä paljon ikävämmistäkin miehistä, kuten kunnolla ilkeilystä (esim pieraisee naamalle tai jättää lukkojeb taakse).
Toivotan sinulle samaa lapsettomuutta, noin tuomitsevan jälkeläisistä ei voi tulla kuin tuomitsevia, kapeakatseisia ja itseriittoisia lapsia (omasta mielestäsi tietenkin täydellisiä).
Lue oma tekstisi ajatuksella ja huolella, minusta sinä vaikutat hirviöltä.
"Kun puhe ei tehonnut vuosiin, viisastuin ja aloin vetämään täydet kilarit. Jos kylmä juoma tuli kylkeen, vedin sen häneltä kädestä ja viskasin seinään, häivyin ja jätin miehen siivoamaan. Pidin mykkäkoulua kunnes pyysi anteeksi. Perustelin sen jälkeen toimintani asiallisesti."Tuota käytöstä ei voi perustella asiallisesti, olet täysin väärässä kun kohtelet toista ihmistä, omaa puolisoasi kuin "elukkaa". Kamalaa käytöstä. Miehesi käytös ei todellakaan oikeuta sinua käyttäytymään noin aggressiivisesti, järkytyin lukemastani. Huudat ja karjut kun miehesi joskus iloisena herättyään pelleilee. Sinä tuot teidän perheeseen henkisen väkivallan ja turvattomuuden. Joku kylmä oluen hipaisu kylkeen tai pelleily ei oikeuta sinun aggressiota ja vallankäyttöä. Sinun pitää mennä vihanhallintakurssile.
Järkytyin lukemastani, miten voit ikinä ajatellakaan olevasti vanhempi, äiti. En toivonut teille lapsettomuutta vaan harkintaa. Olet tällä hetkellä aivan liian hukassa käytöksesi kanssa hankkiaksesi tuohon tilanteeseen lapsen, joka tarvitsee turvallisen kasvuympäristön.
Lue hyvä ihminen tekstisi uudelleen, pystyt varmasti parempaan.
Ymmärrätkö, että tuollaista piinausta on jatkunut pidempään, eikä sitä ole lopetettu otiveista huolimatta. Jossain vaiheessa joka ikiseltä ihmiseltä katkeaa pinna, loputtomiin tuota ei jaksa kun ystävällinen pyyntö ei saa sitä loppumaan. Se on pirun helppo sieltä huudella, jos eiitse jousu tuollaisen kohteeksi ja ihmettelemään että miksei mies joko ymmärrä tai halua kohdella toista hyvin. Joku tölkin paiskaaminen seinään on tuossa vaiheessa täysin oikeutettua, koska on havaittu että puhe ei aita, mies on joko sika tai vajaaälyinen.
Olen eri kuin tuo, kenen juttuun kommentoit, mutta rupesi niin korpeamaan tuo sinun jeesustelusi. Sietäisit joutua tuollaisen pellemiehen kanssa kolmeksi vuodeksi pakkosuhteeseen, niin ehkä tajuaisit jotakin siitä mistä tässä on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikusten oikeasti näytä keskustelu miehellesi. Ei se muuten tajua kun paperilla saatana
"Kun puhe ei tehonnut vuosiin, viisastuin ja aloin vetämään täydet kilarit. Jos kylmä juoma tuli kylkeen, vedin sen häneltä kädestä ja viskasin seinään, häivyin ja jätin miehen siivoamaan. Pidin mykkäkoulua kunnes pyysi anteeksi. Perustelin sen jälkeen toimintani asiallisesti. Jos mies tulee "hauskasti" puristamaan tissistä kun olen hankalassa paikassa, vaikka puhelimessa (eli en voi alkaa huutamaan), läimäisin häntä kädelle ja kovaa. Jne. Oppi nopeasti. Enää ei ongelmaa.
Nykyään enää aamuisin ja tosi iloisena hänellä menee puheet pelleilyksi. Jos menee, otan sanon yhdesti nätisti, että ei one hauskaa, ja seuraavan kerran tiuskaisen "haista p****, mikä sua vaivaa" ja taas lähden pois tilanteesta.
Joskus aluksi mies sanoi että miksi olen niin vaikea nykyään ja vastasin että jos käyttäytyy kuin apina niin sitten kohdellaan kuin elukkaa. Asia selvä. Nykyäänkin jos joskus kiusaa ja suutun kunnolla, niin hän on heti kun alan huutaa "miksi minä lopettaisin pyynnöstäsi kun et sinäkään niin tee" ja karjun juuri niin kauan kuin huvittaa. Taas kerran, elukan käytös - elukan koulutus. Ei armoa tässä asiassa.
Ja vielä huomautuksena, että ikinä ei meille ole tullut riitaa siitä että olisin liian "kovasti" suuttunut."
Minusta tämä on häiriintynyttä käytöstä ja parisuhteessanne on isoja ongelmia. Lue hyvä ihminen mitä kirjoitat tai miten vastaisit jos joku ystäväsi kertoisi näin omasta suhteestaan. Ei ole tervettä. Kilarit, huutaminen, oluen heittäminen seinään, lyöminen, mykkäkoulu, tiuskiminen, haistattelu, haukkuminen, karjuminen, elukaksi ja apinaksi nimeäminen.. eikä teille ole ikinä tullut riitaa siitä, että olisit liian kovasti suuttunut..
Konkreettisia faktoja miten käyttäydyt, ihan hirveää käytöstä. Joko pidät aggressiivista käytöstä normaalina tai et enää ole kartalla miten normaalit ihmiset käyttäytyvät. Hakekaa apua.
Jos olisin tuossa tilanteessa niin ottaisin väliaikaisen eron/välimatkaa kunnes parisuhde rauhoittuu ja osaisin paremmin ymmärtää ja hillitä käytöstäni. Olet ilmeisesti liian lähellä ymmärtääksesi mitä teidän kodissa ja parisuhteessa tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten pahoittelut jos tämmöinen viesti on jo. Meillä mies oli samanlainen ja jossain määrin on yhä. Ennen teki siis sekä noita konkreettisia juttuja (aloituksessa mainittu sidopas tää munkin kenkä, kylmä juoma kylkeen saunassa jne). Kun puhe ei tehonnut vuosiin, viisastuin ja aloin vetämään täydet kilarit. Jos kylmä juoma tuli kylkeen, vedin sen häneltä kädestä ja viskasin seinään, häivyin ja jätin miehen siivoamaan. Pidin mykkäkoulua kunnes pyysi anteeksi. Perustelin sen jälkeen toimintani asiallisesti. Jos mies tulee "hauskasti" puristamaan tissistä kun olen hankalassa paikassa, vaikka puhelimessa (eli en voi alkaa huutamaan), läimäisin häntä kädelle ja kovaa. Jne. Oppi nopeasti. Enää ei ongelmaa.
Nykyään enää aamuisin ja tosi iloisena hänellä menee puheet pelleilyksi. Jos menee, otan sanon yhdesti nätisti, että ei one hauskaa, ja seuraavan kerran tiuskaisen "haista p****, mikä sua vaivaa" ja taas lähden pois tilanteesta. Tilanne (esim halailu) ei myöskään jatku mitenkään heti anteeksipyynnön jälkeen, vaan vasta joku toinen kerta, kun on ollut mukavaa. Tämä ei siis ole mikään rangaistus, vaan puhtaasti se, että jos multa lähtee fiilikset halailla miehen käytöksen takia, josta selvästi sanon, niin sitten lähtee.
Joskus aluksi mies sanoi että miksi olen niin vaikea nykyään (!! siis kun en enää ottanut kaikkea vastaan lehmänhermoisesti) ja vastasin että jos käyttäytyy kuin apina niin sitten kohdellaan kuin elukkaa. Asia selvä.
Miehestä en ole missään vaiheessa halunnut erota, mutta tuo käytös"virhe" on ollut todella kuluttava minulle.
Nykyäänkin jos joskus kiusaa ja suutun kunnolla, niin hän on heti kun alan huutaa että "no niin ok ymmärsin annetaanko nyt olla?", mutta huudan, "miksi minä lopettaisin pyynnöstäsi kun et sinäkään niin tee" ja karjun juuri niin kauan kuin huvittaa. Taas kerran, elukan käytös - elukan koulutus. Ei armoa tässä asiassa.
Ja vielä huomautuksena, että ikinä ei meille ole tullut riitaa siitä että olisin liian "kovasti" suuttunut. Eli oikeasti mies kyllä tasan tarkkaan tietää mitä tekee ja milloin ärsyttää. Tyhmä se siis ei ole vaikka kovasti siltä vaikuttaakin.
.
Hirveä parisuhde, kaksi hullua kimpassa. Nainen luulee vielä olevansa asiallinen. Toivottavasti tämä pariskunta ei tee lapsia, sekava ja turvaton ympäristö. Olen järkyttynyt.
No onneksi meillä ei muita ongelmia sitten olekaan kuin tämä kommunikaatio-ongelma. Ja en luule olevani asiallinen (mistä niin päättelit), enkä todellakaan nauti tuosta koko asiasta, tunnistan koko tilanteen, miten muuten voisin sitä analysoida.
Mutta jos aikuinen mies ei osaa ollan kivasti niin ei sitä voi loputtomiin hymistelläkään. Miehen kotiseudulla tuommoinen käytös on normaalia kanssakäymistä (kyllä ihan oikeasti).
Epäreilua, että tuomitset yhden tekstinpätkän perusteella koko elämäni ja parisuhteeni. Sinulla on sinun elämäsi ja parisuhteesi, ja minun silmiin jotkut kohdat siinä luultavasti näyttävät yhtä kauhealta kuin tämä minun ja miehen välinen satunnainen kommunikaatio-ongelma. Olethan kai lukenut täältä paljon ikävämmistäkin miehistä, kuten kunnolla ilkeilystä (esim pieraisee naamalle tai jättää lukkojeb taakse).
Toivotan sinulle samaa lapsettomuutta, noin tuomitsevan jälkeläisistä ei voi tulla kuin tuomitsevia, kapeakatseisia ja itseriittoisia lapsia (omasta mielestäsi tietenkin täydellisiä).
Tuo viimeinen kappale teki sinusta silmissäni hirveän. Ensin olin kanssasi samoilla linjoilla, että joskus vaan kuppi tulee täyteen, mutta lapsettomuuden toivominen toiselle on jo niin kamalaa. En voisi ikinä toivoa mitään noin kamalaa, en edes henkilölle joka on aiheuttanut minulle kaikkea kurjaa.
En ole tuo toivoja, eikä AP:lle tule tuota toivoa, mutta kyllä minä silti myös sanon, että tuohon parisuhteeseen ei pidä lapsia kidutettavaksi tehdä.
Luitko noita viestejä, joihin vastasin? Tämä raivoaja toivoi toiselle lapsettomuutta.
Ja se, ettei kannata lapsia tehdä on aivan eri asia kuin toivoa toiselle jotain kamalaa.
.
Minä kirjoitin tuolle raivoajalle ettei hänen käytöksensä ole oikeutettua tai normaalia. Hän varmaan ajatteli olla hyvänä esimerkkinä palstalla kuinka mies tai no, elukka.. laitetaan kuriin. Ehkä kyse on nuoresta henkilöstä, jolla käytös voi olla holtitonta mutta aika pitkä taitaa olla tuo parisuhde. Pitkä ja raskas. Hänen esimerkeistä ei käynyt ilmi että mies olisi erityisen ilkeä tai aggressiivinen, mutta tämä nainen ei hallitse hermojaan, käytöstään. Kutitukseen vastaa tykillä. Heidän parisuhteessaan on muutakin kuin harvakseltaan kommunikaatiovaikeuksia, itse luin käytöksestä vihanhallintaongelmaa ja aggressiota, vallankäyttöä ja alistamista. Ja nyt kyllä ongelma kasvaa isommaksi naisen käytöksestä johtuen. Parempi ratkoa nuo asiat ja palata maan tasalle kuin lähteä ihan vielä lapsia tekemään tuohon suhteeseen.
Vihanhallintaongelmia, alistamista, vallankäyttöä ja aggressiota? Sulla ei tosiaan taida olla kokemusta muunlaisesta elämästä eikä muunlaisista pesoosallisuuksista kuin omasi? Kuvailen miestäni elukaksi, kyllä tietenkin kärjistettynä täällä av-palstalla, koska sillä lailla hän silloin käyttäytyy. Ei ole kyse mistään "vahingossa olutpullolla hipaisusta", tajuatko sinä minkälaisesta käytöksestä, tai no "huumorista" täällä puhutaan? Sellaisesta on ok suuttua, todellakin. Ja se, että vedät lapset/lastenhankinnan tähän mukaan oli todella ala-arvoista. Ei minun mieheni tee näitä "hauskoja" juttuja kuin kahden ja tilanne on ihan selvä molemmille. En ymmärrä, miksi hän on niin tyhmä että tekee niin, mutta ei se ole mikään eron syy, vaan melko pieni ongelma.
Liian pitkään katselin sitä käytöstä selitellen itselleni että se on "vain huumoria" ja "miehen kotiseudulla normaalia", ja yritin selittää järkevästi että se ei ole mukavaa. Se ei toiminut ja tuli raja vastaan. Jos joku asia ei ole minusta hauskaa niin sellaista ei saa tehdä, piste.
En todellakaan tiedä miten mieheni on niin tyhmä tuossa asiassa, olen sitä kysynytkin, hän sanoo ettei vaan voi vastustaa (?). Niin kauan kun asia on näin, niin minä suutun siitä kiusaamisesta ja sillä sipuli.
Et tiedä parisuhteestani yhtikäs mitään muuta kuin tämän, ja suhtaudut todella kukkahattutätimäisesti (tämän otat varmaan kohteliaisuutena, ja kenties pidät minua tosi tyhmänä, en ole, olen vain erilainen ja erilaisessa tilanteessa, elämässä, erilaisen miehen kanssa).
.
"Ja se, että vedät lapset/lastenhankinnan tähän mukaan oli todella ala-arvoista. Ei minun mieheni tee näitä "hauskoja" juttuja kuin kahden ja tilanne on ihan selvä molemmille. En ymmärrä, miksi hän on niin tyhmä että tekee niin, mutta ei se ole mikään eron syy, vaan melko pieni ongelma."
- Teillä siis on lapsia, voi helvetti, siis lapsille.
"Liian pitkään katselin sitä käytöstä selitellen itselleni että se on "vain huumoria" ja "miehen kotiseudulla normaalia"
- Kerrotko mistä miehesi on kotoisin, onko todellakin olemassa jokin paikkakunta missä miehet perinteisesti koskettavat naisia kylmillä olutpulloilla tai joskus aamulla iloisesti pelleilevät?
Sanoit ettet ole tyhmä vaan erilainen. Nyt täytyy kyllä todeta, että sinä olet tyhmä ja tämä on osasyy teidän ongelmiin. Olen pahoillani, kerroin kaikki mitä minä huomasin tekstistäsi, toivottavasti sinulle jäi pieni epäilys, että voisitko sinä ehkä muuttaa omaa käytöstäsi.
jfghjf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapailin hetken tällaista "hauskaa" miestä. Veikkaan, että hänestä olisi ajan mittaan kuoriutunut juuri ap:n miehen kaltainen humoristi. Ensitreffeillä pussailtiin sängyllä, ja mies lähti käymään vessassa. Hän tuli takaisin ja totesi, että höh, unohdin pieraista! Niinpä hän meni takaisin vessaan ja pieraisi. 😨 pienessä kerrostalokämpässä vieläpä äänet kuuluu mukavasti. Järkkyä.
Hänen kanssaan oli vaikea keskustella mistään. Jos piti puhua vakavasti, mies vetäytyi kuoreensa ja mumisi vain jotain epämääräistä vastaukseksi. Hauskuuttaminen sen sijaan luonnistui. Mies ei vaivautunut näkemään vuokseni minkäänlaista vaivaa: kämppä oli sotkuinen, ei ollut hankkinut aamupalatarpeita minulle (käy tossa alepassa jos tarviit jotain), kainalot haisivat hieltä.
Nyt olen tavannut uuden miehen, joka ei ole millään muotoa hauska. Ja olen niin tyytyväinen. Ollaan treffailtu kuukausi. Kukaan ei ole piereskellyt, ei kulkenut pieruverkkareissa tai muuten sikaillut. Mies on tullut joka treffeille siistissä kauluspaidassa ja hyväntuoksuisena, ja hänen asuntonsa on aina ollut siisti. Mies keskustelee fiksusti, eikä lyö kaikkea leikiksi. Hänen kanssaan tuntuu siltä, että minut otetaan vakavasti eikä mielipiteilleni tai ajatuksilleni naureta.
Mieluummin asiallinen ja jäykkis kuin pelle.
Jos sinun kanssasi ei saa edes vessassa pieraista, niin ei kateeksi käy miestäsi eikä sinullakaan ole kaikki palikat paikallaan. Onnea matkaan.
Ja on ihan ok kertoa, että unohtaa pieraista, KERTOO siitä, menee takaisin ja vetäisee? Unohdin hei röyhtäistä, pröööööyyyht, kappas vaan, roiskahtiko sun päälle jotain, hehehheee?
Mitäs seuraavaksi, vaikka häämatkalla, unohtaa paskoa ja rallatellen rusauttaa osan vaikka pöksyyn ja jos ehtii, niin kenties veskiin, ja takaisin vuoteeseen ja kunnon kakkapieruhuumoria, jonka jälkeen romanttinen lähestyminen, ja kenties pikkupieru siihen päätteeksi? Ihan kaikkea ei ehkä tarvitse sillä "omalla huumorilla" alleviivata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kun puhe ei tehonnut vuosiin, viisastuin ja aloin vetämään täydet kilarit. Jos kylmä juoma tuli kylkeen, vedin sen häneltä kädestä ja viskasin seinään, häivyin ja jätin miehen siivoamaan. Pidin mykkäkoulua kunnes pyysi anteeksi. Perustelin sen jälkeen toimintani asiallisesti. Jos mies tulee "hauskasti" puristamaan tissistä kun olen hankalassa paikassa, vaikka puhelimessa (eli en voi alkaa huutamaan), läimäisin häntä kädelle ja kovaa. Jne. Oppi nopeasti. Enää ei ongelmaa.
Nykyään enää aamuisin ja tosi iloisena hänellä menee puheet pelleilyksi. Jos menee, otan sanon yhdesti nätisti, että ei one hauskaa, ja seuraavan kerran tiuskaisen "haista p****, mikä sua vaivaa" ja taas lähden pois tilanteesta.
Joskus aluksi mies sanoi että miksi olen niin vaikea nykyään ja vastasin että jos käyttäytyy kuin apina niin sitten kohdellaan kuin elukkaa. Asia selvä. Nykyäänkin jos joskus kiusaa ja suutun kunnolla, niin hän on heti kun alan huutaa "miksi minä lopettaisin pyynnöstäsi kun et sinäkään niin tee" ja karjun juuri niin kauan kuin huvittaa. Taas kerran, elukan käytös - elukan koulutus. Ei armoa tässä asiassa.
Ja vielä huomautuksena, että ikinä ei meille ole tullut riitaa siitä että olisin liian "kovasti" suuttunut."Minusta tämä on häiriintynyttä käytöstä ja parisuhteessanne on isoja ongelmia. Lue hyvä ihminen mitä kirjoitat tai miten vastaisit jos joku ystäväsi kertoisi näin omasta suhteestaan. Ei ole tervettä. Kilarit, huutaminen, oluen heittäminen seinään, lyöminen, mykkäkoulu, tiuskiminen, haistattelu, haukkuminen, karjuminen, elukaksi ja apinaksi nimeäminen.. eikä teille ole ikinä tullut riitaa siitä, että olisit liian kovasti suuttunut..
Konkreettisia faktoja miten käyttäydyt, ihan hirveää käytöstä. Joko pidät aggressiivista käytöstä normaalina tai et enää ole kartalla miten normaalit ihmiset käyttäytyvät. Hakekaa apua.
Jos olisin tuossa tilanteessa niin ottaisin väliaikaisen eron/välimatkaa kunnes parisuhde rauhoittuu ja osaisin paremmin ymmärtää ja hillitä käytöstäni. Olet ilmeisesti liian lähellä ymmärtääksesi mitä teidän kodissa ja parisuhteessa tapahtuu.
Siis minkä takia kuvittelet että pidän tuota normaalina? Tai että en ole kartalla miten normaalisti käyttäydytään? Mieshän se ei ole kartalla miten normaalisti käyttäydytään. Olen ymmärtäväinen ihminen, ja vahinkoja sattuu, huumori menee joskus mauttomaksi jne. Mutta jos vuodesta toiseen tapahtuu samat "hauskat vitsit", joita minä inhoan syvästi, niin mies saa syyttää vain itseään. Et selvästikään halua ymmärtää, mitä kerron. En myöskään ole kertonut, kuinka usein joudun suuttumaan (hyvin harvoin, puhun vuosien ajoista, ei tämmöinen mitään kuukausittaista ole -niin tyhmä ei mies sentään ole). Tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta, että anonyymisti netissä tuomitset minut näin ja kehtaatkin puolustella miestäni -joka on itsekin sitä mieltä että on hirveä törppö kun noin tekee.
Ihmiset on erilaisia, on erilaisia huumorikäsityksiä, on kovapäisempiä, herkempiä, toisten koskemattomuutta todella paljon kunnioittavia, lähemmäs tulevia, jne. Konflikteja tulee jokaisessa parisuhteessa, kaikissa erilaisia. Ehkä sinulle tuleva konflikti olisi jotain mitä minä en voisi kuvitellakaan ja pitäisin outona. Se on kuitenkin sinun elämä ja sinun vapaaehtoisesti valitsema parisuhde, ja jokaisen elämä on oppimusta. Meillä ei todellakaan yleisesti ottaen "karjuta, haukuta, lyödä, paiskota tavaroita", ja kun näin joskus tapahtuu, se ei miehelle tule yllätyksenä todellakaan. En ole arvaamaton, vaan erittäin helposti ennustettava henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun puhe ei tehonnut vuosiin, viisastuin ja aloin vetämään täydet kilarit. Jos kylmä juoma tuli kylkeen, vedin sen häneltä kädestä ja viskasin seinään, häivyin ja jätin miehen siivoamaan. Pidin mykkäkoulua kunnes pyysi anteeksi. Perustelin sen jälkeen toimintani asiallisesti. Jos mies tulee "hauskasti" puristamaan tissistä kun olen hankalassa paikassa, vaikka puhelimessa (eli en voi alkaa huutamaan), läimäisin häntä kädelle ja kovaa. Jne. Oppi nopeasti. Enää ei ongelmaa.
Nykyään enää aamuisin ja tosi iloisena hänellä menee puheet pelleilyksi. Jos menee, otan sanon yhdesti nätisti, että ei one hauskaa, ja seuraavan kerran tiuskaisen "haista p****, mikä sua vaivaa" ja taas lähden pois tilanteesta.
Joskus aluksi mies sanoi että miksi olen niin vaikea nykyään ja vastasin että jos käyttäytyy kuin apina niin sitten kohdellaan kuin elukkaa. Asia selvä. Nykyäänkin jos joskus kiusaa ja suutun kunnolla, niin hän on heti kun alan huutaa "miksi minä lopettaisin pyynnöstäsi kun et sinäkään niin tee" ja karjun juuri niin kauan kuin huvittaa. Taas kerran, elukan käytös - elukan koulutus. Ei armoa tässä asiassa.
Ja vielä huomautuksena, että ikinä ei meille ole tullut riitaa siitä että olisin liian "kovasti" suuttunut."Minusta tämä on häiriintynyttä käytöstä ja parisuhteessanne on isoja ongelmia. Lue hyvä ihminen mitä kirjoitat tai miten vastaisit jos joku ystäväsi kertoisi näin omasta suhteestaan. Ei ole tervettä. Kilarit, huutaminen, oluen heittäminen seinään, lyöminen, mykkäkoulu, tiuskiminen, haistattelu, haukkuminen, karjuminen, elukaksi ja apinaksi nimeäminen.. eikä teille ole ikinä tullut riitaa siitä, että olisit liian kovasti suuttunut..
Konkreettisia faktoja miten käyttäydyt, ihan hirveää käytöstä. Joko pidät aggressiivista käytöstä normaalina tai et enää ole kartalla miten normaalit ihmiset käyttäytyvät. Hakekaa apua.
Jos olisin tuossa tilanteessa niin ottaisin väliaikaisen eron/välimatkaa kunnes parisuhde rauhoittuu ja osaisin paremmin ymmärtää ja hillitä käytöstäni. Olet ilmeisesti liian lähellä ymmärtääksesi mitä teidän kodissa ja parisuhteessa tapahtuu.
Siis minkä takia kuvittelet että pidän tuota normaalina? Tai että en ole kartalla miten normaalisti käyttäydytään? Mieshän se ei ole kartalla miten normaalisti käyttäydytään. Olen ymmärtäväinen ihminen, ja vahinkoja sattuu, huumori menee joskus mauttomaksi jne. Mutta jos vuodesta toiseen tapahtuu samat "hauskat vitsit", joita minä inhoan syvästi, niin mies saa syyttää vain itseään. Et selvästikään halua ymmärtää, mitä kerron. En myöskään ole kertonut, kuinka usein joudun suuttumaan (hyvin harvoin, puhun vuosien ajoista, ei tämmöinen mitään kuukausittaista ole -niin tyhmä ei mies sentään ole). Tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta, että anonyymisti netissä tuomitset minut näin ja kehtaatkin puolustella miestäni -joka on itsekin sitä mieltä että on hirveä törppö kun noin tekee.
Ihmiset on erilaisia, on erilaisia huumorikäsityksiä, on kovapäisempiä, herkempiä, toisten koskemattomuutta todella paljon kunnioittavia, lähemmäs tulevia, jne. Konflikteja tulee jokaisessa parisuhteessa, kaikissa erilaisia. Ehkä sinulle tuleva konflikti olisi jotain mitä minä en voisi kuvitellakaan ja pitäisin outona. Se on kuitenkin sinun elämä ja sinun vapaaehtoisesti valitsema parisuhde, ja jokaisen elämä on oppimusta. Meillä ei todellakaan yleisesti ottaen "karjuta, haukuta, lyödä, paiskota tavaroita", ja kun näin joskus tapahtuu, se ei miehelle tule yllätyksenä todellakaan. En ole arvaamaton, vaan erittäin helposti ennustettava henkilö.
.
Miten sinä muuksi muutat mitä olet tehnyt, kirjoittamasi faktat: Kilarit, huutaminen, oluen heittäminen seinään, lyöminen, mykkäkoulu, tiuskiminen, haistattelu, haukkuminen, karjuminen, elukaksi ja apinaksi nimeäminen..
Oletko ylpeä itsestäsi, mieskö teillä päättää miten sinä reagoit? Mies saa syyttää itseään siitä mitä sinä teet? Minusta sinä olet käyttäytynyt huonosti, holtittomasti, aggressiivisesti ja väkivaltaisesti puolisoasi kohtaan, tekosi ovat pahoja ja pahempia kuin mitä miehesi on sinulle tehnyt. Avaa silmäsi hyvä nainen. Onko arvattava, ennustettava väkivaltainen ihminen jotenkin hyväksyttävämpi kuin arvaamaton väkivaltainen ihminen. No ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo raivorar olisi hyvä ohjata pakkohoitoon.
Olen eri kuin tuo, kuka kommentoi, mutta rupesi niin ärsyttämään tuo uhoaminen. Sietäisit joutua väkivaltaisen ihmisen kanssa kolmeksi vuodeksi pakkosuhteeseen, niin ehkä tajuaisi jotakin siitä mistä tässä keskustellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun puhe ei tehonnut vuosiin, viisastuin ja aloin vetämään täydet kilarit. Jos kylmä juoma tuli kylkeen, vedin sen häneltä kädestä ja viskasin seinään, häivyin ja jätin miehen siivoamaan. Pidin mykkäkoulua kunnes pyysi anteeksi. Perustelin sen jälkeen toimintani asiallisesti. Jos mies tulee "hauskasti" puristamaan tissistä kun olen hankalassa paikassa, vaikka puhelimessa (eli en voi alkaa huutamaan), läimäisin häntä kädelle ja kovaa. Jne. Oppi nopeasti. Enää ei ongelmaa.
Nykyään enää aamuisin ja tosi iloisena hänellä menee puheet pelleilyksi. Jos menee, otan sanon yhdesti nätisti, että ei one hauskaa, ja seuraavan kerran tiuskaisen "haista p****, mikä sua vaivaa" ja taas lähden pois tilanteesta.
Joskus aluksi mies sanoi että miksi olen niin vaikea nykyään ja vastasin että jos käyttäytyy kuin apina niin sitten kohdellaan kuin elukkaa. Asia selvä. Nykyäänkin jos joskus kiusaa ja suutun kunnolla, niin hän on heti kun alan huutaa "miksi minä lopettaisin pyynnöstäsi kun et sinäkään niin tee" ja karjun juuri niin kauan kuin huvittaa. Taas kerran, elukan käytös - elukan koulutus. Ei armoa tässä asiassa.
Ja vielä huomautuksena, että ikinä ei meille ole tullut riitaa siitä että olisin liian "kovasti" suuttunut."Minusta tämä on häiriintynyttä käytöstä ja parisuhteessanne on isoja ongelmia. Lue hyvä ihminen mitä kirjoitat tai miten vastaisit jos joku ystäväsi kertoisi näin omasta suhteestaan. Ei ole tervettä. Kilarit, huutaminen, oluen heittäminen seinään, lyöminen, mykkäkoulu, tiuskiminen, haistattelu, haukkuminen, karjuminen, elukaksi ja apinaksi nimeäminen.. eikä teille ole ikinä tullut riitaa siitä, että olisit liian kovasti suuttunut..
Konkreettisia faktoja miten käyttäydyt, ihan hirveää käytöstä. Joko pidät aggressiivista käytöstä normaalina tai et enää ole kartalla miten normaalit ihmiset käyttäytyvät. Hakekaa apua.
Jos olisin tuossa tilanteessa niin ottaisin väliaikaisen eron/välimatkaa kunnes parisuhde rauhoittuu ja osaisin paremmin ymmärtää ja hillitä käytöstäni. Olet ilmeisesti liian lähellä ymmärtääksesi mitä teidän kodissa ja parisuhteessa tapahtuu.
Siis minkä takia kuvittelet että pidän tuota normaalina? Tai että en ole kartalla miten normaalisti käyttäydytään? Mieshän se ei ole kartalla miten normaalisti käyttäydytään. Olen ymmärtäväinen ihminen, ja vahinkoja sattuu, huumori menee joskus mauttomaksi jne. Mutta jos vuodesta toiseen tapahtuu samat "hauskat vitsit", joita minä inhoan syvästi, niin mies saa syyttää vain itseään. Et selvästikään halua ymmärtää, mitä kerron. En myöskään ole kertonut, kuinka usein joudun suuttumaan (hyvin harvoin, puhun vuosien ajoista, ei tämmöinen mitään kuukausittaista ole -niin tyhmä ei mies sentään ole). Tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta, että anonyymisti netissä tuomitset minut näin ja kehtaatkin puolustella miestäni -joka on itsekin sitä mieltä että on hirveä törppö kun noin tekee.
Ihmiset on erilaisia, on erilaisia huumorikäsityksiä, on kovapäisempiä, herkempiä, toisten koskemattomuutta todella paljon kunnioittavia, lähemmäs tulevia, jne. Konflikteja tulee jokaisessa parisuhteessa, kaikissa erilaisia. Ehkä sinulle tuleva konflikti olisi jotain mitä minä en voisi kuvitellakaan ja pitäisin outona. Se on kuitenkin sinun elämä ja sinun vapaaehtoisesti valitsema parisuhde, ja jokaisen elämä on oppimusta. Meillä ei todellakaan yleisesti ottaen "karjuta, haukuta, lyödä, paiskota tavaroita", ja kun näin joskus tapahtuu, se ei miehelle tule yllätyksenä todellakaan. En ole arvaamaton, vaan erittäin helposti ennustettava henkilö.
.
Miten sinä muuksi muutat mitä olet tehnyt, kirjoittamasi faktat: Kilarit, huutaminen, oluen heittäminen seinään, lyöminen, mykkäkoulu, tiuskiminen, haistattelu, haukkuminen, karjuminen, elukaksi ja apinaksi nimeäminen..
Oletko ylpeä itsestäsi, mieskö teillä päättää miten sinä reagoit? Mies saa syyttää itseään siitä mitä sinä teet? Minusta sinä olet käyttäytynyt huonosti, holtittomasti, aggressiivisesti ja väkivaltaisesti puolisoasi kohtaan, tekosi ovat pahoja ja pahempia kuin mitä miehesi on sinulle tehnyt. Avaa silmäsi hyvä nainen. Onko arvattava, ennustettava väkivaltainen ihminen jotenkin hyväksyttävämpi kuin arvaamaton väkivaltainen ihminen. No ei ole.
Mene nyt helvettiin jankkaamasta ja pilaamasta hyvää ketjua!
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yrittäkää nyt pellet ja pellejen puolustelijat ymmärtää: olutpullon seinään heittely, mykkäkoulu ja karjuminen ovat vain hassua huumoria! Ette voi olla noin tosikkoja. Ei hassuttelu saa olla vain toisen osapuolen etuoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun puhe ei tehonnut vuosiin, viisastuin ja aloin vetämään täydet kilarit. Jos kylmä juoma tuli kylkeen, vedin sen häneltä kädestä ja viskasin seinään, häivyin ja jätin miehen siivoamaan. Pidin mykkäkoulua kunnes pyysi anteeksi. Perustelin sen jälkeen toimintani asiallisesti. Jos mies tulee "hauskasti" puristamaan tissistä kun olen hankalassa paikassa, vaikka puhelimessa (eli en voi alkaa huutamaan), läimäisin häntä kädelle ja kovaa. Jne. Oppi nopeasti. Enää ei ongelmaa.
Nykyään enää aamuisin ja tosi iloisena hänellä menee puheet pelleilyksi. Jos menee, otan sanon yhdesti nätisti, että ei one hauskaa, ja seuraavan kerran tiuskaisen "haista p****, mikä sua vaivaa" ja taas lähden pois tilanteesta.
Joskus aluksi mies sanoi että miksi olen niin vaikea nykyään ja vastasin että jos käyttäytyy kuin apina niin sitten kohdellaan kuin elukkaa. Asia selvä. Nykyäänkin jos joskus kiusaa ja suutun kunnolla, niin hän on heti kun alan huutaa "miksi minä lopettaisin pyynnöstäsi kun et sinäkään niin tee" ja karjun juuri niin kauan kuin huvittaa. Taas kerran, elukan käytös - elukan koulutus. Ei armoa tässä asiassa.
Ja vielä huomautuksena, että ikinä ei meille ole tullut riitaa siitä että olisin liian "kovasti" suuttunut."Minusta tämä on häiriintynyttä käytöstä ja parisuhteessanne on isoja ongelmia. Lue hyvä ihminen mitä kirjoitat tai miten vastaisit jos joku ystäväsi kertoisi näin omasta suhteestaan. Ei ole tervettä. Kilarit, huutaminen, oluen heittäminen seinään, lyöminen, mykkäkoulu, tiuskiminen, haistattelu, haukkuminen, karjuminen, elukaksi ja apinaksi nimeäminen.. eikä teille ole ikinä tullut riitaa siitä, että olisit liian kovasti suuttunut..
Konkreettisia faktoja miten käyttäydyt, ihan hirveää käytöstä. Joko pidät aggressiivista käytöstä normaalina tai et enää ole kartalla miten normaalit ihmiset käyttäytyvät. Hakekaa apua.
Jos olisin tuossa tilanteessa niin ottaisin väliaikaisen eron/välimatkaa kunnes parisuhde rauhoittuu ja osaisin paremmin ymmärtää ja hillitä käytöstäni. Olet ilmeisesti liian lähellä ymmärtääksesi mitä teidän kodissa ja parisuhteessa tapahtuu.
Siis minkä takia kuvittelet että pidän tuota normaalina? Tai että en ole kartalla miten normaalisti käyttäydytään? Mieshän se ei ole kartalla miten normaalisti käyttäydytään. Olen ymmärtäväinen ihminen, ja vahinkoja sattuu, huumori menee joskus mauttomaksi jne. Mutta jos vuodesta toiseen tapahtuu samat "hauskat vitsit", joita minä inhoan syvästi, niin mies saa syyttää vain itseään. Et selvästikään halua ymmärtää, mitä kerron. En myöskään ole kertonut, kuinka usein joudun suuttumaan (hyvin harvoin, puhun vuosien ajoista, ei tämmöinen mitään kuukausittaista ole -niin tyhmä ei mies sentään ole). Tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta, että anonyymisti netissä tuomitset minut näin ja kehtaatkin puolustella miestäni -joka on itsekin sitä mieltä että on hirveä törppö kun noin tekee.
Ihmiset on erilaisia, on erilaisia huumorikäsityksiä, on kovapäisempiä, herkempiä, toisten koskemattomuutta todella paljon kunnioittavia, lähemmäs tulevia, jne. Konflikteja tulee jokaisessa parisuhteessa, kaikissa erilaisia. Ehkä sinulle tuleva konflikti olisi jotain mitä minä en voisi kuvitellakaan ja pitäisin outona. Se on kuitenkin sinun elämä ja sinun vapaaehtoisesti valitsema parisuhde, ja jokaisen elämä on oppimusta. Meillä ei todellakaan yleisesti ottaen "karjuta, haukuta, lyödä, paiskota tavaroita", ja kun näin joskus tapahtuu, se ei miehelle tule yllätyksenä todellakaan. En ole arvaamaton, vaan erittäin helposti ennustettava henkilö.
.
Miten sinä muuksi muutat mitä olet tehnyt, kirjoittamasi faktat: Kilarit, huutaminen, oluen heittäminen seinään, lyöminen, mykkäkoulu, tiuskiminen, haistattelu, haukkuminen, karjuminen, elukaksi ja apinaksi nimeäminen..
Oletko ylpeä itsestäsi, mieskö teillä päättää miten sinä reagoit? Mies saa syyttää itseään siitä mitä sinä teet? Minusta sinä olet käyttäytynyt huonosti, holtittomasti, aggressiivisesti ja väkivaltaisesti puolisoasi kohtaan, tekosi ovat pahoja ja pahempia kuin mitä miehesi on sinulle tehnyt. Avaa silmäsi hyvä nainen. Onko arvattava, ennustettava väkivaltainen ihminen jotenkin hyväksyttävämpi kuin arvaamaton väkivaltainen ihminen. No ei ole.
Mene nyt helvettiin jankkaamasta ja pilaamasta hyvää ketjua!
ohis
.
Siinä toinen väkivaltainen tyyppi, vedätkö turpaan vai? Viitsitkö mainita yhden sinun erittäin hyvän kommenttisi tähän ketjuun, kaikki lukisivat mielellään. Jos et osaa asiallisesti keskustella mielipiteistäsi niin katso Salkkareita tai lue Seiskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kun puhe ei tehonnut vuosiin, viisastuin ja aloin vetämään täydet kilarit. Jos kylmä juoma tuli kylkeen, vedin sen häneltä kädestä ja viskasin seinään, häivyin ja jätin miehen siivoamaan. Pidin mykkäkoulua kunnes pyysi anteeksi. Perustelin sen jälkeen toimintani asiallisesti. Jos mies tulee "hauskasti" puristamaan tissistä kun olen hankalassa paikassa, vaikka puhelimessa (eli en voi alkaa huutamaan), läimäisin häntä kädelle ja kovaa. Jne. Oppi nopeasti. Enää ei ongelmaa.
Nykyään enää aamuisin ja tosi iloisena hänellä menee puheet pelleilyksi. Jos menee, otan sanon yhdesti nätisti, että ei one hauskaa, ja seuraavan kerran tiuskaisen "haista p****, mikä sua vaivaa" ja taas lähden pois tilanteesta.
Joskus aluksi mies sanoi että miksi olen niin vaikea nykyään ja vastasin että jos käyttäytyy kuin apina niin sitten kohdellaan kuin elukkaa. Asia selvä. Nykyäänkin jos joskus kiusaa ja suutun kunnolla, niin hän on heti kun alan huutaa "miksi minä lopettaisin pyynnöstäsi kun et sinäkään niin tee" ja karjun juuri niin kauan kuin huvittaa. Taas kerran, elukan käytös - elukan koulutus. Ei armoa tässä asiassa.
Ja vielä huomautuksena, että ikinä ei meille ole tullut riitaa siitä että olisin liian "kovasti" suuttunut."Minusta tämä on häiriintynyttä käytöstä ja parisuhteessanne on isoja ongelmia. Lue hyvä ihminen mitä kirjoitat tai miten vastaisit jos joku ystäväsi kertoisi näin omasta suhteestaan. Ei ole tervettä. Kilarit, huutaminen, oluen heittäminen seinään, lyöminen, mykkäkoulu, tiuskiminen, haistattelu, haukkuminen, karjuminen, elukaksi ja apinaksi nimeäminen.. eikä teille ole ikinä tullut riitaa siitä, että olisit liian kovasti suuttunut..
Konkreettisia faktoja miten käyttäydyt, ihan hirveää käytöstä. Joko pidät aggressiivista käytöstä normaalina tai et enää ole kartalla miten normaalit ihmiset käyttäytyvät. Hakekaa apua.
Jos olisin tuossa tilanteessa niin ottaisin väliaikaisen eron/välimatkaa kunnes parisuhde rauhoittuu ja osaisin paremmin ymmärtää ja hillitä käytöstäni. Olet ilmeisesti liian lähellä ymmärtääksesi mitä teidän kodissa ja parisuhteessa tapahtuu.
Ainoa kuka täällä on sekaisin olet kyllä sinä..
Vierailija kirjoitti:
Psika kirjoitti:
AP:n kertomasta tulee mieleen vanha Pahkasiassa ollut juttu "huumorimiehen kuolema". Jutun lopussa "huumoriin" kyllästynyt vaimo tappoi miehen. Hautajaisissa kun pappi sanoi "maaksi pitää sinun ..." , niin vaimo totesi kuivasti, "ai miksi maaksi? Thaimaaksi vai?"
Jutun otsikko oli Kuoliaaksinaurattajan viimeinen keikka. Klassikko!
Tästähän oli sellainenkin variaatio, että nuori pariskunta meni maalle viettämään juhlapyhiä naisen vanhempien luo. Pariskunnan mies oli vitsailija: "Maalle, ai mille maalle? Ambomaalleko?" Tätä sitten jatkui useita päiviä.
Loman lopussa appiukko kyllästyi vitsailuun ja tappoi vävynsä kirveellä. "Isä, sinä tapoit Karin!" Johon appiukko: "Karin? Ai runkkarin?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raivotautinen vaimo ja vesikauhuinen koira, miehen parhaat ystävät..
No on tosiaan nimensä veroinen palsta, pissa- ja kakkajuttuja täynnä!
Vierailija kirjoitti:
Minun mies painaa myös aina saunaan juuri mentyämme jääkaappikylmän juomatölkin kylkeeni. Tuntuu niin kylmältä. Painaa sen aina monta kertaa eri paikkoihin kiinni.
Tuollaisen jälkeen saisi mun mies saunoa yksin tölkkiensä kanssa ainakin useamman viikon. Eikä tämä olisi ainut seuraus. Kun niin tykkää kylmästä saisi myös vaan kylmää ruokaa.
Meillä on vähä samanlaista, mutta ei todellakaan noin paljon ja pahasti. Mutta ihan tarpeeksi, että pahoitan siitä mieleni. Ap:n kertomaa en jaksais :D
Mutta meillä tuo aliarvostaminen liittyy monesti tilanteisiin, jossa on myös muita ihmisiä. Esim. oon käyny äitiyslomalla satunnaisesti töissä, paljohan siitä ei käteen jää, mutta rahan takia sitä en teekään vaan sen, että jutut pysyy mielessä ja kädentaidpt säilyy (sh). Jossain porukassa mies sit rupesi vitsailee, että eipä siitä vaimonkaan työssäkäynnistä jää mitään käteen, varmaa 20e että eipä sillä paljo yhteiseen talouteen satsata ja hekoheko. Kirjotettuna ei kuulosta ees pahalta, mutta kuulosti siltä itse tilanteessa, ja sitä paitsi just pari päivää aiemmin oltiin laskettu, että käteen jää n. 50-60e/päivä ja mieskin sano, et sehän on parempi ku ei mitään. Jotenki sillä on tarve saada näyttää mut huonommalta kuin hän itse. Sanoin tuostakin edellämainitusta ja ei kuulemma ollut tarkottanut mitään pahaa.
Toinen mieleentuleva juttu on se, että jos mies saa kehuja työstään, niin mä kehun sitä tyyliin: "huippua rakas! ootkin tehny niin kovasti töitä ja hyvin hoitanu homman, että ansaitsetkin kiitosta!" ja tyyliin suukko päälle. Mä kerron jostain työjutusta mikä meni hyvin ja sain kiitosta, niin mies vastaa tyyliin: "ai se sun esimies on varmaan vajaa ku meni sua kehumaan.. varmaan jossain mielenhäiriössä ollut..". Siis mitä vit.. Ja tuo siis muka on hauska vitsi. Mulla ei kyllä oo hauskaa. Joskus meen mukaan ja naureskelen, mutta useimmiten tuntuu, että mies ei arvosta mun sairaanhoitajan ammattia vaan aina vähättelee sitä ja vääntää vitsiksi. Kerran ihmetteli mulle, että hän ei voi kuvitella mua sairaanhoitajaksi. Ai miksei? No siksei ku oon niin äkänen kotona :D No joo, oon välillä, mutta eipä muista sitä, että oon useimmiten ihan mukava ja lämminsydäminen ihminen, joka rakastaa työtään ihmisten parissa. On kuitenki joskus osannu mainita mun parhaimmaksi piirteeksi empaattisuuden ja huomaavaisuuden.
Tää käyttäytyminen varmaa jotenki tulee lapsuudesta, niiden kotikotona naljaillaan koko ajan toisille ja siellä käyminen on tosi raskasta. Meillä kotona tää on tosi vähästä ja kun sitä tapahtuu niin sanon kyllä. Uskon, että mies ei vaan osaa kehua toisia luontaisesti vaan vääntää ne vitsiksi. Ja eikä se sitä varmasti ilkeyttään tee, mutta ei vaan osaa ajatella sanomisiaan sen kummemmin ja sit se lapsuudessa opittu jatkuvasta naljailusta nostaa päätään. En kyllä tajua mikä se tuommonenki tapa on, miksei kehuja voi antaa kehuina vaan aina pitää kettuilla.
Kuulostaa että ukko ei oo todellakaan sinut itsensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mies painaa myös aina saunaan juuri mentyämme jääkaappikylmän juomatölkin kylkeeni. Tuntuu niin kylmältä. Painaa sen aina monta kertaa eri paikkoihin kiinni.
Tuollaisen jälkeen saisi mun mies saunoa yksin tölkkiensä kanssa ainakin useamman viikon. Eikä tämä olisi ainut seuraus. Kun niin tykkää kylmästä saisi myös vaan kylmää ruokaa.
Mun mies joskus painaa kylmän oluttölkin kankkuuni kun kiivetään lauteelle. Oletteko vilkaisseet miehenne ilmettä? Minun mieheni katse on hellä ja ilkikurinen, pienet kultaiset hiput tanssii hänen ruskeissa silmissään. Minä sanon hui ja lauteilla hymyillään, suudellaan ja saunotaan. Minä sanoisin tuota elettä kontaktin hakemiseksi, kiusotteluksi, jolla ei mitään pahaa tarkoiteta. Pojat on poikia.
Jos sinun kanssasi ei saa edes vessassa pieraista, niin ei kateeksi käy miestäsi eikä sinullakaan ole kaikki palikat paikallaan. Onnea matkaan.