Lue keskustelun säännöt.
Ei kaikki naiset saa noin vain ketään jonka haluaisivat
06.06.2017 |
Naiset varmaan saavat miehiä helpommin jonkun, se on totta. Toisaalta miehille taas kelpaa usein vain joku, koska seksillä on niin suuri merkitys miehille. Mutta ei läheskään kaikki naiset saa sitä miestä, jonka haluaisivat - koskaan. Siis että saattaa ihastua vakavasti montakin kertaa elämässä, mutta niistä ei koskaan tule mitään.
Aika harva nainen siinä sitten tyytyy mieheen, jota ei halua (jotta joku kiltti mies saisi seksiä ja naisen).
Tämä oli nyt siis tällainen itsestäänselvyys, mutta tiedoksi sille jankkaajalle, jonka mielestä naisilla on aina mies tarjolla jonka naiset haluavat. Ei todellakaan pidä paikkaansa. Ja siis mä en ainakaan halunnut statuksen perusteella miehen, vaan luonteen.
Kommentit (406)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei ainakaan kiinnosta tippaakaan, vaikka saisin 90 % Suomen miehistä. Minua kiinnostaa vain se, että saanko juuri sen miehen, johon RAKASTUN. En minä halua miestä, jonka saan vain siksi, että saan hänet. Haluan vain sen miehen, johon rakastun (ja joka rakastuu juuri minuun). Mitä tekisin miehellä, johon en ole rakastunut?
Juuri näinhän se on. Taylor Swift saa paljon helpommin parisuhteen kuin Ilpo Insinööri, mutta ei Taylor Swift välttämättä rakkautta saa. Kukaan täyspäinen ei kuitenkaan väitä Taylorin ja Ilpon olevan samalla viivalla asian suhteen. Tämä on keissi miesten ja naisten välillä, joten lakatkaa ulisemasta, koska te olette etuoikeutetussa asemassa.
Minä von käydä keräämässä lautaselleni kaikki ananaspizzat buffetista mutta en voi sitä syödä allergian takia. Olen yhtä nälkäinen kuin Afrikassa nääntyvä lapsi.
Mitä omia tuttuja katson niin en usko että on olemassa mitään suurta eroa joka johtuu sukupuolesta, kyse on vain yksilöiden persoonasta. En tosin vieläkään tiedä mikä on tavisnainen tai -mies. Ehkä niitä ei sitten kuulu minun tuttuihin.Huono analogia, sillä jotta voisit sanoa olevasi allerginen kaikille ruoille, sinun pitäisi olla tietoinen kaikista mahdollisista tarjolla olevista ruoista. Tuskin sentään olet tutustunut joka ikiseen tarjolla olevaan mieheen, vai oletko? Jos suhtautuminen miehiin on sinulla "tutustumatta paskaa"-tyyppinen, niin enpä yhtään ihmettele, että olet sinkku.
Mitähän yrität sanoa? Että naisten pitäisi tutustua kaikkiin (Suomen? Maailman? Oman kaupungin? Oman maakunnan?) sinkkumiehiin ja vasta sitten olisi lupa ihastua, jos sellainen mies kohdalle osuu, jonka kanssa kemiat kohtaavat? Olen aina kuvitellut, että naiset joka tapauksessa toimivat enemmän tai vähemmän aktiivisesti niin, että tapaavat niin monia miehiä, että lopulta kohdalle tulee se, joka kolahtaa. (En ole se, jolle vastasit)
Yritän sanoa, että ei voi väittää kaikkien tarjolla olevien miesten olevan kakkapaskoja, jos ei ole edes tutustunut niihin.
Kuka tässä ketjussa on sanonut miesten olevan kakkapaskoja?
Nainen, joka väitti olevansa allerginen kaikille ruoille tuossa vertauksessaan.
Mikä tässä auttaisi kun ei mene suora puhe eikä vertauskuvat. No selitän taas. Te puhutte jatkuvasti jostain suuresta tarjonnasta (buffet). Se mitä minulle on ollut tarjolla ei ole minulle sopivaa (ananas), joku muu taas voi rakastaa ananasta pizzan päällä. En ole väittänyt että kaikkien pizzojen päällä on ananasta vaan että siinä suuressa tarjonnassa tähän mennessä kaikissa on. Eli miten olen etuoikeutettu kun olen yhtä nälkäinen kuin se afrikkalainen lapsi? Etuoikeutettu on se joka Kappas suuhunsa kaiken minkä eteen saa.
Esimerkiksi sillä että on aivan älyttömän typerää nirsoilla noin paljon ja se jos mikä tarkoittaa että miestarjokkaita todella on. Jos sinuun tekee sata miestä vaikka vuoden aikana aloitteen niin joten se nälkäisi on ihan sinusta kiinni mikäli yksikään mies ei kelpaa
Miksi olisin sellaisen kanssa joka ei sovi minulle? Jos jokainen aloite en tekijä ei kiinnosta minua ja ne joille minä teen aloitteen eivät kiinnostu minusta. Olkoon vaikka tuhat miestä jos ei toimi niin ei. Ja ei en ole nirso, ihan tavallinen kunnollinen mies olisi hyvä.
Jos tuhannesta miehestä ei löydä tavallista kunnollista miestä niin naisten käsitys siitä tavismiehestä on todella vääristynyt mikä sinänsä ei ole yllätys
Ei vaan yhdenkään miehen kanssa ei ole ollut tunteita. Järkyttävää että näinkin perusasia pitää erikseen sanoa!
Ja tunteita ei ole siksi ollut koska miehet ovat olleet liian huonoja sinulle
Yhtään huonoa miestä en ole elämässäni tapaillut, tavallisia ja hyviä sitä enemmän jos on pakko luokitella. Kukaan heistä ei ole antanut elämääni sitä tunnesisältöä mutta ei e tee heitä huonoja. Kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis miehet ottavat sen kenet saavat, naiset etsivät kunnes rakastuvat. Tässä asetelmassahan naiset ovat todella surkeassa asemassa koska joku tälläinen tyytyjämies voi saada naisen rakastumaan ja sitten paremman tullessa heittää menemään! Tai vaihtoehtoisesti nainen rakastaa saamatta sitä ikinä takaisin. Sääliksi käy sinkkunaisia, pitää katsoa tosi tarkkaan keneen tunteensa hukkaa.
Naisilla on silti se etuoikeus saada kenet haluaa ja ne miehet ketä naiset tapailee ovat niitä harvoja komeita joiden ei tarvitse vain tyytyä naiseen koska saavat myös kenet vaan naisen. Ja aivan yhtä todennäköisesti nainenkin vaihtaa parempaan mieheen jos (tai kun ) tilaisuus tulee
Menes katsomaan vaikka lähimpään markettiin, että millaisia ne siellä vaimonsa tai tyttöystävänsä kanssa kulkevat miehet oikein ovat. Aivan niin, ihan tavallisia ja tavallisen näköisiä miehiä, harvempi on erityisen komea.
Tuo markettiin meno ei sinänsä toimi todisteena sillä jokaisella nuorella naisella on aina komea poikaystävä. Mikäli tarkoitat niitä ylipainoisia kaljupäitä niin muista että he ovat keski-iässä ja ovat olleet paremman näköisiä tapaillessaan naisia ja löytäessään kumppanin nuorempana. Vai näkeekö kukaan muka 20-35 vuotiailla naisilla ikinä rumaa tai edes perustason näköistä miestä ?
Väitätkö siis, että kaikki 20-35 miehet ovat komeita (jos ajatellaan, että pariskunnat ovat suunnilleen samanikäisiä)? Näinhän sen on pakko olla, jos jokaiselle nuorelle naiselle riittää komea mies. Ja kun näin on, miten on mahdollista, että miehet muka eivät saa naisia, hehän ovat kaikki komeita?
Jos sinun teoriasi pitää paikkansa, sehän tarkoittaa, että nämä komeat nuoret miehet huitelevat menemään nuoruutensa ja sitten kun keski-ikäistyvät, kaljuuntuvat ja läskistyvät, alkavat valittamaan, että tarjokkaita ei riitä ja nyt ollaan yksin ja kyllä naisilla on helppoa.
En sanonut että kaikki miehet olisivat komeita ja siksi juuri osalla miehistä ei ole suhteita naisiin. Eli ikisinkku miehet eivät seurustele ulkonäkönsä takia ja osa sinkkunaista siksi että niitä hyvännäköisiä miehiä ei kaikille naisille riitä ja saavat silti kuitenkin seksiä
Naurettava väite ihmiseltä joka ei kykene hyväksymään että syy on hänessä jos ei saa naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis miehet ottavat sen kenet saavat, naiset etsivät kunnes rakastuvat. Tässä asetelmassahan naiset ovat todella surkeassa asemassa koska joku tälläinen tyytyjämies voi saada naisen rakastumaan ja sitten paremman tullessa heittää menemään! Tai vaihtoehtoisesti nainen rakastaa saamatta sitä ikinä takaisin. Sääliksi käy sinkkunaisia, pitää katsoa tosi tarkkaan keneen tunteensa hukkaa.
Naisilla on silti se etuoikeus saada kenet haluaa ja ne miehet ketä naiset tapailee ovat niitä harvoja komeita joiden ei tarvitse vain tyytyä naiseen koska saavat myös kenet vaan naisen. Ja aivan yhtä todennäköisesti nainenkin vaihtaa parempaan mieheen jos (tai kun ) tilaisuus tulee
Menes katsomaan vaikka lähimpään markettiin, että millaisia ne siellä vaimonsa tai tyttöystävänsä kanssa kulkevat miehet oikein ovat. Aivan niin, ihan tavallisia ja tavallisen näköisiä miehiä, harvempi on erityisen komea.
Tuo markettiin meno ei sinänsä toimi todisteena sillä jokaisella nuorella naisella on aina komea poikaystävä. Mikäli tarkoitat niitä ylipainoisia kaljupäitä niin muista että he ovat keski-iässä ja ovat olleet paremman näköisiä tapaillessaan naisia ja löytäessään kumppanin nuorempana. Vai näkeekö kukaan muka 20-35 vuotiailla naisilla ikinä rumaa tai edes perustason näköistä miestä ?
Väitätkö siis, että kaikki 20-35 miehet ovat komeita (jos ajatellaan, että pariskunnat ovat suunnilleen samanikäisiä)? Näinhän sen on pakko olla, jos jokaiselle nuorelle naiselle riittää komea mies. Ja kun näin on, miten on mahdollista, että miehet muka eivät saa naisia, hehän ovat kaikki komeita?
Jos sinun teoriasi pitää paikkansa, sehän tarkoittaa, että nämä komeat nuoret miehet huitelevat menemään nuoruutensa ja sitten kun keski-ikäistyvät, kaljuuntuvat ja läskistyvät, alkavat valittamaan, että tarjokkaita ei riitä ja nyt ollaan yksin ja kyllä naisilla on helppoa.
En sanonut että kaikki miehet olisivat komeita ja siksi juuri osalla miehistä ei ole suhteita naisiin. Eli ikisinkku miehet eivät seurustele ulkonäkönsä takia ja osa sinkkunaista siksi että niitä hyvännäköisiä miehiä ei kaikille naisille riitä ja saavat silti kuitenkin seksiä
Jos sanot, että JOKAISELLA nuorella naisella on komea poikaystävä, niin onhan silloin JOKAISEN miehen oltava komea. Mutta tosiaan, epäilen, että kyse on juuri tästä. Täällä ne entiset komeat, joille vientiä riitti, kuvittelee, että naisten asema on samankaltainen kuin heillä nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei ainakaan kiinnosta tippaakaan, vaikka saisin 90 % Suomen miehistä. Minua kiinnostaa vain se, että saanko juuri sen miehen, johon RAKASTUN. En minä halua miestä, jonka saan vain siksi, että saan hänet. Haluan vain sen miehen, johon rakastun (ja joka rakastuu juuri minuun). Mitä tekisin miehellä, johon en ole rakastunut?
Juuri näinhän se on. Taylor Swift saa paljon helpommin parisuhteen kuin Ilpo Insinööri, mutta ei Taylor Swift välttämättä rakkautta saa. Kukaan täyspäinen ei kuitenkaan väitä Taylorin ja Ilpon olevan samalla viivalla asian suhteen. Tämä on keissi miesten ja naisten välillä, joten lakatkaa ulisemasta, koska te olette etuoikeutetussa asemassa.
Minä von käydä keräämässä lautaselleni kaikki ananaspizzat buffetista mutta en voi sitä syödä allergian takia. Olen yhtä nälkäinen kuin Afrikassa nääntyvä lapsi.
Mitä omia tuttuja katson niin en usko että on olemassa mitään suurta eroa joka johtuu sukupuolesta, kyse on vain yksilöiden persoonasta. En tosin vieläkään tiedä mikä on tavisnainen tai -mies. Ehkä niitä ei sitten kuulu minun tuttuihin.Huono analogia, sillä jotta voisit sanoa olevasi allerginen kaikille ruoille, sinun pitäisi olla tietoinen kaikista mahdollisista tarjolla olevista ruoista. Tuskin sentään olet tutustunut joka ikiseen tarjolla olevaan mieheen, vai oletko? Jos suhtautuminen miehiin on sinulla "tutustumatta paskaa"-tyyppinen, niin enpä yhtään ihmettele, että olet sinkku.
Mitähän yrität sanoa? Että naisten pitäisi tutustua kaikkiin (Suomen? Maailman? Oman kaupungin? Oman maakunnan?) sinkkumiehiin ja vasta sitten olisi lupa ihastua, jos sellainen mies kohdalle osuu, jonka kanssa kemiat kohtaavat? Olen aina kuvitellut, että naiset joka tapauksessa toimivat enemmän tai vähemmän aktiivisesti niin, että tapaavat niin monia miehiä, että lopulta kohdalle tulee se, joka kolahtaa. (En ole se, jolle vastasit)
Yritän sanoa, että ei voi väittää kaikkien tarjolla olevien miesten olevan kakkapaskoja, jos ei ole edes tutustunut niihin.
Kuka tässä ketjussa on sanonut miesten olevan kakkapaskoja?
Nainen, joka väitti olevansa allerginen kaikille ruoille tuossa vertauksessaan.
Mikä tässä auttaisi kun ei mene suora puhe eikä vertauskuvat. No selitän taas. Te puhutte jatkuvasti jostain suuresta tarjonnasta (buffet). Se mitä minulle on ollut tarjolla ei ole minulle sopivaa (ananas), joku muu taas voi rakastaa ananasta pizzan päällä. En ole väittänyt että kaikkien pizzojen päällä on ananasta vaan että siinä suuressa tarjonnassa tähän mennessä kaikissa on. Eli miten olen etuoikeutettu kun olen yhtä nälkäinen kuin se afrikkalainen lapsi? Etuoikeutettu on se joka Kappas suuhunsa kaiken minkä eteen saa.
Esimerkiksi sillä että on aivan älyttömän typerää nirsoilla noin paljon ja se jos mikä tarkoittaa että miestarjokkaita todella on. Jos sinuun tekee sata miestä vaikka vuoden aikana aloitteen niin joten se nälkäisi on ihan sinusta kiinni mikäli yksikään mies ei kelpaa
Miksi olisin sellaisen kanssa joka ei sovi minulle? Jos jokainen aloite en tekijä ei kiinnosta minua ja ne joille minä teen aloitteen eivät kiinnostu minusta. Olkoon vaikka tuhat miestä jos ei toimi niin ei. Ja ei en ole nirso, ihan tavallinen kunnollinen mies olisi hyvä.
Jos tuhannesta miehestä ei löydä tavallista kunnollista miestä niin naisten käsitys siitä tavismiehestä on todella vääristynyt mikä sinänsä ei ole yllätys
Ei vaan yhdenkään miehen kanssa ei ole ollut tunteita. Järkyttävää että näinkin perusasia pitää erikseen sanoa!
Niinpä. Mutta nuo tavismiehet luulee, että nainen tarvitsee miehen johonkin, johon tavismies voisi riittää. Esim. maksamaan elämistä, tekemään jotain miestentöitä tms, en oikein tarkkaan tiedä, koska en ihan ymmärrä sitä ideaa. Kun nainen ei enää nykyään tarvitse miestä muuhun kuin juuri niihin tunteisiin. Rakkauteen siis. Siksi tavismies ei kelpaa eikä riitä, vaikka sen saisikin. Koska ei sillä tee mitään, jos sitä kohtaan ei ole tunteita. Koska ne tunteet on naiselle ainoa syy nykyään parisuhteeseen.
Pitkäaikainen ja onnistunut parisuhde rakentuu aina johonkin muuhunkin kun rakkauteen. Sen perustana on mm. kumppanuutta, huolenpitämistä, uhrautumista, keskinäistä kunnioitusta, yhteisiä etuja, yhteisiä jälkeläisiä.
Rakkaus on liian epämääräinen käsite jotta sen varaan kannattaisi koko elämäänsä rakentaa. Tässä ketjuss anäkee hyvin ettei kukaan edes oikein osaa määritellä mitä se onkaan. Joillekin se on haju, jollekin vain "tunne joka vie jalat alta", jollekin mystinen "kemia". Useimmat sekoittavat lisäksi rakkauden ja rakastumisen. Rakastuminen on se huumaava tunne joka kestää ehkä vuoden pari, mutta jonka muisto parhaassa tapauksessa kantaa läpi koko loppuelämän.
Kunhan perusedelletykset täyttyvät, parisuhde on enne kaikkea tahdon asia. Sen päättämistä, että tuon kanssa elän elämäni. Valinta joka koetaan niin raskaaksi että nykyään se jätetään yhä useimmin yksinkertaisesti tekemättä.
Rakastuminen on huumaava tunne, joka kestää ehkä vuoden pari. Tämä on totta. Rakastumisen jälkeen pitäisi seurata rakastaminen, se kestää parhaassa tapauksessa vuosikymmeniä. Muistolla ei tuohon kykene, kyllä se on se rakkaus, jonka ansiosta pääsee vaikeiden aikojen yli, ei rakastumisen muisto.
Voinen väittää, että tiedän asiasta jotain. Olen ollut saman miehen kanssa yli 30 vuotta ja rakastamme toisiamme syvästi. Vuosien varrella on ollut vaikka minkälaista vastoinkäymistä, mutta yhdessä olemme päässeet niiden läpi.
Mutta jotta voidaan edes kuvitella sitä rakastamista, pitää ensin syttyä rakastuminen. Ja sen kemian pitää pelata, jos se on niin se toki pysyy sitten vaikka vuosikymmeniä. En usko että sinäkään alunperin valitsit miehesi ilman tunteita sillä perusteella, että paperilla kaikki näytti olevan kunnossa joten otetaan tuosta vaikka tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat realisteja koska heillä ei yleensä ole valinnanvaraa. Nainen on se joka loppupeleissä valitsee. Jos joku nainen joskus on kiinnostunut niin parasta ottaa hänet. Näitä kiinnostuneita naisia ei keskivertomiehen elämään montaa mahdu. Ei, vaikka olen tuossa alussakin jonkun mielestä se niin "haluttu" DI, 185 cm ja kaikin puolin kunnollinen mies.
Monien kohdalla voi näin ollakin, muttei voi kaikkiin yleistää. On paljon naisia jotka eivät saa ketään - heidät torjutaan jos näyttävät kiinnostuksensa ja toisaalta kiinnostuneita miehiä ei ole missään tekemässä heille aloitetta. Ei hyviä, huonoja eikä tavallisia miehiä.
Osa näistä naisista on jopa hyvännäköisiä. Silti heidän olemassaolonsa kielletään, mikä on mielenkiintoinen ilmiö...
Heissä on luultavasti jotain suuria vikoja, vaikea persoonallisuushäiriö tmv. Nykyaikana hyvännäköinen nainen pääsee treffeille niin helposti, että jos ei sarjadeittamallakaan itselleen kumppania löydä, niin kyllä jotain vikaa täytyy olla.
Ja muita naisiahan teidän maailmassanne ei edes ole - toisin kuin todellisuudessa. Tässäkin ketjussa on kerrottu, kuinka 35-vuotias nainen on liian vanha eikä kelpaa kuin korkeintaan viisikymppisille, ja kuinka pitkät naiset ovat hevosmaisia, so. eivät kelpaa. Te itse todistatte, että vain hyvännäköiset, nuoret naiset kelpaavat eli ei kaikki naiset saa noin vain ketään jonka haluaisivat, ja silti vänkäätte, ettei aloitus pidä paikkaansa. Ettekö ymmärrä ristiriitaa?
Ja jos kelpuuttamisesta ryhdytään puhumaan, niin sen pitää koskea molempia sukupuolia. Jos kerran nainen kuin nainen saa miehen, kunhan vaan kelpuuttaa jonkun, niin yhtä lailla mies kuin mies saa naisen, kunhan vaan kelpuuttaa jonkun. Mutta kun kumpikaan sukupuoli ei taatusti sitä halua eikä edes tarvitse haluta.
Älä viitsi laittaa sanoja suuhuni, se on lapsellista. Puhuin hyvännäköisistä naisista, koska lainaamassani viestissäkin puhuttiin. Ihan mahdotonta keskustella teidän palstanaisten kanssa asiallisesti ja rakentavasti, kun te keskitytte lähinnä olkinukkejen rakenteluun ja muiden puolesta puhumiseen. Keskittykää kertomaan oma mielipiteenne, älkää muiden mielipiteitä näiden puolesta.
Ei kenenkään tarvitse kelpuuttaa ketään, mutta tavisnaisille on enemmän tarjontaa ja helpommin kuin tavismiehille, "alemman tason" ihmisistä puhumattakaan.
Mene sinne buffetiin missä on vain ruokaa jota et voi syödä tai kauppaan missä ei ole yhtään sopivaa vaatetta. Kuinka paljon välität siitä tarjonnasta silloin?
Kerro vielä mitä sinusta ovat nämä "tavisihmiset"? Näyttää siltä että miehillä on täysin eri käsitys tässä keskustelussa kuin naisilla siitä.
Niin on. Sehän on tiedossa, että naisilla on täysin vääristynyt arviointi, sillä rankkaavat 80% miehistä alle keskiarvon. Eli naiset luulevat että kasin mies on vitosen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis miehet ottavat sen kenet saavat, naiset etsivät kunnes rakastuvat. Tässä asetelmassahan naiset ovat todella surkeassa asemassa koska joku tälläinen tyytyjämies voi saada naisen rakastumaan ja sitten paremman tullessa heittää menemään! Tai vaihtoehtoisesti nainen rakastaa saamatta sitä ikinä takaisin. Sääliksi käy sinkkunaisia, pitää katsoa tosi tarkkaan keneen tunteensa hukkaa.
Naisilla on silti se etuoikeus saada kenet haluaa ja ne miehet ketä naiset tapailee ovat niitä harvoja komeita joiden ei tarvitse vain tyytyä naiseen koska saavat myös kenet vaan naisen. Ja aivan yhtä todennäköisesti nainenkin vaihtaa parempaan mieheen jos (tai kun ) tilaisuus tulee
Menes katsomaan vaikka lähimpään markettiin, että millaisia ne siellä vaimonsa tai tyttöystävänsä kanssa kulkevat miehet oikein ovat. Aivan niin, ihan tavallisia ja tavallisen näköisiä miehiä, harvempi on erityisen komea.
Tuo markettiin meno ei sinänsä toimi todisteena sillä jokaisella nuorella naisella on aina komea poikaystävä. Mikäli tarkoitat niitä ylipainoisia kaljupäitä niin muista että he ovat keski-iässä ja ovat olleet paremman näköisiä tapaillessaan naisia ja löytäessään kumppanin nuorempana. Vai näkeekö kukaan muka 20-35 vuotiailla naisilla ikinä rumaa tai edes perustason näköistä miestä ?
Väitätkö siis, että kaikki 20-35 miehet ovat komeita (jos ajatellaan, että pariskunnat ovat suunnilleen samanikäisiä)? Näinhän sen on pakko olla, jos jokaiselle nuorelle naiselle riittää komea mies. Ja kun näin on, miten on mahdollista, että miehet muka eivät saa naisia, hehän ovat kaikki komeita?
Jos sinun teoriasi pitää paikkansa, sehän tarkoittaa, että nämä komeat nuoret miehet huitelevat menemään nuoruutensa ja sitten kun keski-ikäistyvät, kaljuuntuvat ja läskistyvät, alkavat valittamaan, että tarjokkaita ei riitä ja nyt ollaan yksin ja kyllä naisilla on helppoa.
En sanonut että kaikki miehet olisivat komeita ja siksi juuri osalla miehistä ei ole suhteita naisiin. Eli ikisinkku miehet eivät seurustele ulkonäkönsä takia ja osa sinkkunaista siksi että niitä hyvännäköisiä miehiä ei kaikille naisille riitä ja saavat silti kuitenkin seksiä
Jos sanot, että JOKAISELLA nuorella naisella on komea poikaystävä, niin onhan silloin JOKAISEN miehen oltava komea. Mutta tosiaan, epäilen, että kyse on juuri tästä. Täällä ne entiset komeat, joille vientiä riitti, kuvittelee, että naisten asema on samankaltainen kuin heillä nuorena.
Ei se tietenkään sitä tarkoita, koska nuoria miehiä on paljon enemmän.
Väite on tietysti kohtuuton, eli väärä, mutta sinun logiikkasi pettää.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5770 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei ainakaan kiinnosta tippaakaan, vaikka saisin 90 % Suomen miehistä. Minua kiinnostaa vain se, että saanko juuri sen miehen, johon RAKASTUN. En minä halua miestä, jonka saan vain siksi, että saan hänet. Haluan vain sen miehen, johon rakastun (ja joka rakastuu juuri minuun). Mitä tekisin miehellä, johon en ole rakastunut?
Juuri näinhän se on. Taylor Swift saa paljon helpommin parisuhteen kuin Ilpo Insinööri, mutta ei Taylor Swift välttämättä rakkautta saa. Kukaan täyspäinen ei kuitenkaan väitä Taylorin ja Ilpon olevan samalla viivalla asian suhteen. Tämä on keissi miesten ja naisten välillä, joten lakatkaa ulisemasta, koska te olette etuoikeutetussa asemassa.
Minä von käydä keräämässä lautaselleni kaikki ananaspizzat buffetista mutta en voi sitä syödä allergian takia. Olen yhtä nälkäinen kuin Afrikassa nääntyvä lapsi.
Mitä omia tuttuja katson niin en usko että on olemassa mitään suurta eroa joka johtuu sukupuolesta, kyse on vain yksilöiden persoonasta. En tosin vieläkään tiedä mikä on tavisnainen tai -mies. Ehkä niitä ei sitten kuulu minun tuttuihin.Huono analogia, sillä jotta voisit sanoa olevasi allerginen kaikille ruoille, sinun pitäisi olla tietoinen kaikista mahdollisista tarjolla olevista ruoista. Tuskin sentään olet tutustunut joka ikiseen tarjolla olevaan mieheen, vai oletko? Jos suhtautuminen miehiin on sinulla "tutustumatta paskaa"-tyyppinen, niin enpä yhtään ihmettele, että olet sinkku.
Mitähän yrität sanoa? Että naisten pitäisi tutustua kaikkiin (Suomen? Maailman? Oman kaupungin? Oman maakunnan?) sinkkumiehiin ja vasta sitten olisi lupa ihastua, jos sellainen mies kohdalle osuu, jonka kanssa kemiat kohtaavat? Olen aina kuvitellut, että naiset joka tapauksessa toimivat enemmän tai vähemmän aktiivisesti niin, että tapaavat niin monia miehiä, että lopulta kohdalle tulee se, joka kolahtaa. (En ole se, jolle vastasit)
Yritän sanoa, että ei voi väittää kaikkien tarjolla olevien miesten olevan kakkapaskoja, jos ei ole edes tutustunut niihin.
Kuka tässä ketjussa on sanonut miesten olevan kakkapaskoja?
Nainen, joka väitti olevansa allerginen kaikille ruoille tuossa vertauksessaan.
Mikä tässä auttaisi kun ei mene suora puhe eikä vertauskuvat. No selitän taas. Te puhutte jatkuvasti jostain suuresta tarjonnasta (buffet). Se mitä minulle on ollut tarjolla ei ole minulle sopivaa (ananas), joku muu taas voi rakastaa ananasta pizzan päällä. En ole väittänyt että kaikkien pizzojen päällä on ananasta vaan että siinä suuressa tarjonnassa tähän mennessä kaikissa on. Eli miten olen etuoikeutettu kun olen yhtä nälkäinen kuin se afrikkalainen lapsi? Etuoikeutettu on se joka Kappas suuhunsa kaiken minkä eteen saa.
Esimerkiksi sillä että on aivan älyttömän typerää nirsoilla noin paljon ja se jos mikä tarkoittaa että miestarjokkaita todella on. Jos sinuun tekee sata miestä vaikka vuoden aikana aloitteen niin joten se nälkäisi on ihan sinusta kiinni mikäli yksikään mies ei kelpaa
Miksi olisin sellaisen kanssa joka ei sovi minulle? Jos jokainen aloite en tekijä ei kiinnosta minua ja ne joille minä teen aloitteen eivät kiinnostu minusta. Olkoon vaikka tuhat miestä jos ei toimi niin ei. Ja ei en ole nirso, ihan tavallinen kunnollinen mies olisi hyvä.
Jos tuhannesta miehestä ei löydä tavallista kunnollista miestä niin naisten käsitys siitä tavismiehestä on todella vääristynyt mikä sinänsä ei ole yllätys
Ei vaan yhdenkään miehen kanssa ei ole ollut tunteita. Järkyttävää että näinkin perusasia pitää erikseen sanoa!
Niinpä. Mutta nuo tavismiehet luulee, että nainen tarvitsee miehen johonkin, johon tavismies voisi riittää. Esim. maksamaan elämistä, tekemään jotain miestentöitä tms, en oikein tarkkaan tiedä, koska en ihan ymmärrä sitä ideaa. Kun nainen ei enää nykyään tarvitse miestä muuhun kuin juuri niihin tunteisiin. Rakkauteen siis. Siksi tavismies ei kelpaa eikä riitä, vaikka sen saisikin. Koska ei sillä tee mitään, jos sitä kohtaan ei ole tunteita. Koska ne tunteet on naiselle ainoa syy nykyään parisuhteeseen.
Pitkäaikainen ja onnistunut parisuhde rakentuu aina johonkin muuhunkin kun rakkauteen. Sen perustana on mm. kumppanuutta, huolenpitämistä, uhrautumista, keskinäistä kunnioitusta, yhteisiä etuja, yhteisiä jälkeläisiä.
Rakkaus on liian epämääräinen käsite jotta sen varaan kannattaisi koko elämäänsä rakentaa. Tässä ketjuss anäkee hyvin ettei kukaan edes oikein osaa määritellä mitä se onkaan. Joillekin se on haju, jollekin vain "tunne joka vie jalat alta", jollekin mystinen "kemia". Useimmat sekoittavat lisäksi rakkauden ja rakastumisen. Rakastuminen on se huumaava tunne joka kestää ehkä vuoden pari, mutta jonka muisto parhaassa tapauksessa kantaa läpi koko loppuelämän.
Kunhan perusedelletykset täyttyvät, parisuhde on enne kaikkea tahdon asia. Sen päättämistä, että tuon kanssa elän elämäni. Valinta joka koetaan niin raskaaksi että nykyään se jätetään yhä useimmin yksinkertaisesti tekemättä.
Rakastuminen on huumaava tunne, joka kestää ehkä vuoden pari. Tämä on totta. Rakastumisen jälkeen pitäisi seurata rakastaminen, se kestää parhaassa tapauksessa vuosikymmeniä. Muistolla ei tuohon kykene, kyllä se on se rakkaus, jonka ansiosta pääsee vaikeiden aikojen yli, ei rakastumisen muisto.
Voinen väittää, että tiedän asiasta jotain. Olen ollut saman miehen kanssa yli 30 vuotta ja rakastamme toisiamme syvästi. Vuosien varrella on ollut vaikka minkälaista vastoinkäymistä, mutta yhdessä olemme päässeet niiden läpi.
Joo, sanoin huonosti. Parhaassa tapauksessa rakastuminen tietysti muuttuu rakkaudeksi joka kestää koko elämän (vrt. presidenttipari Koivisto). Mutta kun nykyään tunnutaan oletettavan että se rakastumisen tunne (joka tulee.. mistä?) on ainoa millä on mitään merkitystä elämässä. Enää ei ajatella olevan tarvetta oppia rakastamaan toista lainkaan vaikka se on minusta aivan olennainen asia jos haluaa elää jonkun kanssa koko elämänsä.
Uskon että tekin opitte rakastamaan toisianne ja tämä oppi korvasi sen alun rakastumisen tunteen.
No ei todellakaan. Ei minulla missään vaiheessa käynyt niin, että huomasin rakastumisen loppuneen ja ajatelleeni, että "enpä enää ole rakastunut, mutta nyt pitää opetella rakastamaan". Ei se ollut mikään päätös. Ilmeisesti sinä et ole koskaan rakastanut ketään, kun et tuota ymmärrä.
Minun on erittäin vaikea uskoa että tunteesi puolisoasi kohtaan ovat vielä 10 vuoden yhdessäolon jälkeen samanlaiset kun vaikka ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Mutta voithan sinä niin väittää, ja ehkä itsekin kuvitella. Mieheltähän näitä asioita ei edes kysytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli siis miehet ottavat sen kenet saavat, naiset etsivät kunnes rakastuvat. Tässä asetelmassahan naiset ovat todella surkeassa asemassa koska joku tälläinen tyytyjämies voi saada naisen rakastumaan ja sitten paremman tullessa heittää menemään! Tai vaihtoehtoisesti nainen rakastaa saamatta sitä ikinä takaisin. Sääliksi käy sinkkunaisia, pitää katsoa tosi tarkkaan keneen tunteensa hukkaa.
Todellisuudessa naiset ovat ne, jotka eroavat. Eivät miehet.
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan yhdenkään miehen kanssa ei ole ollut tunteita. Järkyttävää että näinkin perusasia pitää erikseen sanoa!
Oletko koskaan miettinyt miksi ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat realisteja koska heillä ei yleensä ole valinnanvaraa. Nainen on se joka loppupeleissä valitsee. Jos joku nainen joskus on kiinnostunut niin parasta ottaa hänet. Näitä kiinnostuneita naisia ei keskivertomiehen elämään montaa mahdu. Ei, vaikka olen tuossa alussakin jonkun mielestä se niin "haluttu" DI, 185 cm ja kaikin puolin kunnollinen mies.
Monien kohdalla voi näin ollakin, muttei voi kaikkiin yleistää. On paljon naisia jotka eivät saa ketään - heidät torjutaan jos näyttävät kiinnostuksensa ja toisaalta kiinnostuneita miehiä ei ole missään tekemässä heille aloitetta. Ei hyviä, huonoja eikä tavallisia miehiä.
Osa näistä naisista on jopa hyvännäköisiä. Silti heidän olemassaolonsa kielletään, mikä on mielenkiintoinen ilmiö...
Heissä on luultavasti jotain suuria vikoja, vaikea persoonallisuushäiriö tmv. Nykyaikana hyvännäköinen nainen pääsee treffeille niin helposti, että jos ei sarjadeittamallakaan itselleen kumppania löydä, niin kyllä jotain vikaa täytyy olla.
Ja muita naisiahan teidän maailmassanne ei edes ole - toisin kuin todellisuudessa. Tässäkin ketjussa on kerrottu, kuinka 35-vuotias nainen on liian vanha eikä kelpaa kuin korkeintaan viisikymppisille, ja kuinka pitkät naiset ovat hevosmaisia, so. eivät kelpaa. Te itse todistatte, että vain hyvännäköiset, nuoret naiset kelpaavat eli ei kaikki naiset saa noin vain ketään jonka haluaisivat, ja silti vänkäätte, ettei aloitus pidä paikkaansa. Ettekö ymmärrä ristiriitaa?
Ja jos kelpuuttamisesta ryhdytään puhumaan, niin sen pitää koskea molempia sukupuolia. Jos kerran nainen kuin nainen saa miehen, kunhan vaan kelpuuttaa jonkun, niin yhtä lailla mies kuin mies saa naisen, kunhan vaan kelpuuttaa jonkun. Mutta kun kumpikaan sukupuoli ei taatusti sitä halua eikä edes tarvitse haluta.
Älä viitsi laittaa sanoja suuhuni, se on lapsellista. Puhuin hyvännäköisistä naisista, koska lainaamassani viestissäkin puhuttiin. Ihan mahdotonta keskustella teidän palstanaisten kanssa asiallisesti ja rakentavasti, kun te keskitytte lähinnä olkinukkejen rakenteluun ja muiden puolesta puhumiseen. Keskittykää kertomaan oma mielipiteenne, älkää muiden mielipiteitä näiden puolesta.
Ei kenenkään tarvitse kelpuuttaa ketään, mutta tavisnaisille on enemmän tarjontaa ja helpommin kuin tavismiehille, "alemman tason" ihmisistä puhumattakaan.
Mene sinne buffetiin missä on vain ruokaa jota et voi syödä tai kauppaan missä ei ole yhtään sopivaa vaatetta. Kuinka paljon välität siitä tarjonnasta silloin?
Kerro vielä mitä sinusta ovat nämä "tavisihmiset"? Näyttää siltä että miehillä on täysin eri käsitys tässä keskustelussa kuin naisilla siitä.Niin on. Sehän on tiedossa, että naisilla on täysin vääristynyt arviointi, sillä rankkaavat 80% miehistä alle keskiarvon. Eli naiset luulevat että kasin mies on vitosen mies.
Mitäh :D jos naisen mielestä mies on tasoa 5, niin miten kukaan muu voi sanoa ettei ole?? Se on MIELIPIDE KYSYMYS.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis miehet ottavat sen kenet saavat, naiset etsivät kunnes rakastuvat. Tässä asetelmassahan naiset ovat todella surkeassa asemassa koska joku tälläinen tyytyjämies voi saada naisen rakastumaan ja sitten paremman tullessa heittää menemään! Tai vaihtoehtoisesti nainen rakastaa saamatta sitä ikinä takaisin. Sääliksi käy sinkkunaisia, pitää katsoa tosi tarkkaan keneen tunteensa hukkaa.
Naisilla on silti se etuoikeus saada kenet haluaa ja ne miehet ketä naiset tapailee ovat niitä harvoja komeita joiden ei tarvitse vain tyytyä naiseen koska saavat myös kenet vaan naisen. Ja aivan yhtä todennäköisesti nainenkin vaihtaa parempaan mieheen jos (tai kun ) tilaisuus tulee
Menes katsomaan vaikka lähimpään markettiin, että millaisia ne siellä vaimonsa tai tyttöystävänsä kanssa kulkevat miehet oikein ovat. Aivan niin, ihan tavallisia ja tavallisen näköisiä miehiä, harvempi on erityisen komea.
Tuo markettiin meno ei sinänsä toimi todisteena sillä jokaisella nuorella naisella on aina komea poikaystävä. Mikäli tarkoitat niitä ylipainoisia kaljupäitä niin muista että he ovat keski-iässä ja ovat olleet paremman näköisiä tapaillessaan naisia ja löytäessään kumppanin nuorempana. Vai näkeekö kukaan muka 20-35 vuotiailla naisilla ikinä rumaa tai edes perustason näköistä miestä ?
Jokaisella nuorella naisella ei todellakaan ole komeaa poikaystävää. Ellet sitten ole sillä tavalla valikoiva, että huomioit vain nätit ja suositut nuoret naiset ;) Vähän veikkaan, että näin teet. Tavalliset pariskunnat eivät kiinnitä huomiotasi, koska sinua pinnallisena ihmisenä kiinnostavat vain kauniit naiset.
Ja sinulla on väärä käsitys miten miehet luokittelee naiset kauniiksi. 18-35 vuotiaista yli 95 % on varmasti objektiivisesti kauniita
Objektiivisesti kaunista ei voi olla olemassakaan. Kauneus on aina subjektiivista.
Että subjektiiviseen kauneuteen tarvitaan tiettyjä piirteitä, symmetrisyys, kultainen ratio jne, ei poista subjektiivisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5770 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei ainakaan kiinnosta tippaakaan, vaikka saisin 90 % Suomen miehistä. Minua kiinnostaa vain se, että saanko juuri sen miehen, johon RAKASTUN. En minä halua miestä, jonka saan vain siksi, että saan hänet. Haluan vain sen miehen, johon rakastun (ja joka rakastuu juuri minuun). Mitä tekisin miehellä, johon en ole rakastunut?
Juuri näinhän se on. Taylor Swift saa paljon helpommin parisuhteen kuin Ilpo Insinööri, mutta ei Taylor Swift välttämättä rakkautta saa. Kukaan täyspäinen ei kuitenkaan väitä Taylorin ja Ilpon olevan samalla viivalla asian suhteen. Tämä on keissi miesten ja naisten välillä, joten lakatkaa ulisemasta, koska te olette etuoikeutetussa asemassa.
Minä von käydä keräämässä lautaselleni kaikki ananaspizzat buffetista mutta en voi sitä syödä allergian takia. Olen yhtä nälkäinen kuin Afrikassa nääntyvä lapsi.
Mitä omia tuttuja katson niin en usko että on olemassa mitään suurta eroa joka johtuu sukupuolesta, kyse on vain yksilöiden persoonasta. En tosin vieläkään tiedä mikä on tavisnainen tai -mies. Ehkä niitä ei sitten kuulu minun tuttuihin.Huono analogia, sillä jotta voisit sanoa olevasi allerginen kaikille ruoille, sinun pitäisi olla tietoinen kaikista mahdollisista tarjolla olevista ruoista. Tuskin sentään olet tutustunut joka ikiseen tarjolla olevaan mieheen, vai oletko? Jos suhtautuminen miehiin on sinulla "tutustumatta paskaa"-tyyppinen, niin enpä yhtään ihmettele, että olet sinkku.
Mitähän yrität sanoa? Että naisten pitäisi tutustua kaikkiin (Suomen? Maailman? Oman kaupungin? Oman maakunnan?) sinkkumiehiin ja vasta sitten olisi lupa ihastua, jos sellainen mies kohdalle osuu, jonka kanssa kemiat kohtaavat? Olen aina kuvitellut, että naiset joka tapauksessa toimivat enemmän tai vähemmän aktiivisesti niin, että tapaavat niin monia miehiä, että lopulta kohdalle tulee se, joka kolahtaa. (En ole se, jolle vastasit)
Yritän sanoa, että ei voi väittää kaikkien tarjolla olevien miesten olevan kakkapaskoja, jos ei ole edes tutustunut niihin.
Kuka tässä ketjussa on sanonut miesten olevan kakkapaskoja?
Nainen, joka väitti olevansa allerginen kaikille ruoille tuossa vertauksessaan.
Mikä tässä auttaisi kun ei mene suora puhe eikä vertauskuvat. No selitän taas. Te puhutte jatkuvasti jostain suuresta tarjonnasta (buffet). Se mitä minulle on ollut tarjolla ei ole minulle sopivaa (ananas), joku muu taas voi rakastaa ananasta pizzan päällä. En ole väittänyt että kaikkien pizzojen päällä on ananasta vaan että siinä suuressa tarjonnassa tähän mennessä kaikissa on. Eli miten olen etuoikeutettu kun olen yhtä nälkäinen kuin se afrikkalainen lapsi? Etuoikeutettu on se joka Kappas suuhunsa kaiken minkä eteen saa.
Esimerkiksi sillä että on aivan älyttömän typerää nirsoilla noin paljon ja se jos mikä tarkoittaa että miestarjokkaita todella on. Jos sinuun tekee sata miestä vaikka vuoden aikana aloitteen niin joten se nälkäisi on ihan sinusta kiinni mikäli yksikään mies ei kelpaa
Miksi olisin sellaisen kanssa joka ei sovi minulle? Jos jokainen aloite en tekijä ei kiinnosta minua ja ne joille minä teen aloitteen eivät kiinnostu minusta. Olkoon vaikka tuhat miestä jos ei toimi niin ei. Ja ei en ole nirso, ihan tavallinen kunnollinen mies olisi hyvä.
Jos tuhannesta miehestä ei löydä tavallista kunnollista miestä niin naisten käsitys siitä tavismiehestä on todella vääristynyt mikä sinänsä ei ole yllätys
Ei vaan yhdenkään miehen kanssa ei ole ollut tunteita. Järkyttävää että näinkin perusasia pitää erikseen sanoa!
Niinpä. Mutta nuo tavismiehet luulee, että nainen tarvitsee miehen johonkin, johon tavismies voisi riittää. Esim. maksamaan elämistä, tekemään jotain miestentöitä tms, en oikein tarkkaan tiedä, koska en ihan ymmärrä sitä ideaa. Kun nainen ei enää nykyään tarvitse miestä muuhun kuin juuri niihin tunteisiin. Rakkauteen siis. Siksi tavismies ei kelpaa eikä riitä, vaikka sen saisikin. Koska ei sillä tee mitään, jos sitä kohtaan ei ole tunteita. Koska ne tunteet on naiselle ainoa syy nykyään parisuhteeseen.
Pitkäaikainen ja onnistunut parisuhde rakentuu aina johonkin muuhunkin kun rakkauteen. Sen perustana on mm. kumppanuutta, huolenpitämistä, uhrautumista, keskinäistä kunnioitusta, yhteisiä etuja, yhteisiä jälkeläisiä.
Rakkaus on liian epämääräinen käsite jotta sen varaan kannattaisi koko elämäänsä rakentaa. Tässä ketjuss anäkee hyvin ettei kukaan edes oikein osaa määritellä mitä se onkaan. Joillekin se on haju, jollekin vain "tunne joka vie jalat alta", jollekin mystinen "kemia". Useimmat sekoittavat lisäksi rakkauden ja rakastumisen. Rakastuminen on se huumaava tunne joka kestää ehkä vuoden pari, mutta jonka muisto parhaassa tapauksessa kantaa läpi koko loppuelämän.
Kunhan perusedelletykset täyttyvät, parisuhde on enne kaikkea tahdon asia. Sen päättämistä, että tuon kanssa elän elämäni. Valinta joka koetaan niin raskaaksi että nykyään se jätetään yhä useimmin yksinkertaisesti tekemättä.
Rakastuminen on huumaava tunne, joka kestää ehkä vuoden pari. Tämä on totta. Rakastumisen jälkeen pitäisi seurata rakastaminen, se kestää parhaassa tapauksessa vuosikymmeniä. Muistolla ei tuohon kykene, kyllä se on se rakkaus, jonka ansiosta pääsee vaikeiden aikojen yli, ei rakastumisen muisto.
Voinen väittää, että tiedän asiasta jotain. Olen ollut saman miehen kanssa yli 30 vuotta ja rakastamme toisiamme syvästi. Vuosien varrella on ollut vaikka minkälaista vastoinkäymistä, mutta yhdessä olemme päässeet niiden läpi.
Joo, sanoin huonosti. Parhaassa tapauksessa rakastuminen tietysti muuttuu rakkaudeksi joka kestää koko elämän (vrt. presidenttipari Koivisto). Mutta kun nykyään tunnutaan oletettavan että se rakastumisen tunne (joka tulee.. mistä?) on ainoa millä on mitään merkitystä elämässä. Enää ei ajatella olevan tarvetta oppia rakastamaan toista lainkaan vaikka se on minusta aivan olennainen asia jos haluaa elää jonkun kanssa koko elämänsä.
Uskon että tekin opitte rakastamaan toisianne ja tämä oppi korvasi sen alun rakastumisen tunteen.
MIKSI pitäisi oppia rakastamaan sen sijaan, että etsii rauhassa kunnes tulee se, johon rakastuu?
No ei pidä. Mutta ei sitten pidä myöskään valittaa jos jää yksin.
Nykyään kuvitellaan että parisuhteen saamisen eteen ei pidä tehdä mitään. Miehet kuvittelevat että riittää että ei juo liikaa, on töissä, omistaa auton ja talon ja on naisten vika etteivät he riitä. Naiset taas että odottelee sellaista tyyppiä joka jotenkin epämääräisesti "vie jalat alta" tai "haisee hyvälle" ja on miesten vika jos sellainen ei automaattisesti elämään tupsahda. Elämä on kuitenkin aina myös ponnistelua ja kompromissien tekemistä.
Omassa parisuhteessani on nyt kolmas vuosi lopuillaan ja arki on tullut vastaan. Edelleen miehen läheisyys tuntuu mielettömän hyvältä ja olemme koko ajan kiinni toisissamme, mutta on myös hetkiä jolloin tuntuu, että sinkkuna olisi paljon helpompaa. Silloin on aina hyvä palata muistelemaan sitä intohimoa, mikä meillä oli alussa ja minkä takia aloimme olla yhdessä. Jos kyseessä olisi vain "tyytymissuhde" eli olisi jonkun kanssa vain koska halusin päästä parisuhteeseen, niin en minä tässä enää olisi. Ja tuon voin sanoa ihan kokemuksesta, koska aikoinaan sitäkin yritin (ja 1,5 vuotta jaksoin).
No se on mukava kuulla. Toivottavasti kaikki menee hyvin jatkossakin.
Se mikä erityisesti särähti korvaan oli tuo ettei nainen "tarvitse" miestä muuhun kun rakastumisen tunteeseen. Minusta tuo ei ole kestävän parisuhteen pohja. Itse tarvitsen ensi sijassa kumppania. Ihmistä joka on minun kanssani myrskyisessä maailmassa ja minun tukenani, mitä tahansa tapahtuukin. Ja tietenkin teen itse samoin kumppanilleni. Tällaista ihmistä on helppo oppia rakastamaan, mutta se vaatii myös itseltä kykyä osoittautua luottamuksen arvoiseksi. Presidenttipari Koivisto on hyvä esimerkki, tai vaikkapa aikanaan Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä. Kumppanuus ja luottamus joka kantoi vuosikymmenten yli on upeaa. Mutta se vaatii vähän enemmän kun pelkkää tunnetta rakkaudesta.
Koivistojen tai Jansson&Pietilän suhde ei alkanut rakastumisesta?
Varmasti alkoi. Mutta se ei kestänyt ja kukoistanut sen vuoksi että vuoskymmenestä toiseen oltiin rakastuneita vaan sen vuoksi että haluttiin olle hyviä toinen toisilleen.
Hyvä parisuhde (ja koko elämä) on tahdon asia. Vaikka nykyihmisen mielestä on niin kovin työlästä ja ikävää nähdä vaivaa jonkin eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis miehet ottavat sen kenet saavat, naiset etsivät kunnes rakastuvat. Tässä asetelmassahan naiset ovat todella surkeassa asemassa koska joku tälläinen tyytyjämies voi saada naisen rakastumaan ja sitten paremman tullessa heittää menemään! Tai vaihtoehtoisesti nainen rakastaa saamatta sitä ikinä takaisin. Sääliksi käy sinkkunaisia, pitää katsoa tosi tarkkaan keneen tunteensa hukkaa.
Todellisuudessa naiset ovat ne, jotka eroavat. Eivät miehet.
Niin. Sitten kun ne jalat eivät enää alta lähde. Tai huomataan, että ominaistuoksu ei ollutkaan se olennaisin parinvalintakriteeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on oikeassa. Naisten ongelma on nirsous.
Seurustelen miehen kanssa, joka on pahoinpidellyt mua aikaisemmin, koska oon edelleen hämmästynyt että kukaan jaksaa mua. Olen ihan kaunis ja olisi vientiä, mutta uskon että kaikki kyllästyisivät tai löytäisivät kauniimman. Niimpä en nirsoile ja jään tähän suhteeseen, kunnes kuolema meidät ennemmin tai myöhemmin, luultavasti ennemmin, erottaa. Ainakin saan olla elämäni aikana ylpeä siitä, että en ole nirso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat realisteja koska heillä ei yleensä ole valinnanvaraa. Nainen on se joka loppupeleissä valitsee. Jos joku nainen joskus on kiinnostunut niin parasta ottaa hänet. Näitä kiinnostuneita naisia ei keskivertomiehen elämään montaa mahdu. Ei, vaikka olen tuossa alussakin jonkun mielestä se niin "haluttu" DI, 185 cm ja kaikin puolin kunnollinen mies.
Monien kohdalla voi näin ollakin, muttei voi kaikkiin yleistää. On paljon naisia jotka eivät saa ketään - heidät torjutaan jos näyttävät kiinnostuksensa ja toisaalta kiinnostuneita miehiä ei ole missään tekemässä heille aloitetta. Ei hyviä, huonoja eikä tavallisia miehiä.
Osa näistä naisista on jopa hyvännäköisiä. Silti heidän olemassaolonsa kielletään, mikä on mielenkiintoinen ilmiö...
Heissä on luultavasti jotain suuria vikoja, vaikea persoonallisuushäiriö tmv. Nykyaikana hyvännäköinen nainen pääsee treffeille niin helposti, että jos ei sarjadeittamallakaan itselleen kumppania löydä, niin kyllä jotain vikaa täytyy olla.
Ja muita naisiahan teidän maailmassanne ei edes ole - toisin kuin todellisuudessa. Tässäkin ketjussa on kerrottu, kuinka 35-vuotias nainen on liian vanha eikä kelpaa kuin korkeintaan viisikymppisille, ja kuinka pitkät naiset ovat hevosmaisia, so. eivät kelpaa. Te itse todistatte, että vain hyvännäköiset, nuoret naiset kelpaavat eli ei kaikki naiset saa noin vain ketään jonka haluaisivat, ja silti vänkäätte, ettei aloitus pidä paikkaansa. Ettekö ymmärrä ristiriitaa?
Ja jos kelpuuttamisesta ryhdytään puhumaan, niin sen pitää koskea molempia sukupuolia. Jos kerran nainen kuin nainen saa miehen, kunhan vaan kelpuuttaa jonkun, niin yhtä lailla mies kuin mies saa naisen, kunhan vaan kelpuuttaa jonkun. Mutta kun kumpikaan sukupuoli ei taatusti sitä halua eikä edes tarvitse haluta.
Älä viitsi laittaa sanoja suuhuni, se on lapsellista. Puhuin hyvännäköisistä naisista, koska lainaamassani viestissäkin puhuttiin. Ihan mahdotonta keskustella teidän palstanaisten kanssa asiallisesti ja rakentavasti, kun te keskitytte lähinnä olkinukkejen rakenteluun ja muiden puolesta puhumiseen. Keskittykää kertomaan oma mielipiteenne, älkää muiden mielipiteitä näiden puolesta.
Ei kenenkään tarvitse kelpuuttaa ketään, mutta tavisnaisille on enemmän tarjontaa ja helpommin kuin tavismiehille, "alemman tason" ihmisistä puhumattakaan.
Mene sinne buffetiin missä on vain ruokaa jota et voi syödä tai kauppaan missä ei ole yhtään sopivaa vaatetta. Kuinka paljon välität siitä tarjonnasta silloin?
Kerro vielä mitä sinusta ovat nämä "tavisihmiset"? Näyttää siltä että miehillä on täysin eri käsitys tässä keskustelussa kuin naisilla siitä.Niin on. Sehän on tiedossa, että naisilla on täysin vääristynyt arviointi, sillä rankkaavat 80% miehistä alle keskiarvon. Eli naiset luulevat että kasin mies on vitosen mies.
"Naiset luulevat että kasin mies on vitosen mies."
Jos kaikki naiset pitävät kasin miestä vitosen miehenä, silloin tämä mies on vitosen mies. Ainakin mikäli "markkina-arvo -teorian" mukaan ajatellaan. Arvohan määrittyy nimenomaan vapailla markkinoilla ja ksynnän mukaan, eikö? Vähän sama kuin yrittäjä päättäisi myydä tuotettaan 100 euron kappalehinnalla, mutta kuluttajat olisivat valmiita maksamaan vain 70 euroa. Joko yrittäjä laskisi hintaa ja tuotteesta tulisi 70 euron arvoinen - tai sitten hän ei saisi mitään myytyä.
Tämä ihmiseltä, joka ei todellakaan usko mihinkään markkina-arvoon. Vielä vaikeampi uskoa, kun koko teoria on täynnä virheitä ja epäloogisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat realisteja koska heillä ei yleensä ole valinnanvaraa. Nainen on se joka loppupeleissä valitsee. Jos joku nainen joskus on kiinnostunut niin parasta ottaa hänet. Näitä kiinnostuneita naisia ei keskivertomiehen elämään montaa mahdu. Ei, vaikka olen tuossa alussakin jonkun mielestä se niin "haluttu" DI, 185 cm ja kaikin puolin kunnollinen mies.
Monien kohdalla voi näin ollakin, muttei voi kaikkiin yleistää. On paljon naisia jotka eivät saa ketään - heidät torjutaan jos näyttävät kiinnostuksensa ja toisaalta kiinnostuneita miehiä ei ole missään tekemässä heille aloitetta. Ei hyviä, huonoja eikä tavallisia miehiä.
Osa näistä naisista on jopa hyvännäköisiä. Silti heidän olemassaolonsa kielletään, mikä on mielenkiintoinen ilmiö...
Heissä on luultavasti jotain suuria vikoja, vaikea persoonallisuushäiriö tmv. Nykyaikana hyvännäköinen nainen pääsee treffeille niin helposti, että jos ei sarjadeittamallakaan itselleen kumppania löydä, niin kyllä jotain vikaa täytyy olla.
Ja muita naisiahan teidän maailmassanne ei edes ole - toisin kuin todellisuudessa. Tässäkin ketjussa on kerrottu, kuinka 35-vuotias nainen on liian vanha eikä kelpaa kuin korkeintaan viisikymppisille, ja kuinka pitkät naiset ovat hevosmaisia, so. eivät kelpaa. Te itse todistatte, että vain hyvännäköiset, nuoret naiset kelpaavat eli ei kaikki naiset saa noin vain ketään jonka haluaisivat, ja silti vänkäätte, ettei aloitus pidä paikkaansa. Ettekö ymmärrä ristiriitaa?
Ja jos kelpuuttamisesta ryhdytään puhumaan, niin sen pitää koskea molempia sukupuolia. Jos kerran nainen kuin nainen saa miehen, kunhan vaan kelpuuttaa jonkun, niin yhtä lailla mies kuin mies saa naisen, kunhan vaan kelpuuttaa jonkun. Mutta kun kumpikaan sukupuoli ei taatusti sitä halua eikä edes tarvitse haluta.
Älä viitsi laittaa sanoja suuhuni, se on lapsellista. Puhuin hyvännäköisistä naisista, koska lainaamassani viestissäkin puhuttiin. Ihan mahdotonta keskustella teidän palstanaisten kanssa asiallisesti ja rakentavasti, kun te keskitytte lähinnä olkinukkejen rakenteluun ja muiden puolesta puhumiseen. Keskittykää kertomaan oma mielipiteenne, älkää muiden mielipiteitä näiden puolesta.
Ei kenenkään tarvitse kelpuuttaa ketään, mutta tavisnaisille on enemmän tarjontaa ja helpommin kuin tavismiehille, "alemman tason" ihmisistä puhumattakaan.
Mene sinne buffetiin missä on vain ruokaa jota et voi syödä tai kauppaan missä ei ole yhtään sopivaa vaatetta. Kuinka paljon välität siitä tarjonnasta silloin?
Kerro vielä mitä sinusta ovat nämä "tavisihmiset"? Näyttää siltä että miehillä on täysin eri käsitys tässä keskustelussa kuin naisilla siitä.Niin on. Sehän on tiedossa, että naisilla on täysin vääristynyt arviointi, sillä rankkaavat 80% miehistä alle keskiarvon. Eli naiset luulevat että kasin mies on vitosen mies.
"Naiset luulevat että kasin mies on vitosen mies."
Jos kaikki naiset pitävät kasin miestä vitosen miehenä, silloin tämä mies on vitosen mies. Ainakin mikäli "markkina-arvo -teorian" mukaan ajatellaan. Arvohan määrittyy nimenomaan vapailla markkinoilla ja ksynnän mukaan, eikö? Vähän sama kuin yrittäjä päättäisi myydä tuotettaan 100 euron kappalehinnalla, mutta kuluttajat olisivat valmiita maksamaan vain 70 euroa. Joko yrittäjä laskisi hintaa ja tuotteesta tulisi 70 euron arvoinen - tai sitten hän ei saisi mitään myytyä.
Tämä ihmiseltä, joka ei todellakaan usko mihinkään markkina-arvoon. Vielä vaikeampi uskoa, kun koko teoria on täynnä virheitä ja epäloogisuuksia.
Niinpä. Nämä Laasasen opetuslapset vaan haluaisivat, että "parisuhdemarkkinoilla" miesten arvo määriytyisi miesten halujen ja tarpeiden mukaan. Vähän niin kuin joskus kauan sitten oli, kun naisten oli pakko esim. taloudellisten seikkojen ja sukupuolten välisen epätasa-arvon vuoksi vaan ottaa kuka tahansa mies elättäjäkseen.
Nykyään kun "markkinat" toimivatkin heteromiesten osalta naisten ehdoilla, itku ja parku ei koskaan lopu. LOL.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat realisteja koska heillä ei yleensä ole valinnanvaraa. Nainen on se joka loppupeleissä valitsee. Jos joku nainen joskus on kiinnostunut niin parasta ottaa hänet. Näitä kiinnostuneita naisia ei keskivertomiehen elämään montaa mahdu. Ei, vaikka olen tuossa alussakin jonkun mielestä se niin "haluttu" DI, 185 cm ja kaikin puolin kunnollinen mies.
Monien kohdalla voi näin ollakin, muttei voi kaikkiin yleistää. On paljon naisia jotka eivät saa ketään - heidät torjutaan jos näyttävät kiinnostuksensa ja toisaalta kiinnostuneita miehiä ei ole missään tekemässä heille aloitetta. Ei hyviä, huonoja eikä tavallisia miehiä.
Osa näistä naisista on jopa hyvännäköisiä. Silti heidän olemassaolonsa kielletään, mikä on mielenkiintoinen ilmiö...
Heissä on luultavasti jotain suuria vikoja, vaikea persoonallisuushäiriö tmv. Nykyaikana hyvännäköinen nainen pääsee treffeille niin helposti, että jos ei sarjadeittamallakaan itselleen kumppania löydä, niin kyllä jotain vikaa täytyy olla.
Ja muita naisiahan teidän maailmassanne ei edes ole - toisin kuin todellisuudessa. Tässäkin ketjussa on kerrottu, kuinka 35-vuotias nainen on liian vanha eikä kelpaa kuin korkeintaan viisikymppisille, ja kuinka pitkät naiset ovat hevosmaisia, so. eivät kelpaa. Te itse todistatte, että vain hyvännäköiset, nuoret naiset kelpaavat eli ei kaikki naiset saa noin vain ketään jonka haluaisivat, ja silti vänkäätte, ettei aloitus pidä paikkaansa. Ettekö ymmärrä ristiriitaa?
Ja jos kelpuuttamisesta ryhdytään puhumaan, niin sen pitää koskea molempia sukupuolia. Jos kerran nainen kuin nainen saa miehen, kunhan vaan kelpuuttaa jonkun, niin yhtä lailla mies kuin mies saa naisen, kunhan vaan kelpuuttaa jonkun. Mutta kun kumpikaan sukupuoli ei taatusti sitä halua eikä edes tarvitse haluta.
Älä viitsi laittaa sanoja suuhuni, se on lapsellista. Puhuin hyvännäköisistä naisista, koska lainaamassani viestissäkin puhuttiin. Ihan mahdotonta keskustella teidän palstanaisten kanssa asiallisesti ja rakentavasti, kun te keskitytte lähinnä olkinukkejen rakenteluun ja muiden puolesta puhumiseen. Keskittykää kertomaan oma mielipiteenne, älkää muiden mielipiteitä näiden puolesta.
Ei kenenkään tarvitse kelpuuttaa ketään, mutta tavisnaisille on enemmän tarjontaa ja helpommin kuin tavismiehille, "alemman tason" ihmisistä puhumattakaan.
Mene sinne buffetiin missä on vain ruokaa jota et voi syödä tai kauppaan missä ei ole yhtään sopivaa vaatetta. Kuinka paljon välität siitä tarjonnasta silloin?
Kerro vielä mitä sinusta ovat nämä "tavisihmiset"? Näyttää siltä että miehillä on täysin eri käsitys tässä keskustelussa kuin naisilla siitä.Niin on. Sehän on tiedossa, että naisilla on täysin vääristynyt arviointi, sillä rankkaavat 80% miehistä alle keskiarvon. Eli naiset luulevat että kasin mies on vitosen mies.
Mitäh :D jos naisen mielestä mies on tasoa 5, niin miten kukaan muu voi sanoa ettei ole?? Se on MIELIPIDE KYSYMYS.
Jos ei ymmärrä mitä keskiarvo tarkoittaa, tai mitä 5/10 tarkoittaa, voi ehkä jotenkin luulla noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5770 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei ainakaan kiinnosta tippaakaan, vaikka saisin 90 % Suomen miehistä. Minua kiinnostaa vain se, että saanko juuri sen miehen, johon RAKASTUN. En minä halua miestä, jonka saan vain siksi, että saan hänet. Haluan vain sen miehen, johon rakastun (ja joka rakastuu juuri minuun). Mitä tekisin miehellä, johon en ole rakastunut?
Juuri näinhän se on. Taylor Swift saa paljon helpommin parisuhteen kuin Ilpo Insinööri, mutta ei Taylor Swift välttämättä rakkautta saa. Kukaan täyspäinen ei kuitenkaan väitä Taylorin ja Ilpon olevan samalla viivalla asian suhteen. Tämä on keissi miesten ja naisten välillä, joten lakatkaa ulisemasta, koska te olette etuoikeutetussa asemassa.
Minä von käydä keräämässä lautaselleni kaikki ananaspizzat buffetista mutta en voi sitä syödä allergian takia. Olen yhtä nälkäinen kuin Afrikassa nääntyvä lapsi.
Mitä omia tuttuja katson niin en usko että on olemassa mitään suurta eroa joka johtuu sukupuolesta, kyse on vain yksilöiden persoonasta. En tosin vieläkään tiedä mikä on tavisnainen tai -mies. Ehkä niitä ei sitten kuulu minun tuttuihin.Huono analogia, sillä jotta voisit sanoa olevasi allerginen kaikille ruoille, sinun pitäisi olla tietoinen kaikista mahdollisista tarjolla olevista ruoista. Tuskin sentään olet tutustunut joka ikiseen tarjolla olevaan mieheen, vai oletko? Jos suhtautuminen miehiin on sinulla "tutustumatta paskaa"-tyyppinen, niin enpä yhtään ihmettele, että olet sinkku.
Mitähän yrität sanoa? Että naisten pitäisi tutustua kaikkiin (Suomen? Maailman? Oman kaupungin? Oman maakunnan?) sinkkumiehiin ja vasta sitten olisi lupa ihastua, jos sellainen mies kohdalle osuu, jonka kanssa kemiat kohtaavat? Olen aina kuvitellut, että naiset joka tapauksessa toimivat enemmän tai vähemmän aktiivisesti niin, että tapaavat niin monia miehiä, että lopulta kohdalle tulee se, joka kolahtaa. (En ole se, jolle vastasit)
Yritän sanoa, että ei voi väittää kaikkien tarjolla olevien miesten olevan kakkapaskoja, jos ei ole edes tutustunut niihin.
Kuka tässä ketjussa on sanonut miesten olevan kakkapaskoja?
Nainen, joka väitti olevansa allerginen kaikille ruoille tuossa vertauksessaan.
Mikä tässä auttaisi kun ei mene suora puhe eikä vertauskuvat. No selitän taas. Te puhutte jatkuvasti jostain suuresta tarjonnasta (buffet). Se mitä minulle on ollut tarjolla ei ole minulle sopivaa (ananas), joku muu taas voi rakastaa ananasta pizzan päällä. En ole väittänyt että kaikkien pizzojen päällä on ananasta vaan että siinä suuressa tarjonnassa tähän mennessä kaikissa on. Eli miten olen etuoikeutettu kun olen yhtä nälkäinen kuin se afrikkalainen lapsi? Etuoikeutettu on se joka Kappas suuhunsa kaiken minkä eteen saa.
Esimerkiksi sillä että on aivan älyttömän typerää nirsoilla noin paljon ja se jos mikä tarkoittaa että miestarjokkaita todella on. Jos sinuun tekee sata miestä vaikka vuoden aikana aloitteen niin joten se nälkäisi on ihan sinusta kiinni mikäli yksikään mies ei kelpaa
Miksi olisin sellaisen kanssa joka ei sovi minulle? Jos jokainen aloite en tekijä ei kiinnosta minua ja ne joille minä teen aloitteen eivät kiinnostu minusta. Olkoon vaikka tuhat miestä jos ei toimi niin ei. Ja ei en ole nirso, ihan tavallinen kunnollinen mies olisi hyvä.
Jos tuhannesta miehestä ei löydä tavallista kunnollista miestä niin naisten käsitys siitä tavismiehestä on todella vääristynyt mikä sinänsä ei ole yllätys
Ei vaan yhdenkään miehen kanssa ei ole ollut tunteita. Järkyttävää että näinkin perusasia pitää erikseen sanoa!
Niinpä. Mutta nuo tavismiehet luulee, että nainen tarvitsee miehen johonkin, johon tavismies voisi riittää. Esim. maksamaan elämistä, tekemään jotain miestentöitä tms, en oikein tarkkaan tiedä, koska en ihan ymmärrä sitä ideaa. Kun nainen ei enää nykyään tarvitse miestä muuhun kuin juuri niihin tunteisiin. Rakkauteen siis. Siksi tavismies ei kelpaa eikä riitä, vaikka sen saisikin. Koska ei sillä tee mitään, jos sitä kohtaan ei ole tunteita. Koska ne tunteet on naiselle ainoa syy nykyään parisuhteeseen.
Pitkäaikainen ja onnistunut parisuhde rakentuu aina johonkin muuhunkin kun rakkauteen. Sen perustana on mm. kumppanuutta, huolenpitämistä, uhrautumista, keskinäistä kunnioitusta, yhteisiä etuja, yhteisiä jälkeläisiä.
Rakkaus on liian epämääräinen käsite jotta sen varaan kannattaisi koko elämäänsä rakentaa. Tässä ketjuss anäkee hyvin ettei kukaan edes oikein osaa määritellä mitä se onkaan. Joillekin se on haju, jollekin vain "tunne joka vie jalat alta", jollekin mystinen "kemia". Useimmat sekoittavat lisäksi rakkauden ja rakastumisen. Rakastuminen on se huumaava tunne joka kestää ehkä vuoden pari, mutta jonka muisto parhaassa tapauksessa kantaa läpi koko loppuelämän.
Kunhan perusedelletykset täyttyvät, parisuhde on enne kaikkea tahdon asia. Sen päättämistä, että tuon kanssa elän elämäni. Valinta joka koetaan niin raskaaksi että nykyään se jätetään yhä useimmin yksinkertaisesti tekemättä.
Rakastuminen on huumaava tunne, joka kestää ehkä vuoden pari. Tämä on totta. Rakastumisen jälkeen pitäisi seurata rakastaminen, se kestää parhaassa tapauksessa vuosikymmeniä. Muistolla ei tuohon kykene, kyllä se on se rakkaus, jonka ansiosta pääsee vaikeiden aikojen yli, ei rakastumisen muisto.
Voinen väittää, että tiedän asiasta jotain. Olen ollut saman miehen kanssa yli 30 vuotta ja rakastamme toisiamme syvästi. Vuosien varrella on ollut vaikka minkälaista vastoinkäymistä, mutta yhdessä olemme päässeet niiden läpi.
Joo, sanoin huonosti. Parhaassa tapauksessa rakastuminen tietysti muuttuu rakkaudeksi joka kestää koko elämän (vrt. presidenttipari Koivisto). Mutta kun nykyään tunnutaan oletettavan että se rakastumisen tunne (joka tulee.. mistä?) on ainoa millä on mitään merkitystä elämässä. Enää ei ajatella olevan tarvetta oppia rakastamaan toista lainkaan vaikka se on minusta aivan olennainen asia jos haluaa elää jonkun kanssa koko elämänsä.
Uskon että tekin opitte rakastamaan toisianne ja tämä oppi korvasi sen alun rakastumisen tunteen.
No ei todellakaan. Ei minulla missään vaiheessa käynyt niin, että huomasin rakastumisen loppuneen ja ajatelleeni, että "enpä enää ole rakastunut, mutta nyt pitää opetella rakastamaan". Ei se ollut mikään päätös. Ilmeisesti sinä et ole koskaan rakastanut ketään, kun et tuota ymmärrä.
Minun on erittäin vaikea uskoa että tunteesi puolisoasi kohtaan ovat vielä 10 vuoden yhdessäolon jälkeen samanlaiset kun vaikka ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Mutta voithan sinä niin väittää, ja ehkä itsekin kuvitella. Mieheltähän näitä asioita ei edes kysytä.
Eihän siinä väitettykään että ne tunteet ihan samanlaisia olisivat, vaan että rakastuminen muuttuu huomaamatta rakastamiseksi. Ei siten että yksi päivä huomataan että ohoh, en ole enää rakastunut, mutta alankin nyt sitten rakastamaan tietoisesti tästä eteenpäin.
Joka tapauksessa väittäisin, että mitä voimakkaampi se alkuaikojen rakastuminen on ollut, sitä helpommin ja paremmin se muokkautuu ajan saatossa pysyväksi rakastamiseksi. Jotkut kun olivat sitä mieltä, ettei edes alussa tarvitse olla minkäänlaista tunnetta, vaan riittää että on joku paperilla hyvältä vaikuttava. Kaipa siltäkin pohjalta joskus voi syntyä pitkiäkin liittoja, monessa maassahan on edelleen järjestetyt liitot joissa ei saa puolisoaan itse valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5770 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei ainakaan kiinnosta tippaakaan, vaikka saisin 90 % Suomen miehistä. Minua kiinnostaa vain se, että saanko juuri sen miehen, johon RAKASTUN. En minä halua miestä, jonka saan vain siksi, että saan hänet. Haluan vain sen miehen, johon rakastun (ja joka rakastuu juuri minuun). Mitä tekisin miehellä, johon en ole rakastunut?
Juuri näinhän se on. Taylor Swift saa paljon helpommin parisuhteen kuin Ilpo Insinööri, mutta ei Taylor Swift välttämättä rakkautta saa. Kukaan täyspäinen ei kuitenkaan väitä Taylorin ja Ilpon olevan samalla viivalla asian suhteen. Tämä on keissi miesten ja naisten välillä, joten lakatkaa ulisemasta, koska te olette etuoikeutetussa asemassa.
Minä von käydä keräämässä lautaselleni kaikki ananaspizzat buffetista mutta en voi sitä syödä allergian takia. Olen yhtä nälkäinen kuin Afrikassa nääntyvä lapsi.
Mitä omia tuttuja katson niin en usko että on olemassa mitään suurta eroa joka johtuu sukupuolesta, kyse on vain yksilöiden persoonasta. En tosin vieläkään tiedä mikä on tavisnainen tai -mies. Ehkä niitä ei sitten kuulu minun tuttuihin.Huono analogia, sillä jotta voisit sanoa olevasi allerginen kaikille ruoille, sinun pitäisi olla tietoinen kaikista mahdollisista tarjolla olevista ruoista. Tuskin sentään olet tutustunut joka ikiseen tarjolla olevaan mieheen, vai oletko? Jos suhtautuminen miehiin on sinulla "tutustumatta paskaa"-tyyppinen, niin enpä yhtään ihmettele, että olet sinkku.
Mitähän yrität sanoa? Että naisten pitäisi tutustua kaikkiin (Suomen? Maailman? Oman kaupungin? Oman maakunnan?) sinkkumiehiin ja vasta sitten olisi lupa ihastua, jos sellainen mies kohdalle osuu, jonka kanssa kemiat kohtaavat? Olen aina kuvitellut, että naiset joka tapauksessa toimivat enemmän tai vähemmän aktiivisesti niin, että tapaavat niin monia miehiä, että lopulta kohdalle tulee se, joka kolahtaa. (En ole se, jolle vastasit)
Yritän sanoa, että ei voi väittää kaikkien tarjolla olevien miesten olevan kakkapaskoja, jos ei ole edes tutustunut niihin.
Kuka tässä ketjussa on sanonut miesten olevan kakkapaskoja?
Nainen, joka väitti olevansa allerginen kaikille ruoille tuossa vertauksessaan.
Mikä tässä auttaisi kun ei mene suora puhe eikä vertauskuvat. No selitän taas. Te puhutte jatkuvasti jostain suuresta tarjonnasta (buffet). Se mitä minulle on ollut tarjolla ei ole minulle sopivaa (ananas), joku muu taas voi rakastaa ananasta pizzan päällä. En ole väittänyt että kaikkien pizzojen päällä on ananasta vaan että siinä suuressa tarjonnassa tähän mennessä kaikissa on. Eli miten olen etuoikeutettu kun olen yhtä nälkäinen kuin se afrikkalainen lapsi? Etuoikeutettu on se joka Kappas suuhunsa kaiken minkä eteen saa.
Esimerkiksi sillä että on aivan älyttömän typerää nirsoilla noin paljon ja se jos mikä tarkoittaa että miestarjokkaita todella on. Jos sinuun tekee sata miestä vaikka vuoden aikana aloitteen niin joten se nälkäisi on ihan sinusta kiinni mikäli yksikään mies ei kelpaa
Miksi olisin sellaisen kanssa joka ei sovi minulle? Jos jokainen aloite en tekijä ei kiinnosta minua ja ne joille minä teen aloitteen eivät kiinnostu minusta. Olkoon vaikka tuhat miestä jos ei toimi niin ei. Ja ei en ole nirso, ihan tavallinen kunnollinen mies olisi hyvä.
Jos tuhannesta miehestä ei löydä tavallista kunnollista miestä niin naisten käsitys siitä tavismiehestä on todella vääristynyt mikä sinänsä ei ole yllätys
Ei vaan yhdenkään miehen kanssa ei ole ollut tunteita. Järkyttävää että näinkin perusasia pitää erikseen sanoa!
Niinpä. Mutta nuo tavismiehet luulee, että nainen tarvitsee miehen johonkin, johon tavismies voisi riittää. Esim. maksamaan elämistä, tekemään jotain miestentöitä tms, en oikein tarkkaan tiedä, koska en ihan ymmärrä sitä ideaa. Kun nainen ei enää nykyään tarvitse miestä muuhun kuin juuri niihin tunteisiin. Rakkauteen siis. Siksi tavismies ei kelpaa eikä riitä, vaikka sen saisikin. Koska ei sillä tee mitään, jos sitä kohtaan ei ole tunteita. Koska ne tunteet on naiselle ainoa syy nykyään parisuhteeseen.
Pitkäaikainen ja onnistunut parisuhde rakentuu aina johonkin muuhunkin kun rakkauteen. Sen perustana on mm. kumppanuutta, huolenpitämistä, uhrautumista, keskinäistä kunnioitusta, yhteisiä etuja, yhteisiä jälkeläisiä.
Rakkaus on liian epämääräinen käsite jotta sen varaan kannattaisi koko elämäänsä rakentaa. Tässä ketjuss anäkee hyvin ettei kukaan edes oikein osaa määritellä mitä se onkaan. Joillekin se on haju, jollekin vain "tunne joka vie jalat alta", jollekin mystinen "kemia". Useimmat sekoittavat lisäksi rakkauden ja rakastumisen. Rakastuminen on se huumaava tunne joka kestää ehkä vuoden pari, mutta jonka muisto parhaassa tapauksessa kantaa läpi koko loppuelämän.
Kunhan perusedelletykset täyttyvät, parisuhde on enne kaikkea tahdon asia. Sen päättämistä, että tuon kanssa elän elämäni. Valinta joka koetaan niin raskaaksi että nykyään se jätetään yhä useimmin yksinkertaisesti tekemättä.
Rakastuminen on huumaava tunne, joka kestää ehkä vuoden pari. Tämä on totta. Rakastumisen jälkeen pitäisi seurata rakastaminen, se kestää parhaassa tapauksessa vuosikymmeniä. Muistolla ei tuohon kykene, kyllä se on se rakkaus, jonka ansiosta pääsee vaikeiden aikojen yli, ei rakastumisen muisto.
Voinen väittää, että tiedän asiasta jotain. Olen ollut saman miehen kanssa yli 30 vuotta ja rakastamme toisiamme syvästi. Vuosien varrella on ollut vaikka minkälaista vastoinkäymistä, mutta yhdessä olemme päässeet niiden läpi.
Joo, sanoin huonosti. Parhaassa tapauksessa rakastuminen tietysti muuttuu rakkaudeksi joka kestää koko elämän (vrt. presidenttipari Koivisto). Mutta kun nykyään tunnutaan oletettavan että se rakastumisen tunne (joka tulee.. mistä?) on ainoa millä on mitään merkitystä elämässä. Enää ei ajatella olevan tarvetta oppia rakastamaan toista lainkaan vaikka se on minusta aivan olennainen asia jos haluaa elää jonkun kanssa koko elämänsä.
Uskon että tekin opitte rakastamaan toisianne ja tämä oppi korvasi sen alun rakastumisen tunteen.
MIKSI pitäisi oppia rakastamaan sen sijaan, että etsii rauhassa kunnes tulee se, johon rakastuu?
No ei pidä. Mutta ei sitten pidä myöskään valittaa jos jää yksin.
Nykyään kuvitellaan että parisuhteen saamisen eteen ei pidä tehdä mitään. Miehet kuvittelevat että riittää että ei juo liikaa, on töissä, omistaa auton ja talon ja on naisten vika etteivät he riitä. Naiset taas että odottelee sellaista tyyppiä joka jotenkin epämääräisesti "vie jalat alta" tai "haisee hyvälle" ja on miesten vika jos sellainen ei automaattisesti elämään tupsahda. Elämä on kuitenkin aina myös ponnistelua ja kompromissien tekemistä.
Omassa parisuhteessani on nyt kolmas vuosi lopuillaan ja arki on tullut vastaan. Edelleen miehen läheisyys tuntuu mielettömän hyvältä ja olemme koko ajan kiinni toisissamme, mutta on myös hetkiä jolloin tuntuu, että sinkkuna olisi paljon helpompaa. Silloin on aina hyvä palata muistelemaan sitä intohimoa, mikä meillä oli alussa ja minkä takia aloimme olla yhdessä. Jos kyseessä olisi vain "tyytymissuhde" eli olisi jonkun kanssa vain koska halusin päästä parisuhteeseen, niin en minä tässä enää olisi. Ja tuon voin sanoa ihan kokemuksesta, koska aikoinaan sitäkin yritin (ja 1,5 vuotta jaksoin).
No se on mukava kuulla. Toivottavasti kaikki menee hyvin jatkossakin.
Se mikä erityisesti särähti korvaan oli tuo ettei nainen "tarvitse" miestä muuhun kun rakastumisen tunteeseen. Minusta tuo ei ole kestävän parisuhteen pohja. Itse tarvitsen ensi sijassa kumppania. Ihmistä joka on minun kanssani myrskyisessä maailmassa ja minun tukenani, mitä tahansa tapahtuukin. Ja tietenkin teen itse samoin kumppanilleni. Tällaista ihmistä on helppo oppia rakastamaan, mutta se vaatii myös itseltä kykyä osoittautua luottamuksen arvoiseksi. Presidenttipari Koivisto on hyvä esimerkki, tai vaikkapa aikanaan Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä. Kumppanuus ja luottamus joka kantoi vuosikymmenten yli on upeaa. Mutta se vaatii vähän enemmän kun pelkkää tunnetta rakkaudesta.
Koivistojen tai Jansson&Pietilän suhde ei alkanut rakastumisesta?
Varmasti alkoi. Mutta se ei kestänyt ja kukoistanut sen vuoksi että vuoskymmenestä toiseen oltiin rakastuneita vaan sen vuoksi että haluttiin olle hyviä toinen toisilleen.
Hyvä parisuhde (ja koko elämä) on tahdon asia. Vaikka nykyihmisen mielestä on niin kovin työlästä ja ikävää nähdä vaivaa jonkin eteen.
Totta, mutta eihän tässä siitä keskustella. Vaan siitä, saako kaikki naiset miehen, jonka haluaisivat. Yksi koulukunta väittää, että saa kunhan kelpuuttaa jonkun ja opettelee rakastamaan häntä. Toinen, johon itse kuulun, että ei ole mitään mieltä ryhtyä parisuhteeseen vain siksi, että saa jonkun jota kenties oppii rakastamaan, koska lähtökohta pitää olla niin päin, että ensin tulee ihastuminen/rakastuminen ja vasta sitten tutustumisen myötä kehittyy parisuhde. Tottakai se parisuhde muuttuu ja vaatii työtä sitten, kun rakastumisvaihe on laantunut. Mutta sitä työtä haluaa tehdä, kun on kokenut sen alkuvaiheen rakastumisen ja intohimon.
Tänä keskustelu on naurettava. Täällä puhutaan aivan eri asioista ja tietyt jankkaajat kaivautuvat poteroihinsa niin, etteivät edes suostu näkemään sitä, mikä on tavalliselle, ei katkeroituneelle ihmiselle päivänselvää. Pakko vaan löytää joku jota syyttää siitä, kun ei saa mitä haluaa. Itseään ei tietenkään voi syyttää, saati uskoa, että joskus kyse on vaan huonosta tuurista. Ei, kyse on selvästi jonkinlaisesta salaliitosta..