Missä selvittää oman älykkyysosamääränsä?

Kiitos kommenteista!

Vastausten perusteella mun kannattanee valita Mensan testi, sitä jään miettimään. Luulin siis aluksi että se on tarkoitettu vain heille jotka tietävät olevansa fiksuja ja pyrkivät Mensan jäseneksi. Itse en pyri jäseneksi, haluan vain lyhyesti tietää olenko ylipäänsä normaaliälyinen. Lapsena mut siis siirrettiin pienryhmään koulussa ja sitä ennen kävin lastenpsykologilla tekemässä kaikenlaisia testejä. Tuosta siis jäi se epäselvyys että kenen luona aikuiset halutessaan ÄO:sä selvittää :)

Ja sitten ymmärsinkö oikein että Mensan testi on sellainen perustesti ja suppeampi ja sen tehtyään selviää vain lyhyesti ja ytimekkäästi tietty luku joka on siis oma ÄO. Ja sitten nuo psykologien tekemät on niitä missä tutkitaan laajemmin ja annetaan kirjallinen selostus?

AP

Verkosta muuten löytyy WAIS-testejä. Tein vartin pikatestin täällä: http://wechslertest.com/

Englanninkielinen testi oli aika hankala, kun osan jouduin kääntämään mielessäni.

Tuo testi oli kovin erilainen kuin Mensan kuviopäättelytesti.

Vierailija kirjoitti:

Verkosta muuten löytyy WAIS-testejä. Tein vartin pikatestin täällä: http://wechslertest.com/

Englanninkielinen testi oli aika hankala, kun osan jouduin kääntämään mielessäni.

Tuo testi oli kovin erilainen kuin Mensan kuviopäättelytesti.

Mielenkiintoinen testi, mutta hiukan epäluotettava kun en minäkään ymmärrä kysymyksiä kunnolla :D - AP

Tein sekä 15 että 30 minuutin testit ja sain niistä samankaltaiset tulokset, vaikka ne sananhahmotustestit olivatkin minulle vaikeita. Se on heikoimpia osa-alueitani ja vaikka osaankin englantia hyvin, on kombo haastava.

-23

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan testi on kyllä niin perseestä kun olla ja voi jos älykkyyttä sillä mitataan. Ei kyllä kerro mitään muuta kun tietynlaisesta kyvystä ratkaista ongelmia loogisesti. Älykkyys on paljon moniuloitteisempaa kuin mitä mensan vanhanaikaisella testillä voidaan antaa ymmärtää. Miksihän sitä ylipäätään edes käytetään enää kun se on kehitetty aikana jolloin käsitys ihmisen aivojen toiminnasta ja älykkyydestä ylipäätään oli aivan lapsen kengissä.

Loogisuus on koko älykkyyden ydin.

Totta, jos mitataan esimerkiksi kolmiulotteista ja verbaalista älykkyyttä. Tunneälyn arvostus on viimeaikoina kasvanut. En juuri valitettavasti muista tutkijan nimeä, joka oli ottanut näitä matemaattisloogisesti lahjakkaita ja neroiksi luokittuvia tutkintaan. Verrokkiryhmä oli täysin tavallisia ja keskinkertaisia pulleroita. Iso osa näistä neroista ei pärjännyt sen paremmin, kuin verrokkinsa, koska puutteellinen tunneäly ja huonompi kyky asettua toisen kenkiin tai ei osattu huomioida, ettei ihmiselämä ole kovin loogista. Itse siis jouduin lapsena tutkimuksiin poikkeavan älykkyyden vuoksi ja 20 vuotta seurailivat kongnitiivistä profiilia. Osassa olen väestön 2% huippua, mutta valitettavasti nämä ovat juuri niitä kolmiulotteista hahmottamista ja syy-seuraus älykkyyttä. Verbaaliset kyvyt olivat myös aina ikäryhmää korkeammat ja älykkyysosamäärä pyöri 120 paikkeilla. Haluan korostaa, että minua verrattiin silloin omaan ikäryhmääni. Mikään näistä asioista ei auttanut elämässä eteenpäin, koska tunneälyni on käytännössä olematon. Statistisesti ja loogisesti katsottuna minun pitäisi olla eliittiä ja kiipinyt ties kuinka pitkälle, mutta statistiikka ei pysty ennustamaan muuttujia. Esimerkiksi potkut töistä, koska koulutuksessa käsiteltiin minun tuntemiani asioita ja olin perehtynyt materiaaliin edellisenä iltana. Kouluttaja koki, etten ole motivoitunut ja minulla on huono asenne, koska määritteli omasta perspektiivistään ja omien tottumustensa mukaan. Yritin kyllä todistaa osaamistani, mutta pedagogi oli jo kehittänyt persoonastani mielipiteet ja muut.

Käytännössä älykkyyteni tekee minusta hyvin ärsyttävän kyrvän, koska tunneälyllisesti empatiatestistä saan vain 17 pistettä ollessani asiakeskeinen ja huonosti sosiaallistettu. En esimerkiksi tätä kertoessa tiedä, että olenko vaikuttanut ylimieliseltä tai keljulta paskiaiselta, koska mielestäni yritän vain käyttää itseäni varoittavana esimerkkinä, ettei matemaattislooginen lahjakkuus kanna puusta pitkälle, ellei ole täysin emotionaalisesti turtuneiden ihmisten seurassa, jotka ovat yhtä lahjattomia tunnepuolella ja yhtä asiakeskeisiä. Empatiaa ei valitettavasti voi matemaattisloogisesti jäsentää ja vaikka olen kuinka yrittänyt opetella tunnetaitoja, olen edelleen vähän huijarikompleksissa sen suhteen. Jos esimerkiksi näen jonkun läheisen itkevän en automaattisesti tiedä mitä tehdä ja haluan vain hiipiä pois ennenkuin minulta odotetaan jotain reaktiota tai tukea, sillä koen olevani vieraalla ja epäloogisella maaperällä. Iän myötä olen oppinut tietyt listat yleisiä tsemppauksia ja latteuksia, joilla voin yrittää paikata tilannetta tai vaikuttaa hyödylliseltä. Olen hieman kade ihmisille, joilta moiset tulevat luonnostaan ja monet matemaattisloogisesti typerät ihmiset ovat pärjänneet elämässä pidemmälle ja paremmille asemille, koska he ovat miellyttäviä ja heillä on aina oikeat sanat joka tilanteeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Mensan testi on kyllä niin perseestä kun olla ja voi jos älykkyyttä sillä mitataan. Ei kyllä kerro mitään muuta kun tietynlaisesta kyvystä ratkaista ongelmia loogisesti. Älykkyys on paljon moniuloitteisempaa kuin mitä mensan vanhanaikaisella testillä voidaan antaa ymmärtää. Miksihän sitä ylipäätään edes käytetään enää kun se on kehitetty aikana jolloin käsitys ihmisen aivojen toiminnasta ja älykkyydestä ylipäätään oli aivan lapsen kengissä.

Älykkyyden eri muodot korreloivat hyvin vahvasti keskenään. On harvinaista, että joku olisi pelkästään loogisessa päättelyssä erityisen lahjakas. Tuota selitystä oman älykkyyden erilaisuudesta käytetään liian usein pelkästään vakuuttaakseen itselleen, että on älykkäämpi kuin mitä testi kertoo. Mikä on toki ihan inhimillistä.

Erityisen älykkäillä on tyypillistä että lahjakkuuden osa-alueet kehittyvät epätasaisemmin tai jopa hitaammin kuin normaaliväestöllä. Valitettavasti aikainen koulusysteemi ja numerojärjestelmä voi aiheuttaa älykkäissäkin lapsissa tunteen huonommuudesta, mikäli jotkut taidot eivät kehity standardiajassa. Koulujärjestelmähän on luotu nimenomaan standardilapsien kouluttamista ajatellen. Siksi on ihan luonnollista että aikuisena pohdiskelee omaa älykkyyttään ja haluaa saada siitä jonkun varmistuksen.

Vierailija kirjoitti:

Erityisen älykkäillä on tyypillistä että lahjakkuuden osa-alueet kehittyvät epätasaisemmin tai jopa hitaammin kuin normaaliväestöllä. Valitettavasti aikainen koulusysteemi ja numerojärjestelmä voi aiheuttaa älykkäissäkin lapsissa tunteen huonommuudesta, mikäli jotkut taidot eivät kehity standardiajassa. Koulujärjestelmähän on luotu nimenomaan standardilapsien kouluttamista ajatellen. Siksi on ihan luonnollista että aikuisena pohdiskelee omaa älykkyyttään ja haluaa saada siitä jonkun varmistuksen.

Koulussa pärjää normaaliälyinen ahkeruudella tottelevaisuudella. Älykkyydestä voi olla jopa haittaaa kun opetus etenee liian hitaasti ja on kiusaus kyseenalaistaa asioita liikaa.