Puollustus, naivi, niimpä, kuullostaa...

Vierailija kirjoitti:

Tahalteen, tärkeätä, samaistua, erinlainen, erillainen, sydämmellä, sevännäkijä, voimannosataja, elämänkerta,

Samaistua on nykyään hyväksytty tapa kirjoittaa. Harmittaako?

Minä epäilen että näistä hirveyksistä tulee joskus vielä virallista kielitoimiston hyväksymää suomea. Kuten hiljattain kävi muodolle "alkaa tekemään". Joo, totta, kieli muuttuu ja kehittyy. Mutta mielestäni kielitoimiston ei pitäisi antaa periksi sivistymättömille, äidinkieltään osaamattomille junteille ja hyväksyä heidän käyttämään virheitä.

Kääritäämpä nyt hiat ja ruetaan töihin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kestä b->p -ongelmaisia. Rumpa, pyrokratia (Ilta-Sanomien kommenttikentissä yliedustettuna)

Ihan sietämätön on myös nykyinen verbiraiskaus "joutua tehdä". "N.N. joutui nykiä mekkoaan alaspäin". Aaargh.

Minulla taas pää hajoaa näihin päinvastaisiin tapauksiin: k -> g, p-> b. Tyyliin gynegologi, bandakarhu, brebaid-liittymä, gollegehousut, ablodit, bubikierros.

Tähän lisään: propaganda. EI brobakanda, probaganta, propakanta, bropaganda tjsp.

Täälä myynissä oranssiset biginit, kuullostaako hyvälle?

Menkää röihin!

Sääli kyllä, jos aivan asiallinen keskustelunavaus menee pieleen kirjoitusvirheiden takia. Tai pikemminkin niistä huomauttavien näsäviisaiden kommentoijien takia. Antakaa hiukan armoa kirjoitusvirheille.

Ap:n agressiivisuus lienee on sairaanloista.

Kun joku näyttää tai kuulostaa hyväLLE.

Wtf?!!

HyväLTÄ.

itsekkin, ollakkaan jne.

jonkun toimesta

kolme miestä kävelivät....

Kaikki ketjussa mainitut nostavat kyllä niskavillat pystyyn, mutta omia inhokkeja ovat:

Vartia/vartoita, lukia/lukioita, kirjailia/kirjailioita, ymv. > pitäisi olla vartija, lukija, kirjailija...

Vanhenpi/vanhenmat/vanhenmmat, erinlainen, sairaanloinen, parenpi, tuoreenpi, ymv.> eli tungetaan N-kirjain sinne minne ei pitäisi.

Sekä helpot yhdyssanavirheet ovat kammottavia. Toki joskus itsekin miettii onko jokin yhdyssana ja silloin varmuuden vuoksi laitaa erikseen. Nykyään moni myös laittaa yhdyssanoiksi 'parempimieli/pahamieli', 'isomies', 'sininenlipasto', 'pieniliukumäki' jne..

Minusta on käsittämätöntä, että niin moni kirjoittaa kokoajan. Mistä ihmeen kokoajasta on kyse? Kirjoittavatko samat ihmiset koko-sanan aina yhteen seuraavan sanan kanssa esim. söin kokoannoksen, luin kokokirjan?

"Tämä ruoka maistuu hyvälle" tmv. ilmaisut tuovat joskus mieleen Hyvän tai Makean popsimassa sitä ruokaa. Useimmiten ne vain ärsyttävät.

Koettakaa hyvät ihmiset käyttää lta/ltä-ja lle-päätteitä oikein. Esim. ruoka voi maistua sinulle, mutta toivottavasti ei sinulta. Toisaalta taas kakku voi maistua mansikalta, mutta ei mansikalle, ellei sen niminen ihminen tai eläin sitä kakkua syö.

Tulee aivoverenvuoto tätä lukiessa. Nyt loppu.

Minua mietityttää, onko "paraskaveri" nykyään yhdyssana...

Hengailin tänään paraskaverini/parhaankaverini kanssa!

Onko Kielitoimisto hyväksynyt sanan " nuorimies"? Se esiintyy usein sanomalehtiartikkeleissa. Siis ihan ammattikirjoittajien kynästä. Kohta varmaan näkyy " pienipoika" ja "vanhanainen" samalla logiikalla väännettyinä.